Suomen paras paikka nähdä karhu, susi, ahma ja saimaannorppa

Kontio viettää kesäpäivää Martinselkosessa. Kuva: Danny Laredo / Visit Finland

Suomen petoeläimet vetävät vertoja ulkomaiden hurjimpien otusten kanssa. Tiedämme, mistä puhumme: Kerran elämässä -tiimi on nähnyt tiikereitä Intiassa, leijonia ja gepardeja Afrikassa, sekä sukeltanut haiden seassa Tyynellä Valtamerellä ja paholaisrauskujen kanssa Galapagossaarilla. Näiden kokemusten perusteella uskallamme luvata, että karhun kohtaaminen suomalaisella suolla on aivan erityinen luontoelämys.

Suomi on maailman parhaita paikkoja pohjoisten suurpetojen katseluun, ja mikä parasta: touhu on paljon edullisempaa kuin etukäteen kuvittelisi. Yön viettäminen piilokojussa karhuja tai ahmoja katselemassa maksaa saman verran kuin yöpyminen keskitason hotellissa, siis vaivaiset 100-150 euroa. Ei paha hinta ikimuistoisesta elämyksestä!

Tässä artikkelissa esitellään parhaat paikat kokea Suomen luonto eläimellisimmillään. Vinkkejä ja kokemuksia kertovat matkailutoimittaja Antti Helin ja valokuvaaja Ville Palonen, jotka ovat viettäneet monta yötä Kainuun ja Pohjois-Karjalan piilokojuissa karhuja, ahmoja ja susia katsellen.

Villieläinten katselu Suomessa

suomussalmi karhu
Martinselkosen eräkeskuksessa näkee usein myös söpöjä karhunpentuja. Kuva: George Turner / Visit Finland

Mikä sitten tekee Suomesta niin hyvän kohteen suurpetojen katseluun? Syitä on kaksi: Suomi on harvoja maita, joissa haaskoilla ruokkiminen on laillista, ja aivan vieressä on Venäjä, jonka rajavyöhykkeiden erämaat pitävät Suomenkin suurpetokannan elinvoimaisena.

Suomessa on noin 2300-2500 karhua (Luonnonvarakeskus 2020), mutta niiden kohtaaminen metsässä sattumalta on harvinaista. Jos karhun haluaa nähdä luonnollisessa ympäristössään, se onnistuu varsin helposti Kuhmon tai Suomussalmen piilokojuilla.

Karhujen, susien ja ahmojen ohella Suomessa voi bongata myös saimaannorppia ja harmaahylkeitä. Upea elämys ovat myös lintujen kevät- ja syysmuutot sekä tietysti suurimmat petolintumme, merikotka ja maakotka. Vielä kun jossain voisi bongata Suomen ainoan kissapedon, varovaisen ilveksen!

Millainen on yö piilokojussa?

Suurpetoja katsellaan Suomessa piilokojuista. Kuva: Ville Palonen

Karhuja, susia ja ahmoja katsellaan pienistä, valokuvaukseen soveltuvista piilokojuista. Niiden edustalle on jätetty haaskoja (tai muuta ruokaa kuten kalanperkeitä) petojen houkuttelemiseksi. Yleensä jo yhden yön aikana näkee useita kertoja eläimen, jota on tullut katsomaan.

Piilokojuihin mennään alkuillasta – joskus jopa iltapäivällä – ja niissä vietetään koko yö aamuun asti. Pois piilokojusta ei pääse kesken kaiken ellei erikseen ole sovittu, että kojulla ollaan vain osan yötä. Omin luvin piilokojusta ei saa poistua missään tapauksessa! Käytännössä piilokojun sisällä siis istutaan vähintään 12 tuntia.

Kojussa pitää olla hiljaa, mutta henkeä ei sentään tarvi pidätellä. Eväsleipiä voi syödä, termoskahvia juoda, ja jutellakin hiljaisella äänellä – eläimet tietävät joka tapauksessa hajusta, että kopissa väijyy ihminen. Ylimääräistä meteliä ja kovia ääniä pitää kuitenkin välttää.

Erä-Eeron piilokoju valokuvaajille, Lieksa. Kuva: Ville Palonen

Yön viettäminen hyvin yksinkertaisessa piilokojussa maksaa noin 100-150 euroa per aikuinen. Nukkumista varten isommista kojuista löytyy kerrossänky, patja sekä peitto tai elämää nähnyt makuupussi: piilokojuissa nukutaan päällysvaatteet päällä, jos nukutaan. Kojuissa on yleensä vessat – mutta ei aina, joten asia kannattaa tarkistaa etukäteen. Kaikkein yksinkertaisimmissa piilokojuissa vessan virkaa voi hoitaa muoviämpäri.

Sopiiko karhujen katselu lapsille?

Kokemus sopii myös perheille. Testattu on! Pienempiä lapsia varten on hyvä ladata kännykkään tai tablettiin muutama elokuva, jotka pitävät lapset hiljaisina. Muista kuulokkeet!

Mutta: jos et ole aivan varma, malttavatko perheen pienimmät istua paikoillaan pienessä kopissa kellon ympäri täysin hiljaa, harkitse vielä kerran. Jos lapsi alkaa kiukutella kesken kaiken, kaikkien lähialueen kojuissa istuvien luontokuvaajien ja ulkomaisten turistien yö menee pilalle ja rahat valuvat hukkaan.

Vielä kerran: piilokojussa on pakko olla hiljaa, eikä sieltä saa poistua kesken kaiken.

Mikä on paras aika petojen katseluun Suomessa?

Ahma saapumassa Erä-Eeron piilokojulle Lieksassa. Kuva: Ville Palonen

Suurpetojen katseluun parasta aikaa on kesä. Karhut ovat talvella unten mailla, ja vaikka susia ja ahmoja voikin nähdä, on eläinten katselu talvella haastavaa pimeyden ja kylmän sään vuoksi.

Kesällä valoa riittää läpi yön. Kannattaa kuitenkin muistaa, että karhunmetsästyksen aikana otsot ovat (syystäkin) tavallista arempia. Karhujahti alkaa 20. elokuuta ja kestää yleensä syyskuun alkupuolelle asti.

Syksy on upeaa aikaa bongata suurpetoja, sillä maisema kylpee ruskan kirkkaissa väreissä ja pimenevät yöt luovat omaa tunnelmaansa piilokujussa istumiseen.

Parhaita aikoja ahmojen katseluun ovat valkeiden hankien huhtikuu ja kesän valoisat yöt.

Suomussalmi – suurin määrä karhuja

Suomussalmen Martinselkosessa näkee karhuja melkein jo liikaakin.Kuva; George Turner / Visit Finland

Karhu on Suomen metsien myyttisin eläin. Muinaisille suomalaisille karhu oli pyhä eläin, jonka nimeä ei lausuttu turhaan. Sitä kutsuttiin lempinimillä kuten otso ja mesikämmen.

Karhujen katseluun Suomi on maailman parhaita luontokohteita – ellei paras. Karhusafareita järjestetään toki muuallakin, mutta Suomen kohteissa karhuja näkee (lähes) varmasti jo ensiyrittämällä – ja varsin vaivattomasti ja edullisesti!

Suomen suurin karhujen keskittymä odottaa Suomussalmella, aivan itärajalla sijaitsevassa Martinselkosen eräkeskuksessa. Karhuja näkee taatusti, ja paljon. Itse asiassa karhuja voi nähdä Martinselkosessa jo melkein liikaakin. Kokemus lähentelee absurdia, kun piilokojun edessä temmeltää toistakymmentä kontiota.

Karhusafareita on järjestetty Martinselkosella jo 30 vuoden ajan, eivätkä karhut tunnu enää juurikaan välittävän ihmisten läsnäolosta, vaan voivat tulla hyvinkin lähelle piilokojuja.

Karhuja näkee Martinselkosessa taatusti jo yhdenkin yön aikana, mutta kannattaa jäädä kahdeksi, jotta ehtii katsella karhuja eri ympäristöissä: metsäaukiolla ja suolla. Kun aukiolla on usein päällä täysi hulabaloo, on suolla taas on enemmän aidon karhuelämyksen tuntua.

Karhujen kuvaamiseen Martinselkonen on mahtava paikka, mutta luontokokemuksena autenttisemmalta tuntuvan elämyksen tarjoavat Kuhmon karhusafarit.

Lue lisää Suomussalmesta.

Kuhmo – susi ja karhu samalla kertaa

Kuhmo susi
Karhujen lisäksi Kuhmossa voi bongata susia. Kuva: Ville Palonen.

Suomussalmen kanssa Suomen parhaan karhujen katselupaikan tittelistä kilpailee Kuhmo. Myös Kuhmon piilokojuilla näkee karhuja lähes varmasti. Karhuja katsellaan yleensä suon laidassa. Elämys on upea: edessä levittäytyvä suo on kuin maalaus, johon karhuja saapuu pitkin yötä touhuamaan.

Poikkeuksellisen paikan Kuhmosta tekee se, että karhujen kanssa näkee usein samaan aikaan susia – ainoana paikkana maailmassa. Viimeisimmän vierailumme aikaan Kuhmossa olikin National Geographic -kuvaustiimi, joka dokumentoi karhujen ja susien vuorovaikutusta.

Suurpetojen ohella Kuhmossa voi ihailla myös metsojen soidinmenoja, jotka kestävät huhtikuun lopulta toukokuun puoliväliin. Näky on mahtava, kun mahtavat ukkometsot ottavat toisistaan mittaa. Tähän tanssiin Pate Mustajärvellä ei olisi mitään asiaa.

Kuhmon erämaissa on myös mahdollista nähdä liito-orava – ei tosin samassa paikassa, missä suurpedot käyvät haaskalla.

Lue lisää karhujen katselusta Kuhmossa.

Lieksa – maailman paras paikka nähdä ahma

Ahma on ujo suurpeto, jonka voi bongata piilokojusta käsin. Kuva: Ville Palonen

Ahma häviää karhuille ja susille koossa, mutta voittaa veikeydessä. Ahmalla on pienet korvat, isot tassut ja paksu töpöhäntä. Mutta ulkomuodon ei sovi antaa hämätä: ahma on pieni mutta pippurinen eläin, joka pistää tarvittaessa kampoihin vaikka karhulle.

Ahma on Suomessa erittäin uhanalainen. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa ahmoja on vähemmän kuin saimaannorppia, ainoastaan 220–250 yksilöä.

Nimensä mukaisesti ahma on todellinen ahmatti – Lieksan piilokojuilla ahman näkee usein kiipeävän kelon huipulle asti ruuan perässä. Ahmojen touhuja onkin mukava seurata, varsinkin jos on jo käynyt karhusafarilla. Suosittelemme!

Maailman parhaana paikkana ahman näkemiseen pidetään Lieksaa, ja Pohjois-Karjalaan matkataankin ympäri maailmaa juuri ahmoja kuvaamaan. Erä-Eeron kuvauskojuilla ahman näkee lähes varmasti. Kaupan päälle on myös hyvät mahdollisuudet nähdä karhu.

Lue lisää Pohjois-Karjalasta.

Rantasalmi – saimaannorppa

Saimaannorpat köllöttelevät rantakallioilla alkukesästä. Kuva: Teuvo Juvonen / Vastavalo

Saimaalla elävä Saimaannorppa on Suomen vaikeimmin bongattavia eläimiä – ja juuri se tekee saimaannorppien katselusta niin kiehtovaa. Fiilis on mahtava, kun norpan vihdoin näkee rantakalliolla köllöttelemässä. Ja vaikkei näkisikään, on norppien etsimisessä sopivasti tekemisen meinikiä, varsinkin, jos on liikkeellä esimerkiksi kanootilla Koloveden kansallispuiston kauniissa maisemissa.

Helpoin paikka nähdä saimaannoppa on Linnansaaren kansallispuisto Rantasalmella, jossa voi osallistua kolme tuntia kestävälle veneretkelle asiantuntevan oppaan kanssa.

Paras aika bongata norppia on toukokuussa, kun otukset lekottelevat rantakallioilla nauttimassa alkavan kesän auringosta. Norppien lisäksi Linnansaaren retkillä voi nähdä majavia.

Lue lisää Savosta.

Uusikaupunki – harmaahylje näkyvissä!

Hylkeet ovat nykyisessä Suomessa unohdettuja eläimiä. Entisaikaan, aina kivikaudelta asti, hylkeet olivat kuitenkin rannikolla erittäin tärkeitä saaliseläimiä, joiden perässä hylkeenpyyntäjät tekivät kuukausienkin mittaisia pyyntimatkoja jäitä myöten kauas avomerelle. Erityisen kallisarvoista oli hylkeenrasva eli traani.

Itämeren hylkeistä suurimpia ovat harmaahylkeet eli hallit, joiden urokset voivat kasvaa kahden metrin mittaisiksi ja painaa yli 300 kiloa.

Halleja pääsee bongaamaan hyljesafareilla, jotka lähtevät Uudestakaupungista. Safarit vievät Sandbäckin hylkeidensuojelualueelle, jonka kivisillä luodoilla köllöttelee parhaimmillaan satoja hylkeitä kylki kyljessä.

Suurin osa hylkeistä ei ole vieraista moksiskaan, mutta uteliaimmat kierähtävät laivan lähestyessä veteen ja uivat lähemmäs tuttavuutta tekemään. Jos onni potkaisee, pääsee kuulemaan hylkeiden laulua. Voiko eksoottisempaa oopperaa ollakaan!

Retkien ohjelmaan kuuluu vierailu Isokarin majakalla, jonka suunnitteluun osallistui empire-arkkitehti Engel. Matkalla nähdään myös merimetsojen valtaamia saaria ja kalasääskenpesiä linjataulujen päällä.

Noin sata euroa maksavat retket kestävät koko päivän ja hintaan sisältyvät aamukahvi ja lounas. Retkiä järjestetään muutamana päivänä toukokuussa.

Onnekas voi bongata harmaahylkeen myös Helsingissä. Itse näimme harmaahylkeen viimeksi Kalasataman ja Mustikkamaan väliseltä Isoisänsillalta käsin.

Liminganlahti – muuttolintujen paratiisi

Oulusta 30 kilometriä etelään sijaitseva Liminganlahti on Suomen paras – ja kuuluisin – paikka bongata lintuja. Komealla kosteikkoalueella on bongattu yli 200 lintulajia, ja se on Euroopankin mittakaavassa arvostettu lintuvesi. Parempaa paikkaa ihailla lintujen kevät- ja syysmuuttoja ei tästä maasta löydy!

Alueella on viisi lintutornia, joista voi ihailla kotkia, joutsenia, hanhia, sorsia ja monenlaisia kahlaajia. Tosiharrastajille on myös piilokojuja. Erityisen hieno näky ovat suokukkojen soidintanssit, joita voi ihailla piilokojuista toukokuun puolivälin tienoilla.

Kannattaa tutustua myös Liminganlahden luontokeskukseen, joka on ainoana Suomen luontokeskuksista erikoistunut lintuihin. Keskukselta alkava seitsemän kilometrin mittainen luontopolku esittelee maankohoamista, jonka seurauksena Liminganlahtikin on syntynyt.

Lue lisää: Suomen luonto

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös vuokra-auton. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi