No huh, huh, tämäkin on mahdollista! Maailmassa on muutama paikka, jossa pääsee uimaan krokotiilien kanssa. Siis oikeiden, suurten, luonnossa elävien kanssa.
Kiinnostuin krokotiileista erityisesti muutama vuosi sitten, kun asuin Itä-Timorilla. Siellä ei uitu krokotiilien kanssa. Ainakaan hengissä. Siellä niitä pelättiin. Ja palvottiin.
Timorilaiset uskovat (edelleen), että krokotiili kantoi heidän esi-isänsä saarelle selässään. Tai jotain sinne päin.
Niinpä krokotiileja pidetään pyhinä eikä niiden tappamista hyväksytä. Ja jos krokotiili syö jonkun, niin ajatellaan, että otus rankaisi uhria jostain rikoksesta.
Onneksi onnettomuudet eivät ole kovin yleisiä, mutta kyllä niitä tuntui tapahtuvan saarella ainakin muutaman kerran vuodessa. Välillä krokotiileista oli havaintoja myös pääkaupunki Dilin edustalla. Kesti tovin, ennen kuin uskalsi taas mennä uimaan tai snorklaamaan. Itä-Timorin krokotiilit kun ovat suolaisenveden krokotiileja, niitä samoja huippuvaarallisia, joita elää Australiassa etenkin Darwinin tienoilla.
Jos sellaisen näkee vedessä, se voi olla hyvinkin viimeinen kerta, kun mitään näkee. Itse näin Itä-Timorilla vain muutaman krokotiilin. Yhden metrin mittaisen poikasen keskustan halki kulkevan kanavan merenpuoleisessa päässä, ja kaksi valtavaa mölliäistä vangittuina armeijan tukikohdassa. Niitä sai vapaasti käydä katsomassa tunnin ajomatkan päässä kaupungista.
Olen toki aina ollut kiinnostunut krokotiileista niin kuin eläimistä ylipäätään. Mutta Timorista on jäänyt erityinen kunnioitus näitä dinosaurusten pikkuveljiä kohtaan. Pinnan alla olen nähnyt niitä vain kerran, Australian Darwinissa Crocosaurus Covessa, krokotiileihin keskittyneessä pienessä eläintarhassa. Siellä on mahdollista mennä lasikupuun, joka lasketaan suuren krokotiilin altaaseen. En mennyt. En pelosta, vaan siksi, että se näytti rahanhaaskaukselta. Krokotiili ei näyttänyt kovinkaan kiinnostuneelta lasikuvun sisällä olevasta ihmisestä. Tyydyin vain katsomaan krokotiileja viereisistä lasi-ikkunoista, joissa ne näki pinnan alla pulikoimassa.
Mutta eihän sellainen korvaa kohtaamista vapaan, luonnossa elävän krokotiilin kanssa. Täytyy sanoa, että yllätyin aika lailla, kun maailman parhaita sukelluskohteita tutkiessani löysin pari paikkaa, joissa voi uida krokotiilin kanssa. Tässä ne ovat!
Jardines de la Reina, Kuuba
Tänne haluan ehdottomasti!Kuuban edustalla sijaitseva, yli 200 kilometriä pitkä Jardines de la Reinan suojeltu koralliriutta on Karibian parhaita sukelluskohteita ja yksi maailman parhaista paikoista nähdä haita. Haita näkee yleensä joka sukelluksella.
Ekosysteemiin kuuluvat myös mangrovemetsät, joissa voi uida krokotiilien kanssa. Koska ollaan kaukana mantereelta, vesi näissä mangrovemetsässä on kirkasta.
Kyseessä ovat amerikankrokotiilit (Crocodylus Acutus), jotka kasvavat tavallisesti 3–4 metrin mittaisiksi. Snorklaamisen tekee mahdolliseksi se, että suuresta koostaan huolimatta ne eivät ole luonteeltaan aggressiivisia. Yleensä. Kaikki voi tietenkin kaiketi mennä myös pahasti pieleen, mutta jännityshän on vain osa krokotiilien kanssa snorklaamisen viehätystä.
Jardines de la Reina on ilmeisesti yksi maailman parhaiten suojelluista koralliriutoista, koska itse Fidel Castro, kuulemma innokas sukeltaja hänkin, oli käskenyt säilyttää sen koskemattomana. Vain sukeltaminen ja kevyt urheilukalastus ovat sallittua. Vierailijoiden määrä on rajattu tuhanteen vuodessa.
Perille pääsee vain liveaboard-sukellussafareilla, sillä riutta sijaitsee 80 kilometriä rannikolta.
Banco Chinchorro, Meksiko
Tämä on toinen kohde, jossa voi uida krokotiilien kanssa. Banco Chinchorro on atolli Jukatanin niemimaan reunalla, Meksikon ja Belizen rajalla. Täällä pääsee sukeltamaan syrjäisestä Xcalakista käsin. Kyseessä on pieni kalastajakylä, josta on hiljalleen kehittymässä yksi Meksikon kiinnostavimmista sukelluskohteista.
Vetonaulana ovat suuret tarponkalaparvet ja merilehmät, joiden näkemiseen on hyvä mahdollisuus sukelluksilla. Kyllä! Täällä pääsisi siis krokotiilien lisäksi näkemään merilehmiä.
Krokotiilit, amerikankrokotiileja nämäkin, elävät Banco Chinchorroa reunustavissa mangrovemetsissä. Atollille on Xcalakista on matkaa atollille 30 kilometriä.
Krokotiileihin tutustutaan yleensä osana atollille suuntautuvia muutaman päivän sukellussafareita. Kun muu aika sukelletaan, pinta-aikaa voi viettää krokotiilien kanssa matalassa vedessä.
Xcalak sijaitsee liki viiden tunnin ajomatkan päässä Playa del Carmenista.
Hei! Tee pieni palvelus, arvon lukija, ja käy seuraamassa meikäläistä Instragamissa – avasin vasta tilini, joten olen siellä vielä sangen yksinäinen.
Matkablogi Paratiisireportteri ilmestyy säännöllisen epäsäännöllisesti, yleensä kerran viikossa.
Heh, hurjan kuuloista. En tiennyt, että tuo on mahdollista. Kaimaaneja on tullut kuvattua hyvinkin läheltä Pantanalissa, mutta ne ovat varsin säyseitä krokotiileihin verrattuna. Tuo Jardines de la Reina oli viime vuonna jossain Avaran luonnon jaksossa, mutta korallit eivät näyttäneet yhtä värikkäiltä kuin Korallikolmion hienoimmissa paikoissa. Karibian parhaimmistoa se silti epäilemättä on.
Nyt meille muuten selvisi, että viime toukokuulta tälle toukokuulle siirtynyt Intian safarimatka peruuntuu kokonaan. Oikeastaan ennen sen kohtaloa en ole nyt uusia matkoja miettinyt, mutta pitää tässä seuraavaksi kurkata sinun ”Minne voi matkustaa?” -listaa ja alkaa todenteolla pohtimaan jotain matkakohdetta…
Harmi, että Intian-safarinne peruuntui tältä erää. Ensi kerralla sitten! Sainkin tuosta idean kirjoittaa postauksen maailman parhaista safarikohteista. Toivottavasti löydän aikaa sen tekemiseen. Niinhän sen on, etteivät Karibian koralliriutat pärjää lajien määrässä Aasian korallikolmiolle, mutta siellä parasta ovatkin kohtaamiset isojen otusten kanssa. Kuuban krokotiilien kanssa haluaisin käydä ainakin Bahaman Tiger Beachilla sukeltamassa tiikerihaiden kanssa.