Onko ihanampaa ajanvietettä kuin snorklaus trooppisessa meressä korallien keskellä, kalaparvet seurana? Se tunne, kun korallien keskeltä esiin ui kilpikonna, tai vielä parempaa, riuttahai, joka alkaa leikkiä kuurupiiloa. Kuinka hai katoaa hetkeksi ja tulee uudelleen katsomaan, kuka sen vesissä pulikoi?
Moni ajattelee snorlaamista jotenkin vähempiarvoisena kuin sukeltamista. Se on harhaluulo. Parhaimmillaan snorklaaminen voi olla jopa nautinnollisempaa kuin sukeltaminen.
Snorklauksessa on paljon hyviä puolia sukeltamiseen verrattuna.
Tällä sivulla kerron:
- Snorklauksen parhaista puolista
- Haiden kanssa snorklaamisesta
- Nisäkkäiden sukellusrefleksistä
- Snorklaamisen turvallisuudesta
- Matalan veden tajuttomuudesta
- Vinkeistä aloitteleville snorkaajille
- Millaisia ovat parhaat paikat snorklata
Myöhemmässä postauksessa tulen kertomaan maailman parhaista paikoista snorklata.
Snorklaus on ilmaista – tai ainakin edullista
Snorklaaminen on ilmaista suoraan rannasta ja veneretkilläkin paljon edullisempaa kuin sukeltaminen. Snorklaaminen ei vaadi säätämistä sukelluskamojen kanssa, vaan veteen pääsee heti ja koska vaan.
Snorklata voi tasan niin pitkään kuin huvittaa. Snorklatessa olen usein viihtynyt tuntikausia vedessä kilpikonnia ja haita seuraillen. Parhaimmillaan snorklatessa uppoutuu rentouden tilaan, jossa ajantaju katoaa.
Snorklaten näkee paremmin isoja otuksia
Isoja otuksia, vaikkapa juuri kilpikonnia tai haita snorklaaja voi etsiä laajemmalta alueelta kuin sukeltaja, sillä hän on vedessä paljon nopeampi. Ja kun niitä löytää, ne pelkäävät snorklaajaa vähemmän kuin sukeltajaa, joka päästelee veteen äänekkäitä ilmakuplia.
Nopeus auttaa siihenkin, että isojen otusten kuten valashaiden rinnalla pystyy oikeasti uimaan pitkiäkin aikoja – jos ne eivät häiriinny snorklaajasta.
Millaista on snorklata haiden kanssa?
Niin, ne hait. Moni saattaa alkuun jännittää haiden kohtaamista. Mutta ei huolta. Haiden kohtaaminen on kuitenkin yksi upeimmista elämyksistä pinnan alla, niin sukeltaessa kuin sukeltaessakin.
Hait eivät ole uhka snorklaajille. Useimmiten snorklaussyvyydellä kohtaa ihmiselle täysin vaarattomia riuttahaita, ja lähes kaikki syvemmälläkin viihtyvät hailajit ovat vaarattomia.
Haiden kanssa snorklaamisen suurin ongelma ei ole se, että haita pitäisi pelätä vaan se, että hait tapaavat pelätä ihmistä. Usein ne pinkaisevat saman tie pakoon ihmisen nähdessään. Poikkeukseakin toki on. Malesian Pulau Perhentianilla olen leikkinyt kahden riuttahain kanssa kuurupiiloa, kun ne ovat kadonneet näkyvistä ja ilmestyneet aina uudelleen katsomaan, mitä minulle kuuluu. Usein ne lähestyivät minua juuri takakautta.
Koh Phi Phillä opin puolestaan snorklausoppaalta hyvän kikan, miten houkutella haita paikalle. Jos tietää, että alueella on haita, kannattaa ottaa keuhkot täyteen ilmaa ja sukeltaa pohjaan. Ottaa kiinni jostain sopivasta paikasta, vaikkapa kivenmurikasta tai kuolleesta korallista, ja odottaa.
Hait ovat uteliaita eläimiä eivätkä ne voi vastustaa kiusausta uida katsomaa, mikä ihmeen iso otus on sinne pohjaa tarrautunut. Olen tätä ohjetta seurannut useammankin kerran eri paikoissa ja hyvin on toiminut. Kannattaa kokeilla!
Nisäkkäiden sukellusrefleksi ja kuinka snorklaus rentouttaa
Snorklaaminen muuttuu sitä upeammaksi elämykseksi, mitä paremmin oppii pidättämään henkeä ja vapaasukeltamaan pidempään ja syvemmälle.
Kokemuksen myötä snorklaaja alkaa tuntea itsensä vapaaksi vedessä. Sukeltaessani tunnen olevani aina vähän veden armoilla, snorklatessa ja vapaasukeltaessa koen olevani yhteydessä vesielementin kanssa.
Kunhan vain rentoutuu ja onnistuu sulkemaan mielestään hengittämisen pakon, pinnan alla pystyy olemaan pitempään kuin uskoisikaan. Vesi lakkaa tuntumasta vieraalta ulottuvuudelta ja keho tottuu elementtiin, joka ympäröi sitä jo kohdussa.
Kyseessä on ilmiö, joka tunnetaan nisäkkäiden sukellusrefleksinä. Kun ihmisen tai minkä tahansa muun nisäkkään kasvot koskettavat vettä, aivot antavat keholle viestin säästää happea. Sydämenlyönnit hidastuvat ja verenkierto heikentyy ympäri kehoa. Elimistö varaa hapen aivoille.
Olosta tulee ihanan tyyni. Parhaimmillaan snorkatessa voi tuntea todella syvän yhteyden veteen ja pinnanalaiseen maailmaan.
Onko snorklaus turvallista?
Maski päässä ja räpylät jalassa voit olla kaikessa rauhassa. Et voi millään hukkua, kunhan pysyt rauhallisena.
Virtauksiin tulee kiinnittää huomiota. Eli jos tuntuu kovin nopealta uida yhteen suuntaan, takaisin vastakkaiseen suuntaan voi olla vaikea tai ainakin työlästä päästä. Vältä siis myötävirtaan uimista – ellei virtaus kulje rannan myötäisesti niin, että voit kävellä takaisin rantaa pitkin.
Ongelmia voi aiheuttaa myös vuorovesi. Eli laskuvesi voi viedä käytännössä veden altasi ja yhtäkkiä korallit ovat niin pinnassa, että takaisin rantaan voi olla vaikea uida.
Snorklaamisen suurin vaara – matalan veden tajuttomuus
Suurin snorklaamiseen liittyvä vaara on shallow-water blackout eli matalan veden tajuttomuus, jos harrastaa snorklatessa vapaasukeltamista eli ottaa keuhkot täyteen ilmaa ja sukeltaa toistuvasti pitkiä aikoja.
Kyse on siitä, että toistuvan ja pitkittyneen hengityksen pidättämisen takia hiilidioksidin määrä kasvaa veressä ja lopulta hapen suhteellinen osuus on niin pieni, että seuraa yllättävä tajuttomuus. Tai jotakin sellaista.
Varsinkin tämän takia snorklatessa pitäisi aina olla kaveri mukana. Matalan veden tajuttomuutta voi ehkäistä välttämällä hyperventiloimista ja pitämällä pitkät tauot sukellusten välissä.
Vinkit uusille snorklaajille – näin aloitat snorklaamisen
Ensimmäinen snorklauskerta varmasti jännittää, mutta ei huolta. Snorklaaminen on todella helppoa. Suuria trikkejä ei ole.
Et tarvitse mitään muuta kuin maskin, räpylät ja t-paidan (tai vielä parempaa, uimapaidan). Snorklatessa selkä on koko ajan aurinkoa vasten, joten se tulee suojata vaatekappaleella. Aurinkorasva on huono ratkaisu, koska suurin osa aurinkorasvoista on veteen liuotessaan vahigollisia koralleille.
Uimalakkikin on hyvä idea, varsinkin minunlaisilleni kaljuille miehille. Suojaa aurinkorasvalla vain pohkeet ja niska.
Aivan ensimmäiseksi kannattaa laittaa hieman hammastahnaa linssiin ja pestä se pois. Se ehkäisee linssin huurtumista. Samantapainen vaikutus on maskiin sylkemisellä ja syljen hieromisella lasin pintaan. Huuhtele sekin pois.
Sitten maski silmille, snorkkeli suuhun ja matalaan veteen vehkeitä kokeilemaan. Hengitä rauhassa. Kun se sujuu, niin paina pää kokonaan veden alle ja puhalla snorkkeliin – puhaltaminen tyhjentää siihen tulleen veden. Tämä on tärkeä taito.
Kun maski on laitettu naamalle, se kannattaa ottaa mahdollisimman harvoin pois vedessä. Muuten se voi alkaa huurtua, mikä tietysti haittaa näkyvyyttä.
Kun maski ja snorkkeli ovat tulleet tutuiksi, on aika laittaa räpylät jalkaan. Toki ilman niitäkin voi snorklata, mutta räpylät tekevät vedessä liikkumisesta ihanan vaivatonta.
Älä laita räpylöitä jalkaan vielä rannalla, vaan vasta vedessä! Ne jalassa kun on todella vaikea kävellä. Ja jos jostain syystä laitat räpylät jo rannalla niin kävele veteen takaperin. Muuten näytät räpylät jalassa harppoessa humalaiselta ankalta.
Räpylöiden kanssa uidessa ei (yleensä) kuulu käyttää käsiä. Paina ne vaikka ruumiiseen kiinni, jotta vartalosi on mahdollisimman aero- tai aquadynaaminen.
Älä polski räpylöillä, vaan tee mahdollisimman rauhallisia liikkeitä. Pidä keho vaakatasossa veden varassa, jottet potki räpylöillä herkkiä koralleja. Tämä on tärkeää! Mikään ei ole vedessä kamalamman näköistä kuin koralleja murjova snorklaaja.
Millaisissa paikoissa kannattaa snorklata?
Parhaita paikkoja snorklata ovat yleensä pienet, koralliriuttojen ympäröimät saaret. Vesi on niillä kirkkaampaa kuin suurten saarten ympärillä. Tämä pätee hyvin esimerkiksi Thaimaassa. Poikkeuksiakin tosin on, kuten Balin Amed, monet Filippiinien suuremmatkin saaret ja vaikkapa Itä-Timor. Näissä kaikissa meri on ihanan kirkasta jo isojenkin saarten rannasta snorklatessa.
Koralliriutat alkavat joskus suoraan rannasta, mutta usein pitää uida rannasta hyvän matkaa riutalle päästäkseen. Kun saavut koralliriutalle, älä jää vain matalaan veteen snorklaamaan, vaan suuntaa riutan syvälle reunalle – siellä viihtyvät yleensä isoimmat otukset.
Hiekkapohjalla ei juuri kannata snorklausta harrastaa – siellä on usein vähän nähtävää. Kalat eivät viihdy avoimella hiekkapohjalla. Suuntaa sen sijaan hiekkarantojen reunoilla olevien kallioiden juurelle; siellä on kaloille sopivasti suojaa. Tällaisilla paikoilla voi kokeilla snorklaamista myös Euroopassa rannoilla, jossa meri on kirkasta.
Eli ei muuta kuin maskia ja räpylöitä ostamaan ja pinnan alle pulikoimaan, kun maailma taas pandemian jälkeen aukeaa!
Hei! Tee pieni palvelus, arvon lukija, ja käy seuraamassa meikäläistä Instragamissa – avasin vasta tilini, joten olen siellä vielä sangen yksinäinen.
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
