Idyllinen, unohdettu Loviisa

Loviisan puutaloidylli on säilyttänyt vanhan asunsa. Samoissa maisemissa Sibeliuskin viettin lapsena kesiään.
Loviisan puutaloidylli on säilyttänyt vanhan asunsa. Samoissa maisemissa Sibeliuskin viettin lapsena kesiään.

Porvoon tuntevat kaikki, mutta harva tietää, että Uudellamaalla on toinenkin ihastuttava puutalokaupunki, Loviisa. Ja sehän on vain hyvä asia: Loviisan laajalla puutaloalueella ei ole turisteja juuri laisinkaan. Sitäkin enemmän on värikkäitä puutaloja ja menneen ajan romantiikkaa. Ja Loviisan modernikin keskusta on varsin viehättävä.

Vieläkin harvempi tietää, että ilman Loviisaa Suomen kuuluisin säveltäjä ei olisi Jean Sibelius, vaan säveltäjänero olisi opittu tuntemaan paljon maanläheisemmin Sibeliuksen Jannena.

Sibelius ja Loviisa

Hämeenlinnalainen Janne Sibelius (1865–1957) vietti monet nuoruutensa kesät isoäitinsä talossa Loviisassa. Ylioppilaaksi päästyään Sibelius päätti verestää rakkaita muistojaan, ja hän matkusti jälleen Loviisaan. Vierailulla Janne löysi talosta setävainaansa, merikapteeni Johan Sibeliuksen ranskankielisiä käyntikortteja, joista hän omaksui itselleen uuden taiteilijanimen Jean.

Suomalainen musiikin supersankari Jean Sibelius oli syntynyt.

Sibelius vierali isoäitinsä talossa myöhemminkin. Vuonna 1892, 27-vuotiaana, hän sävelsi talossa Kullervo-sinfonian. Puutalo on nykyään nimeltään Sibeliustalo (Sibeliuksenkatu 10), ja se on musiikkiopiston käytössä. Aivan Loviisan kirkon vieressä sijaitsevaa taloa voi kurkata ulkoa päin. Vieressä on pieni Sibeliuksenpuisto, jossa on säveltäjän patsas.

Loviisan kirjastossa (Kuningattarenkatu 24), entisellä Seurahuoneella, voi käydä katsomassa juhlasalia, jossa Sibelius konsertoi. Sali on palautettu Sibeliuksen ajan asuun.

Loviisan nähtävyydet

Minnne suuntaan sitä lähtisi? Kuva: Thomas Gartz, Flickr CC

Jos iihastut Loviisaan, et ole ensimmäinen: vieraillessaan silloisessa Degerbyssä vuonna 1752 Ruotsin kuningas Adolf Frederik piti kaupungista niin paljon, että nimesi sen uudelleen vaimonsa Loviisa Ulriikan mukaan.

Loviisan keskustan nähtävyytenä on Bongan linna, komea vanha kivitalo, jossa asuu taiteilija Riitta Nelimarkka. Kesäisin Bongan linna on muutaman tunnin päivässä avoinna vierailijoille. Kannattaa käydä: Nelimarkan taide on riemastuttavan värikästä.

Bongan linnalta on vain kivenheitto Loviisan vanhoille puutalokortteleille, jotka ovat keskittyneet Kunigattarenkadun ja Mariankadun ympäristöön. Kadut yhtyvät Suolatorilla, jonka nimi muistuttaa Loviisan roolista tärkeänä suolasatamana.

Laivasilta (katu) johtaa aukiolta Loviisan huvivenesatamaan, jossa on Merenkulkumuseo ja ravintoloita vanhoissa, punaisissa puumakasiineissa. Satamalaiturin päähän on ankkuroitu purjelaiva Österstjernan, talkoovoimin rakennettu kopio samannimisestä laivasta, joka kuljetti 1800-luvulla rahtia Loviisan ja Tukholman välillä.

Rantaa reunustavassa Laivasillanpuistossa voi hämmästellä myös maalle nostettua historiallista Onni-hinaajaa sekä muinaisia jatulintarhoja muistuttavaa ympäristötaideteosta.

Kukkukivi – Suomen kaunein näkötorni

Loviisan nähtävyyksiin kuuluu myös Suomen kaunein näkötorni. Vuonna 1906 rakennettu, metallista jugendtyyliin taivuteltu Kukkukiven näkötorni sijaitsee Myllyharjulla, mukavan patikkaretken päässä. Tornista aukeavat kauniit näkymät Loviisanlahdelle.

Harjulla voi ihailla myös vanhaa tuulimyllyä.

Loviisan kahvilat ja ravintolat

Loviisan puutaloalueelta löytyy muutama kiva kahvila, joissa lorvailla. Mainio on esimerkiksi vanhassa tallissa sijaitseva Tuhannen tuskan kahvila, jolla on kaunis sisäpiha (kahvilan sisällä on vain yksi pöytä, joten kannattaa vierailla hyvällä ilmalla).

Konditoria-cafe Vaherkylä-Ek on puolestaan aikamoinen nimihirviö, mutta kahvilan porkkanakakulla on legendaarinen maine loviisalaisten keskuudessa.

Huvivenesataman kuniissa puuvajoissa toimii ravintoloita, joissa voi nauttia merenherkkuja.

Svartholman merilinnoitus

Tähden muotoon rakennettu Svartholman linnoitus ei nauti suurta sankarimainetta. Kuva: Visit Loviisa

Loviisanlahden suulla Loviisaa suojelee Svartholman merilinnoitus, jota rakennettiin Ruotsin valtakunnan puolustukseksi 1700-luvun puolivälissä yhdessä Suomenlinnan kanssa. Totuuden hetki koitti helmikuussa 1808, Suomen sodan alussa, kun venäläisjoukot piirittivät linnoituksen.

Kuukauden piirityksen jälkeen linnoitus antautui taistelutta. Antautumisehtoihin kuului, että varuskunta sai poistua linnoituksesta jäätä pitkin musiikin soidessa ja marssia kotiinsa. Miehistö luovutti aseensa, mutta upseerit saivat pitää miekkansa.

Venäjä teki linnoituksesta ensin vankilan ja hylkäsi sen kokonaan Krimin sodan koittaessa vuonna 1855. Englannin laivasto räjäytti linnoituksen käyttökelvottomaksi. Viimmeisen 50 vuoden aikana linnoitusta on restauroitu.

Svartholman linnoitukselle on laivakyyti kesäisin, yleensä keskiviikosta sunnuntaihin.

Ruotsinpyhtään ruukki

Ruotsinpyhtään eli Strömforsin viehättävä ruukkialue sijaitsee 15 kilometrin päässä Loviisasta, pienen kosken rannalla. Kauniissa, vanhoissa ruukkirakennuksissa on käsityökauppoja, pieni museo ja pari kahvila-ravintolaa. Ruukin yhteydessä on myös edelleen toimiva tehdas.

Ruotsinpyhtään ruukki on kuuluisa pienestä, valkoisesta puukirkostaan, jossa on Helene Schjerfbeckin maalaama alttaritaulu. Vaikka alttaritaulu ei olekaan mestarin vaikuttavimpia töitä, on se mielenkiintoinen kuriositeetti.

Joulu Loviisassa

Loviisa on kiva kesällä, mutta tunnelmallisimmillaan talvella. Kuva: Thomas Gartz, Flickr CC

Jos Loviisa onkin mainio kesäinen retkikohde, on Loviisa lumoavimmillaan talvella joulun aikaan, jolloin kaupungissa on useita markkinoita. Joulukuun toisena ja kolmantena viikonloppuna vanhat puutalot koristellaan Wanhan Ajan joulukodeiksi ja asukkaat toivottavat vieraat tervetulleiksi koteihinsa.

Matka Loviisaan

Loviisa on erinomainen päiväretken kohde Helsingistä, josta ajaa Loviisaan tunnissa. Loviisan-reissuun on helppo yhdistää myös vierailu Kotkassa, jonne on Loviisasta vain reilun puolen tunnin ajomatka.

Katso tajoukset Loviisan hotelleihin.


 

Varaa hotellisi yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös pääsyliput, retket ja aktiviteetit. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

array(1) {
  [0]=>
  string(5) "Suomi"
}

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi