Valko-Venäjä – matka tuntemattomaan

Valko-Venäjä kohteet
Valko-Venäjässä massiiviset neuvostoajan monumentit ovat edelleen arvossaan. Tämä on monumentti sijaitsee sankarillisessa Brestin kaupungissa. Kuva: Alexx Malev, Flickr CC

Valko-Venäjä on Euroopan erikoisimpia maita – ja kiehtovimpia matkakohteita. Valko-Venäjällä pääsee näkemään, millainen oikeasti on maa, jota on kutsuttu ”Euroopan viimeiseksi diktatuuriksi” ja ”Kommunismin ulkomuseoksi”.

Hyvä syy matkustaa Valko-Venäjälle on myös se, että kyseessä on niin tuntematon maa. Valko-Venäjällä voi edelleen tuntea itsensä tutkimusmatkailijaksi. Täällä ei ole vielä jokainen naapurin Eino käynyt. Ainakaan vielä.

Tilanne voi tosin muuttua, sillä jos Valko-Venäjä tunnettiinkin ennen yhtenä Euroopan eristäytyneimmistä maista, maa on alkanut tosissaan houkutella matkailijoita. Viisumiakaan ei enää tarvita.

Valko-Venäjän valtteja matkakohteena on sekin, että maa on hintatasoltaan todella edullinen. Oluen saa ravintolasta alkaen eurolla ja yleensä baaristakin kahdella tai kolmella eurolla. Illallinen maksaa noin 10 euroa henkilöltä.

Tarvitseeko enempää mainostaa? Eli ei muuta kuin lennot varaamaan! Niin, ja mainitsimmeko, että pääkaupunkiin Minskiin on jopa suorat lennot Helsingistä?

Pääkaupunki Minsk sijaitsee keskellä maata, muut nähtävyydet pitkälti naapurimaiden rajoilla. Matkusta myös Minskin ulkopuolelle – Valko-Venäjän maaseudulta löytyy kauniita pikkukaupunkeja ja upeita luostareita.

Onko Valko-Venäjä Euroopan viimeinen diktatuuri?

Minsk
Lenin toivottaa tervetulleeksi Itsenäisyyden aukiolle Minskissä.

Kyllä ja ei. Presidentti Aljaksandr Ryhoravitš Lukašenka on hallinnut Valko-Venäjän presidenttinä maata vuodesta 1994 asti. Hän on sittemmin voittanut useat vaalit, joita kansainväliset tarkkailijat eivät ole pitäneet vapaina ja puolueettomina. Opposition toimintaa rajoitetaan, samoin sananvapautta.

Lukašenka käytännössä hallitsee maata itsevaltiaan tavoin. Mutta hän ei ole läpeensä korruptoitunut tyranni. Hän on onnistunut pysymään vallassa neljännesvuosisadan, koska itse asiassa aika moni valkovenäläinen tukee tai ainakin hyväksyy hänen polittiikkansa.

Lukašenka on noudattanut neuvostoliittolaista polittiikkaa, että suurin osa maasta ja yrityksistä on edelleen valtion omistuksessa, minkä takia työttömyys on vähäistä ja tulonjako kohtuullisen tasaista. Valko-Venäjälle ei ole syntynyt upporikkaiden oligarkkien luokkaa. Valkovenäläisten elintaso ei ole eurooppalaisittain korkea, mutta parempi kuin vaikkapa Ukrainassa, eikä se jää paljoa jälkeen esimerkiksi EU:hun kuuluvista romanialaisista ja bulgarialaisista.

Laajan valtio-omisteisuuden ohella Valko-Venäjä muistuttaakin hieman Neuvostoliiton ulkomuseota siinäkin mielessä, että vanhat kommunismin ajan symbolit ja monumentit ovat täällä edelleen arvossaan. Esimerkiksi melkein jokaisesta kaupungista löytyy edelleen Leninin mukaan nimetty katu.

Yhdestä asiasta voit olla varma: valkovenäläiset ottavat matkailijat avosylin vastaan. He palavat halusta näyttää, että heidän maansa on muutakin kuin presidentti Lukashekon diktatuuri.

Valko-Venäjän nähtävyydet

Valko-Venäjä nähtävyydet
Mirin linna on Unescon maailmanperintökohde ja Valko-Venäjän kauneimpia nähtävyyksiä.

Valko-Venäjältä puuttuvat kokonaan kuuluisat pakko nähdä -nähtävyydet. Täällä onkin kiva seikkailla söpöstä ja tuntemattomasta pikkukaupungista toiseen omaa suosikkiaan etsien.

Hauskaa se, että monesta paikasta ei ole koskaan kuullutkaan aikaisemmin: Grodno, Mogilev tai Gomel – soittavatko nämä mitään kelloja? Eivät, ja kaikki ovat silti kauniita kaupunkeja täynnä hienoja vanhoja rakennuksia ja nykypäivän elämää.

Grodnon tunnelmia.

Valko-Venäjän vähän tunnetuista nähtävyyksistä kaiketi kuuluisin on pääkaupunki Minskissä sijaitseva Kansalliskirjasto. Ei siksi, että se olisi kaunis, vaan koska se on niin erikoisen näköinen. Brutalistisen näköisen kirjaston voisi kuvitella olevan Helsingin Makkaratalon aikalainen vaan ei, se valmistui vuonna 2006.

Saddam Hussein muuten lahjoitti rahaa kirjaston rakentamiseen. Se olikin hänen viimeisiä kansainvälisiä saavutuksiaan.

Valko-Venäjän näyttävin Unescon maailmanperintökohde on puolestaan kaunis, renessanssityylinen Mirin linna, jossa voi käydä päiväretkellä Minskistä.

Valko-Venäjällä on vähän ihmisiä, paljon luontoa. Ikimetsiäkin on säilynyt. Näistä kuuluisin on visenttien, eurooppalaisten biisonien, asuttama Belovezhskaya Pushchan kansallispuisto, joka jatkuu Puolan puolella Białowieżan metsänä.

Erikoisin kansallispuisto on puolestaan Polesian säteily-ekologinen suojelualue. Euroopan suurimpiin kuuluva kansallispuisto on perustettu Ukrainan rajalle alueelle, jolle laskeutui suurin osa Tšernobylin ydinonnettomuuden radioaktiivisesta laskeumasta. Noin 70 kilometriä pitkän ja 50 kilometriä leveän alueen kylistä evakuoitiin ja uudelleen asutettiin ympäri maata 20 000 asukasta.

Siitä asti Polesian säteily-ekologinen suojelualue on ollut kukoistava luonnon valtakunta, jossa elää niin visenttejä, karhuja kuin przewalskinhevosiakin (villihevosia). Valitettavasti suojelualueelle ei pääse matkustamaan – toisin kuin Ukrainan puolella Tšernobyliin.

Kuka olikaan kotoisin Vitebskistä?

Minskin ohella olet varmaan kuullut ainakin yhden toisen valkovenäläisen kaupungin nimen: Vitsebskin eli Vitebskin. Mutta muistatko missä yhteydessä?

Vitebskissä syntyi surrealismiin taipuvainen taidemaalari Marc Chagall, joka tosin loi suurimman osan taiteellisesta tuotannostaan muualla kuin kotimaassaan. Neuvostoliiton alkuvuosina Chagall sentään toimi Vitebskin taideasian komissaarina, ja kaupunki oli hetken aikaa Neuvostoliiton avantgarden keskuksia.

Lähellä Venäjän rajaa sijaitsevassa kaupungissa on Chagallin kotimuseo.

Sankarillinen Brest ja maailman rumin monumentti

Puolan rajalla sijaitsevan Brestin nähtävyytenä on Brestin linnoitus, joka nostettiin Neuvostoliitossa sankarilinnoituksen asemaan, niin kovasti sen puolustajat kamppailivat toisessa maailmansodassa natseja vastaan – ainakin Stalinin propagandakoneiston mukaan.

Länsimaisten historiankirjojen mukaan saksalaiset kukistivat linnoituksen puolustajat muutamassa päivässä, tosin varsin suurin miestappioin, mutta neuvostoliittolaisen historiankirjoituksen mukaan Brestin linnoituksen puolustajat sinnittelivät saksalaisia vastaan yli kuukauden ajan.

Brestin linnoituksen taistelu on edelleen suuressa arvossa niin Valko-Venäjällä kuin Venäjälläkin – mistä käy osoituksena vaikkapa vuonna 2010 julkaistu suurenluokan venäläinen sotaelokuva.

Linnoituksen ohella voi ihastella ja ihmetellä neuvostoaikaista, sankarillisia puolustajia kunnoittavaa monumenttia. Korkean obeliskin koristama patsas on sen verran mahtava kooltaan ja kansallismieliseltä pateettisuuskertoimeltaan, että CNN julisti sen jokunen vuosi sitten maailman rumimmaksi monumentiksi – ja joutui pyytämään nimitystä anteeksi Moskovaa myöten.

Venäläisten ja valkovenäläisten tuohtumus oli ymmärrettävää: valkovenäläiset kärsivät hirvittävästi toisessa maailmansodassa, selvästi pahemmin kuin mikään toinen kansakunta. Neljäsosa kaikista valkovenäläisistä kuoli saksalaisvallan alla – natsien tarkoituksena oli ”puhdistaa” koko alue saksalaisten omaan käyttöön.

Valko-Venäjän vaarat ja turvallisuus

Moni kaiketi miettii, onko Valko-Venäjälle turvallista matkustaa. Valko-Venäjä saattaakin kuulostaa villiltä itägangsterien valtakunnalta, mutta kyseessä on harhaluulo. Kansainvälisissä rankkauksissa Valko-Venäjä sijoittuu maailman turvallisimpien maiden joukkoon. Se lienee diktatuurin harvoja hyviä puolia.

Valko-Venäjän viisumi

Suomalainen ei tarvitse Valko-Venäjälle enää viisumia, jos saapuu maahan lentämällä pääkaupunki Minskiin. Monilla maarajoilla viisumi sen sijaan taidetaan vielä tarvita.

Matka Valko-Venäjälle

Finnair ja valkovenäläinen Belavia lentävät suoraan Helsingistä Valko-Venäjän pääkaupunkiin Minskiin.

Valko-Venäjä kokemuksia

Kerro omia kokemuksiasi Valko-Venäjästä. Mitä pidit Valko-Venäjästä matkakohteena? Kävitkö Minskiä pitemmällä?

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi