Gyeongju on Etelä-Korean maagisimpia matkakohteita: muinaisten shamaanikuninkaiden valtakunta, josta nykyinen Korea sai alkunsa. Kauniissa pikkukaupungissa riittää koettavaa muinaisista hautakummuista kulta-aarteisiin ja ruokapöytiin, jotka on notkuvat kymmeniä herkkuja.
Maisema on kuin impressionistisesta maalauksesta. Pyöreät, vaaleanvihreät kummut nousevat tasaiselta nurmikolta. Kumpujen vieressä seisovat puut kukkivat sädehtivän punaisina. Hautakumpuja on kymmeniä, ja suurimmat niistä nousevat 20 metrin korkeuteen.
Kummut on pystytetty 300–500-luvuilla. Niistä jokaiseen on haudattu muinaisen Silla-valtakunnan shamaanikuningas.
Kuninkaat pukeutuivat taidokkaisiin haarniskoihin ja ratsastivat armeijoineen sotiin, joilla he yhdistivät Korean niemimaata hallinneet kolme eripuraista kuningaskuntaa. Sotimiseen kuninkaiden uskottiin saavan apua mahtavilta luonnonhengiltä, joihin heillä oli shamaaneina suora yhteys.
Kuoltuaan kuninkaat puettiin kultaan ja haudattiin kumpujen suojiin, kuin takaisin maaäidin mahaan, josta he olivat aikoinaan syntyneetkin.
Pysähdyn kuuntelemaan kumpujen hiljaisuutta. Kuiskisivatko niiden sisältä henget, joilta shamaanikuninkaat saivat voimansa?
Kuuluu vain puistossa kiertävän koululaisryhmän etäistä puheensorinaa. Muuten tunnelma on harras: korealaisille Silla merkitsee suunnilleen samaa kuin Kalevala suomalaisille, myyteillä kuorrutettua kansakunnan muinaisaikaa. Mutta toisin kuin tarinat Väinämöisestä ja Ilmarisesta, Silla-valtakunta oli totta.
Haudan sisään
Yhden kummun sisään on puhkaistu sisäänkäynti. Se vie Cheonmachongiin eli Taivaallisen hevosen hautaan. Nimensä hauta on saanut kätköistään löytyneestä satulamaalauksesta, joka esittää siivekästä, kahdeksanjalkaista hevosta.
Haudan hämärässäkin kulta kimaltaa loisteliaana. Kivenmurikoista pinottuja seiniä reunustavat lasivitriinit, joissa on esillä hauta-aarteita.
Kun hauta avattiin vuonna 1973, sen sisältä löydettiin kuninkaan maatunut luuranko, joka oli puettu yltä päältä silkkiin ja kultakoruihin. Läksiäislahjakseen tuonpuoleiseen hän oli saanut mukaansa yli 11 000 esinettä: miekkoja, satuloita ja astioita – melkein kaikki kullasta tehtyjä.
Hautakumpujen kätköistä on löydetty niin paljon kultaesineitä, että Sillaa on kutsuttu Kultamaaksi.
Kullan lisäksi esineissä häikäisee käsityön taidokkuus. Aarteista lumoavin on kuninkaan korkea ja koukeroinen shamaanikruunu, joka muistuttaa elämänpuuta tai peuransarvia – molemmat olivat tärkeitä shamanismin symboleita.
Kruunun sakaroista riippuu jadesta veistettyjä pisaroita, joilla uskottiin olevan taikavoimia.
Gyeongju oli kukkaispoikien kaupunki
Hautakummut jököttävät aivan Gyeongjun keskustassa. Silla-valtakunnan kulta-aikaan pääkaupungissa asui enimmillään miljoona ihmistä. Aatelismiehillä oli tuhansia orjia ja heidän vaimonsa pukeutuivat värikkääseen silkkiin ja kultakoruihin. Taide ja tiede kukoistivat.
Keskustassa seisoo 600-luvulla rakennettu kivinen observatoriotorni – yksi maailman vanhimmista säilyneistä. Taiteen kukoistuksesta kertovat Gyeongjun kansallismuseon hulppeat kokoelmat.
Valtakunnan sotilaallisen menestyksen takana olivat hwarangit, sananmukaisesti kukkaispojat. Mutta mitään hippejä he eivät olleet, vaan Korean vastineita eurooppalaisille ritareille tai Japanin samuraille.
Hwarangit olivat aatelisperheiden poikia, jotka omistivat elämänsä sotimiselle. Ratsastuksen ja taistelutaitojen lisäksi he opiskelivat filosofiaa, runoutta ja tanssia. Kuoleman sijaan heidän tuli pelätä vain kunniansa menetystä, mikä teki heistä pelottomia taistelijoita.
Nykyisin Gyeongjussa on asukkaita vain neljännesmiljoona. Tunnelma on kaupungin vanhalla puolella ihastuttavan pikkukaupunkimainen. Hautakumpujen vieressä on säilynyt korttelikaupalla vanhoja, matalin muurein ympäröityjä hanok-taloja, joiden koristeelliset katot on tehty tiilistä, seinät puusta ja ikkunat sekä ovet paperista.
Kaupungin sijainti on upea metsäisten vuorten ympäröimänä. Sotaisina aikoina vuoret olivat kuin linnoituksen muurit, jotka suojasivat kaupunkia vihollisarmeijoilta. Nyt vuoret ovat suosittu vaelluskohde.
Gyeongjun pyhällä vuorella
Kivetty polku vie läpi varjoisan mäntymetsän. Se kiemurtelee yhä korkeammalle kohti Namsan-vuoren huippua. Patikoidessa iskee outo tunne: aivan kuin joku tarkkailisi. Ja niinhän se on, kun pitää silmänsä auki, huomaa, että metsän keskeltä kurkkii kallioihin hakattuja Buddha-kuvia.
Silla-kuninkaat kääntyivät 600-luvun puolivälissä shamanismista buddhismiin. Uskontoa vaihdettiin ryminällä. Namsanista tehtiin pyhä vuori, ja sen rinteille veistettiin satoja Buddha-patsaita. Vaeltaminen Namsanilla muistuttaakin kulkemista luonnon helmaan perustetussa museossa.
Hienoimpien patsaiden päät kurottavat esiin kallionseinästä kuin koko vuori olisi niiden vartaloa.
Ohitse viilettää ripeäaskelisia korealaisia, jotka ovat pukeutuneet viimeisintä huutoa oleviin vaellusvaatteisiin. Korealaiset tapaavat ottaa ilon irti maataan peittävistä vuoristoista: aina viikonlopun koittaessa he jättävät tiiviisti asutut kaupunkinsa taakseen ja suuntaavat kotinsa lähivuorille patikoimaan.
Paluumatkalla vuorelta pysähdyn Namsanin juurella katsomassa vielä yhtä nähtävyyttä. Se kertoo valtakunnan tuhosta.
Kuninkaan viimeinen juomaleikki
Silla-dynastia pysyi vallassa liki tuhat vuotta, vuodesta 57 vuoteen 935. Täällä rauhallisessa lehdossa sen valta päättyi. Paikalla sijaitsi palatsi Poseokjeong, jossa dynastian viimeiset kuninkaat viettivät humalanhuuruisia juhliaan, kun valtakunta ajautui yhä syvemmälle kaaokseen.
Omaisuus oli keskittynyt suurille maanomistajille, jotka valtansa tunnossa kieltäytyivät maksamasta veroja. Juhlansa kustantaakseen kuningashuone kiristi tavallisen kansan verotuksen niin kestämättömäksi, että ihmiset joutuivat turvautumaan ryöstelyyn henkensä pitimiksi. Maalaiskapinoita puhkesi.
Poseokjeongin puinen palatsi on tuhoutunut aikoja sitten, jäljelle on jäänyt vain graniitista maahan tehty kouru.
Mutkitteleva, alaspäin viettävä kouru toimi juomaleikkien pelilautana. Sitä pitkin virtasi tekopuro, johon laskettiin juomakippoja ajelehtimaan. Osallistujien piti vuorollaan keksiä runo. Jos kippo ehti kulkea kourun läpi ennen runon syntymistä, osallistuja joutui tyhjentämään kipon pohjiaan myöten ja yrittämään uudelleen.
Kivisen pelilaudan äärellä on helppo kuvitella dynastian viimeiset dekadentit päivät, kuinka sadat kauniit tanssijattaret viihdyttivät välinpitämätöntä kuningasta ja hänen lakeijoitaan, jotka tyhjensivät juomakupin toisensa jälkeen, iloitsivat ja mekastivat vielä silloinkin, kun maalaisten kapinallisarmeija kolkutti palatsin portteja.
Silla-dynastian viimeisen kuninkaan kerrotaan kuolleen kesken juomaleikkiensä kapinallisten surmaamana.
Musiikki ja tanssi ovat vaienneet, jäljellä on vain lintujen viserrys. Ehkä siivekkäät laulavat Silla-valtakunnan kulta-ajoista, joista myös lukemattomat korealaiset televisiosarjat ja elokuvat ammentavat tarinoitaan.
Lennot Koreaan
Finnair lentää suoraan Helsingistä Souliin.
Katso parhaat lentotarjoukset Souliin ja muualle Etelä-Koreaan.
Gyeongju – matka
Gyeongju sijaitsee Korean niemimaan lounaisosassa, 340 kilometrin päässä Soulista. Kaupunki toimi Silla-valtakunnan pääkaupunkina vuodesta 57 vuoteen 935.
Matka Soulista taittuu KTX-luotijunalla reilussa kahdessa tunnissa. Maisemat kiitävät ohi huimaa vauhtia – matkustamon seinään kiinnitetty digitaalinen nopeusmittari näyttää vauhdiksi yleensä 299 kilometriä tunnissa.
Gyeongjuun pääsee myös suoralla bussivuorolla Soulin lentokentältä (neljä tuntia).
Junaliput: www.koreil.com
Gyeongju – majoitus
Gyeongjun tunnelmallisin majatalo on Sa Rang Chae, joka toimii perinteisessä, satavuotiaassa hanok-talossa. Huoneet reunustavat pihamaata, jota koristavat korealaiset, puiset toteemipatsaat. Sijainti on loistava aivan hautakumpujen vieressä. Kahden hengen huoneen saa 20 eurolla. Kävelymatkan päässä on useita ravintoloita.
Katso tarjoukset Gyeongjun hotelleihin.
Gyeongju – ravintolat
Gyeongjun erikoisuutena ovat ssambap-ravintolat, joita on rivissä hautapuiston vieressä. Niissä säästyy tilaamisen vaivalta: pöytään katetaan automaattisesti kolmisenkymmentä pientä kippoa, joissa on erilaisia ruokalajeja. Maut vaihtelevat tulisesta imelään, rasvaisesta raikkaaseen ja makeasta happamaan. Herkut kääritään salaatinlehtiin ja nautitaan.
Ravintoloista suosituimpia on Kuro Ssambap, jossa loistava ateria maksaa noin kuusi euroa henkeä kohden.
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
