Antwerpen – opas timanttien kaupunkiin

Antwerpen
Komea keskusaukio Grote Markt on Antwerpenin ylpeys.

Antwerpen, Belgian kakkoskaupunki, on Flanderin eli hollanninkielisen Belgian henkinen pääkaupunki ja maailman timanttikaupan keskus. Kompaktin kokoinen Antwerpen on mainio päiväretken kohde niin Bryselistä kuin Amsterdamistakin.

Keskusta on pieni ja käveltävä. Antwerpenin rautatieasemalta – joka jo itsessään on upea nähtävyys kaikessa palatsimaisuudessaan – on lyhyt matka Meir-kävelykadulle, ja sen takaa alkaa vanhakaupunki, jonka sydän on komea keskusaukio Groote Markt.

Muutaman askeleen päässä avautuu Schelde-joki, jonka rannassa ovat niin Steen-linnoitus kuin moderni MAS-museokin.

Toisaalta nuorekkaan Antwerpenin yöelämä on vilkasta ja iloista, joten yöpyminen kaupungissa ei ole lainkaan hullumpi ajatus. Viikonloppumatkalle tänne on helppo tulla, sillä sekä Brysselin että Amsterdamin lentoasemilta pääsee suoralla junalla aivan Antwerpenin keskustaan.

Kaupungissa on helppo liikkua kävellen, ja jos kävely alkaa kyllästyttää, voi hypätä kaupunkipyörän selkään. Kun jalat väsyvät, vie tiheä ratikkaverkko perille.

Antwerpen – nähtävyydet ja tekemistä

Antwerpen nähtävyydet
Antwerpenissä ei tarvitse vilkuilla kelloa puhelimesta. Tarvitsee vain suunnata katse katedraalin 123 metriä korkeisiin torneihin.

Antwerpenin nähtävyydet kiertää läpi muutamassa tunnissa, sillä varsinaisia must see -kohteita ei täällä juuri ole. Nyt kannattaakin vain rentoutua ja kuljeskella päämäärättömästi pitkin vanhankaupungin kauniita katuja.

Kyllä ne muutamat nähtävyydetkin ennen pitkää sattuvat kohdalle!

Antwerpenin rautatieasema (Centraal Station) – täältä alkaa kierros kaupungilla

Antwerpen rautatieasema
Antwerpenin päärautatieasema Centraal Station on nähtävyys jo itsessään.

Antwerpenin päärautatieasema (Centraal Station) on paitsi luonteva paikka aloittaa tutustuminen kaupunkiin, myös nähtävyys itsessään. Korkea ja koristeellinen, yli satavuotias asemahalli muistuttaa enemmän palatsia tai kirkkoa kuin rautatieasemaa.

Julkisivut sekä Konigin Astridplein -aukion että De Keyserlei -kadun suuntaan ovat todella näyttävät. Antwerpenin Centraal Stationia ei suotta pidetä yhtenä maailman upeimmista rautatieasemista.

Kuningatar Astridille omistettu aukio Konigin Astridplein on sen sijaan tyypillinen, vilkas keskieurooppalainen asema-aukio.

Rautatieasemaa vastapäätä on hauska moderni, linnamaiseksi rakennettu Radisson-hotelli, ja sen oikealta puolelta pilkottaa kiinalainen portti – tästä alkaa kadunpätkä, jota kutsutaan usein Chintatowniksi. Van Wesenbekestraatilla on lukuisia aasialaisia ruokakauppoja sekä tietysti kiinalaisia ja muitakin aasialaisia ravintoloita.

Diamant – Antwerpenin vanhat juutalaiskorttelit ovat timanttikaupan keskus

Aseman länsipuolella sijaitsevat Antwerpenin vanhat juutalaiskorttelit ovat kansainvälisen timanttikaupan keskus, ja alue tunnetaankin nimellä Diamant.

Kauppaa käydään pääosin suljettujen ovien takana, mutta jonkin verran jalokiviä pääsee ihailemaan myös näyteikkunoista.

Täällä myydään vuosittain timantteja 16 miljardin euron arvosta!

De Keyserlei -katua pitkin vanhaankaupunkiin

Matkailijalle timanttikortteleita mielenkiintoisempi suunta on kuitenkin De Keyserlei, leveä katu, joka täytyy terasseista, jalankulkijoista ja pyöräilijöistä. De Keyserleita vie asemalta kohti Meir-kävelykatua ja vanhaakaupunkia.

Pohjoispuolen kortteleissa on monipuolinen Statiestraatin ravintola-alue, jonka tarjonta ulottuu sushista argentiinalaisiin pihvipaikkoihin. Tarjolla on muun muassa malesialaista, korealaista ja italialaista ruokaa sekä tietysti belgialaisia vohveleita.

Paraatikatu Frankrijklei ja Antwerpenin oopperatalo

De Keyserlei päättyy leveään Frankrijklei-paraatikatuun, jota pitkin raitiovaunut kulkevat. Antwerpenin kaunis oopperatalo Frankrijkleillä valmistui jo 1907.

Kävelykatu Meir ja Rubensin kotitalo

Kun on ylittänyt Frankrijklein, pääseekin kävelykadun alkuun. Kävelykatu Meir on keskieurooppalainen ostoskatu lukuisine vaateliikkeineen ja ravintoloineen.

Meir on kuitenkin muutakin kuin vain ostoskatu, sillä sen varrella on useita upeita 1800-luvun rakennuksia, kuten rokokootyylinen Osterriethin talo sekä vanha kuninkaallinen palatsi, jossa Napoleonkin on yöpynyt.

Meirin poikkikadulla, Wapperilla, sijaitsee taidemaalari Peter Paul Rubensin italialaistyylinen kotitalo, Rubenshuis.

Rubens lienee kaikkien aikojen tunnetuin antwerpeniläinen, barokkitaiteilija vailla vertaa. Rubensin itsensä suunnittelema talo puutarhoineen valmistui vuonna 1615, ja taiteilija asui siinä kuolemaansa asti, vuoteen 1640. Hulppea talo on avoinna vierailijoille.

Kun Meir päättyy, ollaankin enää vain muutaman askeleen päässä vanhastakaupungista.

Groenplaats-aukio – Rubensin patsas ja Antwerpenin katedraali

Antwerpen Rubens
Rubensin patsas seisoo Groenplaats-aukiolla.

Meir-kävelykadun jälkeen ensin tulee vastaan suuri Groenplaats-aukio, jonka keskellä on taiteilija Rubensin näköispatsas.

Aukion pohjoisreunalla sijaitsee Antwerpenin katedraalix, Neitsyt Marialle omistettu Onze-Lieve-Vrouwekathedraal.

Tämä Unescon maailmanperintöluettelossakin oleva katolinen kirkko on Belgian suurin ja tärkein goottilainen kirkko, ja sen rakentaminen kesti lähes 200 vuotta. Useat kirkon upeista maalauksista ovat Rubensin käsialaa. Kirkkoon on kuuden euron pääsymaksu.

Grote Markt – Antwerpenin raatihuone ja suihkulähde Brabofontein

Antwerpen suihkulähde
Vesi suihkuaa kuin veri Grote Marktin Brabo-suihkulähteestä.

Katedraalin pääovilta ei tarvitse astua montakaan askelta, kun pääsee vanhankaupungin keskusaukiolle, kauniille Grote Marktille.

Aukiota hallitsee vuonna 1565 valmistunut raatihuone eli kaupungintalo, jonka julkisivu on peräti 76 metriä pitkä. Komea renessanssirakennus sekoittaa iloisesti flaamilaisia ja italialaisia vaikutteita. Valitettavasti upeat sisätilat eivät ole avoinna yleisölle.

Aukiota reunustavat kunnostetut 1500-luvun kiltatalot, ja aukion keskellä on kaupungin symboli, Brabofontein eli Brabo-suihkulähde. Veistos esittää Julius Caesarin veljenpoikaa Silvius Braboa, joka on kukistanut Schelde-joen rannalla Steenin linnassa valtaa pitäneen ilkeän jättiläisen Druoon Antigoonin.

Tarina kertoo, että jättiläinen vaati maksua kaikilta Schelde-joella purjehtivilta, ja jos maksusta kieltäytyi, leikkasi jättiläinen käden irti ja heitti jokeen. Niinpä Brabo on jättiläisen kukistettuaan leikannut tältä kostoksi käden irti ja on juuri heittämässä sitä Scheldeen.

Hendrik Conscienceplein

Jonkin matkaa Grote Marktilta itään, pitkin Wijngaardstraatin ravintolakatua kulkiessa päätyy ennen pitkää Hendrik Consciencepleinille, aukiolle, joka on omistettu antwerpeniläiselle 1800-luvun kirjailijalle.

Aukio on tyylipuhdas 1600-luvun edustaja. Sitä ympäröivissä rakennuksissa toimi jesuiittaluostari, mutta nykyisin yksi rakennuksista on kaupunginkirjastona.

Aukion komea kirkko, Sint-Carolus Borromeuskerk, on jesuiittojen rakentama. Barokkityyliseen kirkkoon voi tutustua ilman pääsymaksua. Rubensilla oli täälläkin sormensa pelissä; hän vaikutti kirkon julkisivun suunnitteluun ja vastasi sisustuksesta sekä upeista maalauksista, joista suuri osa on valitettavasti tuhoutunut tulipalossa.

Steen – Antwerpenin satulinna

Grote Marktilta ei ole pitkä matka Schelde-joen rantaan. Rannassa odottaa Tuhkimon linna, tai siltä Steen melkein näyttää, satulinnalta. Jättiläisiä täällä ei sentään enää asu. Linnan historia on ikivanha, kerrotaan että linna on ollut olemassa ainakin jo 600-luvulla. Viikingit tuhosivat linnan vuonna 830.

Nykyisen linnan vanhimmat osat ovat peräisin 1200-luvun alusta. 1300-luvulta alkaen Steen toimi vuosisatojen ajan vankilana, kunnes se avattiin museona vuonna 1890.

MAS – museo joen rannalla

Joen varrella, jonkin matkaa pohjoiseen, on myös näyttävä, moderni museorakennus MAS (Museum aan de Stroom eli museo joen rannalla), joka avattiin yleisölle kymmenkunta vuotta sitten. Rakennuksen katolle pääsee ihailemaan maisemia, ja sisällä on useita eri näyttelyitä sekä Antwerpenin historiasta että merenkulusta. Tänne siirtyivät muun muassa kaupungin laaja etnografinen museo sekä Steenin linnassa ollut merenkulkumuseo.

Missä asua Antwerpenissä?

Majoitus on Antwerpenissä kohtuullisen edullista ja hotellit tyypillisiä länsieurooppalaisia kaupunkihotelleja pienine huoneineen. Kolmen tähden keskitasoisesta hotelista saa huoneen noin 80 eurolla.

Hotelli kannattaa valita rautatieaseman ja Grote Marktin väliseltä kaistaleelta. Silloin ei ole pitkä matka minnekään.

Katso tarjoukset Antwerpenin majoitukseen.

Antwerpenin vaarat ja turvallisuus

Antwerpen moderni
Antwerpenin keskustasta löytyy myös moderni puolensa.

Antwerpen on vilkas kaupunki niin päivällä kuin illallakin. Jalankulkijoita on liikkeellä paljon, ja välillä tuntuu, että pyöräilijöitä on vielä enemmän.

Polkupyörät ovatkin kaupungin suurin turvallisuusriski; niitä on kaduilla, pyöräteillä, jalkakäytävillä, puistoissa – ihan kaikkialla. Antwerpeniläinen ei fillaroi hitaasti, ei käytä kelloa eikä anna liikennevalojen hidastaa matkantekoa, ja hän saattaa yhtäkkiä tehdä keskellä kävelykatua reippaan U-käännöksenkin.

Pidä siis silmät auki, ja jos tuntuu siltä, että jäät koko ajan jalkoihin, hyppää itsekin kaupunkipyörän selkään neljän euron päivähintaan (www.velo-antwerpen.be/en).

Taskuvarkaita voi olla vilkkailla paikoilla, kuten rautatieasemalla, mutta tavanomainen varovaisuus riittää hyvin, ja riski joutua ryöstön kohteeksi on pieni.

Milloin Antwerpeniin kannattaa matkustaa?

Kevät alkaa täällä aikaisin, ja syksy jatkuu kohtalaisen leutona marraskuun alkuun. Jos voi vapaasti valita, huhti-toukokuu ja syys-lokakuu ovat parhaita kuukausia.

Kesä tuo mukanaan kuumuuden ja turistit, keskitalvella lämpötila puolestaan on vain hiukan nollan yläpuolella, jolloin ilma on kostea ja tuuli raaka.

Matka Antwerpeniin

Antewerpen satama
Antwerpenin satama on Euroopan toiseksi suurin Rotterdamin jälkeen. Sataman päärakennus on saanut uuden, modernin ilmeen.

On täällä lentoasemakin, mutta se palvelee lähinnä Antwerpenistä etelänmatkalle lähteviä charter-turisteja. Silti yhteydet ovat kätevät ja edulliset – Antwerpeniin tullaan junalla.

Suomesta voi lentää joko Amsterdamiin tai Brysseliin. Molemmilla lentoasemilla on oma rautatieasemansa, jolta on suora yhteys Antwerpenin päärautatieasemalle.

Matka kestää nopeilla junilla Amsterdamin Schipolin kentältä alle tunnin ja maksaa muutaman kympin, kun varaat lipun ajoissa.

Brysselin Zaventemin kentältä matka kestää vaivaiset puoli tuntia ja maksaa noin 15 euroa.

Jos teet Antwerpeniin päiväreissun, niin Thalys-suurnopeusjuna tuo sinut perille Brysselistä 40 minuutissa, Amsterdamista 75 minuutissa ja Pariisista kahdessa tunnissa.

Rautatieasema on aivan keskustassa, muutaman minuutin päässä Meir-kävelykadulta.

Katso lentotarjoukset Amsterdamiin ja Brysseliin.

 

Varaa tarjousmatka yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös majoituksen. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi