Bangkok – aistien kaupunki

Silomin aluetta. Bangkok, Thaimaa. Kuva: Craig S. Schuler / Shutterstock.com

Thaimaan pääkaupunki Bangkok tarjoaa ihmeitä kaikille aisteille, taikapatsaista scifi-tunnelmiin. Bangkokin lumoa voi maistaa parissa päivässä, mutta viikossakaan aika ei käy pitkäksi. Jokaisen kulman takana odottaa uusi yllätys.

Teksti Antti Helin

Bang! Idän eksotiikka iskee vasten kasvoja, kun matkustajaveneestä astuu maihin Ta Chang -laiturilla Chao Phrayan, Jokien äidin, varrella.

Joen vilvoittava henkäys vaihtuu tropiikin läkähdyttävään kuumuuteen, aasialaisten soitinten kilke huumaa korvat ja nenään leijailee ruokatorin kummallisten tuoksujen viidakko. Wokkipannujen liekit leiskuvat korkealle ilmaan.

Ruokakojuilta avautuu näkymä Suuren palatsin häikäisevän valkoiselle muurille, jonka takana kohoavat sateenkaaren väriset katot ja tornit kuin kullalla ja peilinpalasilla koristellut hiippalakit.

Näyn edessä on helppo yhtyä kirjailija Somerset Maughamin sanoihin, kuinka Suuren palatsin upeimman osan, Smaragdi-Buddhan temppelin, rakennukset ”eivät muistuta mitään muuta tässä maailmassa, vaan lyövät ällikällä katsojan, joka ei osaa sijoittaa niitä aikaisempaan kokemusmaailmaansa. Ajatus siitä, että tässä synkässä maailmassa on jotakin yhtä fantastista, saa nauramaan riemastuksesta.”

Näky ei tosin naurattanut menneiden aikojen thaimaalaisia. Se herätti kunnioitusta ja pelkoa: muurien takana asui heidän jumalallinen hallitsijansa, Elämän herra, jota tavallisen maan matosen ei sopinut edes katsoa henkensä uhalla. Jumalkuninkaan lähimmät ministeritkin joutuivat konttaamaan hänen edessään.

Wat Phra Kaew eli Smaragdibuddhan temppeli on yksi Bangkokin kuuluisimmista nähtävyyksistä. Bangkok, Thaimaa. Kuva: Travel Mania / Shutterstock.com

Puisten jättiläisporttien toisella puolen nykyvierailijaa odottaa säihkyvä satumaailma, jota kansoittavat kolmemetriset demonivartijat, linnun ja ihmisen välimuodon ottaneet kinaaree-olennot, kotkapäiset garuda-enkelit ja pyhät naga-käärmeet.

Täällä Siamin, nykyisen Thaimaan, kuningas asui satojen vaimojensa ja näiden tuhansien palvelijattarien keskellä. Haaremia vartioivat naissotilaat kuin tarujen amatsonit.

Kuninkaan tehtävänä oli johtaa maataan taivaallisena tasapainoilijana brahmalaisen jumalhovin ja maallisen maailman välillä. Siinä samalla kuningas onnistui olemaan myös harras buddhalainen.

Osa Thaimaan lumoa on edelleen siinä, ettei tässä valtakunnassa mikään ole ollut koskaan turhan yksitotista. Buddhalaisuus sekoittuu surutta brahmalaisuuteen ja spiritismiin, ja thaimaalaisten maailmassa henget, aaveet ja niiltä suojaavat amuletit ovat yhä totisinta totta.

Ja hengistä kaikkein mahtavin, koko Thaimaan sielu, asustaa Suureen palatsiin kuuluvassa Wat Phra Kaeossa, Hänen vihreän pyhyytensä temppelissä.

Palvojien tasainen virta käy kumartamassa korkeaa valtaistuinta, jolla istuu kultaisten päivänvarjojen keskellä lootusasennossa pieni vihreä mies.

Patsas on myyttinen Smaragdi-Buddha, joka löydettiin liki 600 vuotta sitten salaman tuhoaman temppelin raunioista Thaimaan pohjoisosista, ja joka seuraavina vuosisatoina matkasi vallanpitäjältä toiselle, kunnes Thaimaan nykyisen kuningashuoneen perustaja, sadan taistelun karaisema Rama Ensimmäinen, kävi hakemassa sen Vientianesta, tuhoten samalla vihollisvaltakunnan maan tasalle.

Siitä lähtien ennustus on luvannut Thaimaan kukoistavan niin kauan kuin pikkuruinen Smaragdi-Buddha istuu paikoillaan.

Bangkok on ostosten Baabelin torni

MBK-kauppakeskus. Bangkok, Thaimaa. Kuva: Panya7 / Shutterstock.com

Sitä ei voi välttää. Jokainen turisti päätyy ainakin kerran avaruusaluksen näköiseen kauppakeskukseen MBK:hon, ostosten Baabelin torniin. Kahdeksankerroksisen ostoskeskushirviön korkeanpaikan kammoa ruokkivat rullaportaat ovat taatusti yhtä kuvattu kohde kuin Smaragdi-Buddhan temppeli, ehkä kuvatumpikin.

Kauppakeskuksiinsa hurahtaneen kaupungin vilkkain ostosparatiisi kuhisee elämää mehiläiskeon lailla: sen käytävillä kohtaa päivittäin yli 100 000 ihmistä koulupukuisista thaimaalaisopiskelijoista uimashortseissa talsiviin reppureissaajiin ja mustien kaapujen kätkemiin arabinaisiin.

Uudet vaatteet saa muutamalla eurolla, ja Bangkokista onkin helppo löytää sellaisia paatuneita ostosholisteja kuin paikallinen toimistovirkailija Lita, joka MBK:ssa donitseilla uutta ostosvoimaa ladatessaan tunnustaa pitävänsä vaateitaan vain kerran tai korkeintaan kaksi. Kun mekot ovat käyneet pesukoneessa, hän lahjoittaa ne työtovereilleen tai sukulaisilleen ulkomaille.

MBK sijaitsee Siam Squarella, Bangkokin ydinkeskustassa, jossa on helppo kuvitella astuneensa futuristiseen cyberpunk-elokuvaan. Pilvenpiirtäjien välissä kiidetään korkealla kulkevalla ilmajunaradalla, ja kauppakeskusten seinillä saarnaavat mainostaulujen jättiläispäät.

Keskustan jokainen neliömetri on pakattu täyteen ärsykkeitä: lapset leikkivät jalkakäytävällä äitiensä puotien edustalla, norsut löntystelevät ruuhkan seassa ja vanha mies kauppaa maassa istuen rikkinäistä kelloa ja kahta energiajuomatölkkiä.

Ja minne tahansa katsookin, katuja reunustavat ruokakojut, jotka tarjoavat mitä mielikuvituksellisimpia välipaloja suoraan herkkusuun unelmista ja suomalaisten terveysviranomaisten painajaisista.

Bangkok on alitajunnan kaupunki

Turisteja Sathorn Unique Towerin huipulla Bangkokissa. Kuva: Brize99 / Shutterstock.com

Hätähousu voi nähdä Bangkokin kahdessa päivässä vanhan kaupungin temppeleillä ja Siam Squaren ostoskeskuksissa. Mutta silloin hän ei ole kokenut vielä alkufanfaaria kummempaa.

Bangkokia on saanut todella maistaa vasta, kun on nähnyt auringon laskevan Wat Arunin temppelitornin taakse värjäten Jokien äidin viiniksi, juonut itsensä pöydän alle Khao San Roadin reppureissaajakuppiloissa ja herännyt kukonlaulun aikaan niihin mystisiin hetkiin, jolloin verryttelyasuiset kiinalaiset kävelevät takaperin puistoissa ja oranssikaapuiset munkit vaeltavat suurkaupungin kaduilla rukouskulhoineen.

Bangkokin sykkeeseen vihkiytyäkseen on täytynyt kurvailla moottoripyörätaksin kyydissä vastaantulevien kaistalla ja tunkeutua pitkähäntäveneellä syvälle Thonburiin, toisella puolen jokea sijaitsevaan kaksoiskaupunkiin, jossa ihmiset yhä elävät kuin sata vuotta sitten tolppataloissa kanavien varrella.

Bangkokin lumoa ei ole kokenut, ennen kuin on taivuttanut jäsenensä uuteen uskoon Wat Po -temppelin thaihieronnassa, humaltunut cocktaileista ja maisemista Vertigo-kattobaarissa 61-kerroksen korkeudessa, maksanut 80 euroa maailman parhaimpiin kuuluvan hotellin, Orientalin, hummerintäyteisestä illallisbuffetista ja itkenyt chilin tuoksuisia ilon kyyneliä nimettömän pikkuravintolan muovituoleilla verrattoman maukkaan, puolen euron vihreän curryannoksen jälkeen.

Bangkokiin on alkanut vihkiytyä, kun näkee kauneutta kaaoksen keskellä: huomaa haisevan kanavan yli kulkevan pittoreskin vanhan sillan tai pilvenpiirtäjän varjossa piileksivän tiikkihuvilan, jota sähkökaapelit ympäröivät kuin jättiläishämähäkin verkko.

Bangkokia voi sanoa tuntevansa vasta sitten, kun on valmis tunnustamaan, ettei tunne siitä kuin raapaisun. Bangkok on alitajunnan kaupunki, ihastuttava joka suuntaan rönsyilevä sekasotku, jossa jokaisen kulman takana odottaa uusi yllätys.

Krokotiilit temppelissä

Voihan kauhistus! Temppelin pihamaallahan makaa betonialtaassa kaksi ilmielävää krokotiilia. Spontaanin tuijotuskilpailun päätteeksi toinen parimetrisistä liskoista avaa leukansa ja loksauttaa sen kiinni niin, että sylki roiskuu hampaista.

Kaikkein eniten yllätyksiä Bangkokissa on varattu Chinatowniin, joka sijaitsee vanhan kaupungin ja modernin keskustan välissä.

Maailman suurimman ja vanhimman kiinalaiskaupunginosan kapeilla ja sokkeloisilla kujilla myydään kaikkea maan, taivaan – ja manalankin väliltä. Yhdellä kadulla kaupataan pelkästään romumoottoreita, toiselta voi shopata heräteostoksena vaikka käsiaseen ja kolmas on omistettu paperitavaroille, joita poltetaan esi-isille uhrilahjaksi.

Liekkien välityksellä edesmenneelle isoisälleen voi lähettää manan majoille paperista tehdyn miestenpuvun, Mersun tai taulutelevision. Myös pahvikännyköillä ja Rolexeilla näyttää olevan kysyntää tuonpuoleisessa.

Chinatownin Wat Chakrawat Ratchawatin pihamaalla asustavien krokotiilien tarina on Bangkokia aidoimmillaan. 1800-luvun lopulla korkea-arvoinen apotti hankki temppeliin liskoja meditointiharjoitusta varten: nuorten munkkikokelaiden tuli istuutua krokotiilien keskelle mietiskelemään kaiken katoavaisuutta.

Nolostihan siinä kävi. Munkkikokelaat pakenivat temppelistä kauhun vallassa.

Mutta krokotiilit saivat jäädä poikasineen osaksi Bangkokia, kaupunkia, jossa mennyt ja tuleva, köyhyys ja loisto, ylitse pursuava materialismi ja syvä henkisyys törmäävät toisiinsa päivittäin suurena, tajunnan räjäyttävänä pamauksena.

Eikä savun hälvetessä voi kuin hymyillä yhdelle maailman oudoimmista ja hienoimmista kaupungeista.

 

Varaa tarjousmatka yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös majoituksen. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!