Prahan nähtävyydet

Kaarlensilta
Kaarlensilta johtaa Prahan vanhastakaupungista Pienelle puolelle. Kuva: Lachlan Gowen / Unsplash

Prahan nähtävyydet on helppo kiertää parin päivän aikana, mutta kaupungissa viihtyy helposti vaikka kuinka pitkään. Prahan nähtävyyksistä kuuluisimpia ovat Kaarlensilta, Astronominen kello, Prahan linna ja Vanha juutalainen hautausmaa. Näistä vain jälkimmäiseen tarvitsee maksaa pääsymaksu.

Prahassa on myös muutama erinomainen museo. Prahan paras nähtävyys on kuitenkin kaupunki itse, sen tunnelmalliset, vanhat kujat, joiden varrelta löytää edelleen sieltä täältä perinteisiä ja edullisia oluttupia. Parasta Prahassa on päämäärätön kuljeskelu, vaikkapa edellä mainitulta nähtävyydeltä toiselle, ja siinä sivussa oluen juominen.

Jos aika on tiukalla eikä jaksa kävellä tai säätää julkisen liikenteen lippujen kanssa, voi Prahan nähtävyyksiä kiertää myös Hop-on-off-bussilla.

Prahan astronominen kello

Praha kello
Prahan vanhankaupungin kuvatuin nähtävyys on Astronominen kello. Kuva: Frederic Barriol / Unsplash

Prahan kuuluisin nähtävyys on Astronominen kello eli Orloj, joka sijaitsee vanhan raatihuoneen tornissa aivan Prahan vanhankaupungin aukion kupeessa.

Aina tasatunnein kaksitoista apostolia marssii esiin kellon luukuista, ja luurangon esittämä Kuolema soittaa tiulla tahtia. Näytelmä päättyy kukon kiekaisuun. Kellon muut hahmot edustavat paheita: omahyväisyydellä on kädessään peili, luuttua soittava turkkilainen symboloi himoa ja juutalaisen esittämä ahneus kantaa rahasäkkiä. Toisen maailmansodan jälkeen juutalaisen hahmoa siistittiin: siltä otettiin pois parta ja sarvet.

Kellon spektaakkeli on tyly muistutus siitä, että viikatemies on niittänyt taas yhden tunnin katsojan elämästä.

Kellonajan (roomalaiset numerot) ohella Orloj näyttää paljon muutakin. Uloimman kehän keskiaikaiset numerot osoittavat auringonlaskusta alkanutta vanhaa, böömiläistä aikaa. Kädenmuotoisessa viisarissa kohti keskustaa liikkuva aurinko ilmoittaa vuodenajan: kesällä se on taulun reunassa, syksyllä ja keväällä puolivälissä ja talvella taulun keskellä.

Toisen viisarin akselinsa ympäri pyörivä pallo – joka on toiselta puolen lyijyä, toiselta hopeaa – kertoo kuun asennon, ja pienemmän kellotaulun viisarin päässä oleva tähti näyttää niin sanottua tähtiaikaa.

Alemmasta kellotaulusta näkee, mikä päivä on. Sen kaksitoista maalausta esittävät maanviljelijöiden töitä eri kuukausina.

Ai mitä kellon rakentaja sai palkinnoksi? Mestari Hanušille kävi niin kuin monelle muullekin entisaikojen lahjakkuudelle: mestari sokaistiin, jottei hän pystyisi tekemään yhtä hienoa kelloa minnekään muualle. Ainakin tarinan mukaan.

Vuonna 1410 valmistunut Orloj on maailman vanhimpia yhä toimiva astronomisia kelloja.

Aivan kelloa vastapäätä on hotelli Grand Hotel Praha. Huoneet ovat tosin kauniimmat Hotel U Princessä, joka sijaitsee viistosti vastapäätä Astronomista kelloa.

Kaarlensilta

Prahan keskustaa halkoo Vltava-joki, jonka yli vie monta siltaa. Niistä kuuluisin on Kaarlensilta, jota koristavat patsaat.

Kaarlensilta on päivisin täpötäynnä turisteja ja parhaiten Prahan kuuluisimmasta nähtävyydestä nauttiikin aikaisin aamulla auringonnousun aikaan, kun silta on tunnelmallisimpaan.

Siltaa kannattaa ihailla kesäisin myös soutuveneestä käsin, mieluiten kuohuviinipullolla varustautuneena. Veneitä vuokrataan sillan kupeesta.

Aivan Kaarlensillan kupeessa sijaitsee mainio hotelli Hotel U 3 Pstrosu eli Kolmen strutsin luona. Sillä on ehkä värikkäin historia kaikista Prahan hotelleista. Nimensä talo sai 1400-luvulla kauppiaalta, joka myi talossa strutsinsulkia. Hänen sanotaan jopa kasvattaneen suuria lintuja talon takapihalla.

1700-luvun alussa talo tuli vuorostaan tunnetuksi Prahaan vasta saapuneesta herkusta, kahvista, jota tarjoiltiin talon seinäluukusta ensimmäisenä kaupungissa.

Nykyisin talossa toimii tunnelmallinen hotelli, jonka huoneiden puiset kattomaalaukset periytyvät renessanssin ajalta. Kannattaa pyytää huonetta, josta avautuvat ikkunat Kaarlensillalle. Hotellin yhteydessä toimivasta kuuluisasta ravintolasta saa tietenkin strutsipihvejä.

Vanha Juutalainen hautausmaa

Euroopan suurin ja parhaiten säilynyt vanha juutalainen hautausmaa on todellinen nekropolis, kuolleiden metropoli. Ikivanhoja, kaikkiin mahdollisiin suuntiin sojottavia hautakiviä on 12 000.

Sisäänkäynti on Pinkasin synagogan kautta entisessä juutalaiskaupunginosassa lyhyen kävelyn päässä Vanhankaupunginaukiolta.

Prahan linna

Prahan linna ei vastaa satukirjojen kuvaa linnasta. Jykevien tornien ja sotaisten muurien sijaan Hradcany-kukkulan laelta pilkistävät esiin palatsit ja mahtava Pyhän Vituksen katedraali.

Linnan kohokohtia ovat Vituksen katedraali ja keskiaikaisissa kellareissa sijaitseva näyttely Prahan linnan tarina, joka kertoo elämästä linnassa. Nähtävillä on luurankoja, ikiaikaisia pukuja ja rautapaita, jonka uskotaan kuuluneen tšekkien suojeluspyhimykselle Venceslaus Pyhälle.

Suosittu nähtävyys on myös linnan perällä sijaitseva pittoreski Kultakuja, joka rakennettiin hullun kuningas Rudolf II:n aikana linnan piikojen, vartiomiesten ja kultaseppien asuinpaikaksi. Sittemmin alueesta tuli taiteilijoiden suosima asuinpaikka, jossa muun muassa Kafka piti majaa numerossa 22 muutaman kuukauden ajan. Runoilija Jaroslav Seifert – ainoa Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut tßekki – asui numerossa 6 ennen toista maailmansotaa.

Kujalla ei asunut Rudolfin ajan alkemisteja vaikka niin usein väitetäänkin. Nykyisin sen ovat vallanneet uuden ajan alkemistit, jotka osaavat muuttaa turistirihkaman kullaksi. Kultakujan taloissa on matkamuistopuoteja, joissa myydään koruja, vanhoja kelloja ja soittimia, lasia, puuleluja ja Muchan maalauksilla varustettuja pelikortteja.

Linnan alueella saa käyskennellä ilmaiseksi mutta jos haluaa käydä näyttelyissä ja museoissa, pitää ostaa pääsylippu.

Prahan linnan takana, Hradcanyn alueella, on yksi koko kaupungin romanttisimmista hotelleista, kuuden huoneen minihotelli U raka.

Loreton pyhättö

Loreto on todellinen kummallisuuksien pyhättö. Ristillä riippuu parrakas hahmo purppuraisessa leningissä. Krusifiksi ei kuitenkaan esitä naisten vaatteisiin sonnustautunutta Kristusta, vaan parrakasta naispyhimystä, pyhää Starostaa. Mitä ihmettä?

Starosta oli portugalilaisen kuninkaan kristityksi kääntynyt tytär, joka ei halunnut mennä naimisiin isänsä määräämän pakanaprinssin kanssa. Häitä edeltävänä yönä hänelle kasvoi ihmeen voimalla parta. Häät peruttiin ja raivostunut isä ristiinnaulitsi tyttärensä.

Parrakas naispyhimys ei ole Loreton ainoa omituisuus. Pyhätöstä löytyy myös enkelten taivaallisena rahtina Palestiinasta lennättämä neitsyt Marian synnyinkoti ja monta muuta kummallisuutta.

Loreton pyhätön kokoelmat ovat niin oudot, että Loreto säästettiin ja museoitiin kommunismin aikana esimerkkinä uskontojen älyttömyydestä.

Mutta ei pyhättö ole sentään täyttä dadaa: kohokohtana on yksi maailman kauneimmista esineistä, Aurinkotimanttimonstranssi, joka sädehtii 6 222 timantin loisteessa.

Loreto sijaitsee Hradcanyssa kävelymatkan päässä Prahan linnalta.

Strahovin luostarin kirjasto

Strahovin luostarin kirjasto yksi Prahan kiehtovimmista paikoista. Vai mitä sanotte siitä, että yli 40 000 ikivanhan teoksen rinnalla esillä on sarvivalaan miekka ja kaksi valaan penistä? Kirjaston perustamisen aikaan Prahassa ei vielä ollut museoita, joten munkit hoitivat kansanvalistusta omalla tavallaan, keräämällä maailmalta omituisuuksia, kuten merten syvyyksistä noukittuja hirviökaloja.

Kokoelmiin kuuluvan sarvivalaan sarven uskottiin vielä 1800-luvulla kuuluneen yksisarviselle.

Prahan museot

Paras museo on upea modernin taiteen museo Veletržní Palác, jossa taiteen yhteydessä esitellään saman aikakauden käyttöesineitä. Taide asettuu kontekstiinsa, kun teosten vierellä on aikansa huonekaluja, pukuja ja tieteellisiä saavutuksia. Museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 10–18. Sijainti on entisessä työläiskaupunginsosassa Holesovicessa, josta on tullut trendikästä seutua.

Holesovicessa sijaitsee kaksi muutakin museota. Nykytaiteen museo DOXin rentoon tunnelmaan johdattaa katolla pyörivä punainen pääkallo. Kiinnostavia vaihtuvia näyttelyitä. Suljettu tiistaisin.

Suuri osa Prahan historiallisista patsaista on korvattu jäljennöksillä, ja alkuperäiset on kannettu turvaan Lapidáriumiin, tunnelmalliseen museohalliin, joka on kuin vanhojen patsaiden lepokoti. Näyttelyn suurimmat tähdet ovat Kaarlensillan seitsemän alkuperäistä patsasta. Museo sijaitsee Výstavištén näyttelyalueella Holešovicen rautatieaseman vieressä.

Vaikuttava on myös Pienellä puolella Mala Stranassa vanhassa myllyssä sijaitseva Kampa-museo, jota on kutsuttu myös Prahan Guggenheimiksi. Kampa esittelee sosialismin aikaista taidetta Tšekkoslovakiasta, Unkarista ja Puolasta. Ai mitä hyvää sosialismissa oli? Museo todistaa ainakin sen, että ahdistus on parasta nektaria taiteelle.

Alfons Muchan (1860–1939) taiteen ystäville pakollinen kohde on puolestaan Mucha-museo. Se voi vaikuttaa ensisilmäykseltä puuduttavalta kokemukselta: toistensa kaltaiset, eteerisiä kaunottaria kuvaavat julisteet täyttävät seinän toisensa jälkeen. Mutta sitten huolella koottu museo kietoo katsojan koukeroihinsa. Kuvia täydentävät tekstit ja vanhat valokuvat johdattavat katsojan Muchan kauniiseen mutta traagiseen maailmaan ja samalla huomaa, että Muchan teokset ovat paljon tunnetumpia kuin hänen elämänsä.

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös mökin Suomesta. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

  • AVAINSANAT