Plzeň – tällainen on pilsnerin pääkaupunki

Pelzn
Plzenin keskusaukiota koristavat omalaatuiset suihkulähteet. Kuva: Leonhard Niederwimmer / Pixabay

Ei liene kenellekään yllätys, että Plzeň, eli saksaksi ja englanniksi Pilsen, on panimoiden kaupunki. Täällä kun pantiin ensimmäisen kerran teollisesti pilsneriä. Oli vuosi 1842, kun alueelle muuttanut baijerilainen panimomestari Josef Groll alkoi valmistaa olutta nimeltä Pilsner Urquell.

Pilsner Urquellia tehdään kaupungissa edelleen, kuten muitakin oluita. Panimoita löytyy lähes jokaisen aidatun alueen kohdalta historiallisen keskustan liepeiltä.

Prahan keväästä muistuttavat panssarivaunun jäljet Plzenin keskusaukiolla. Kuva Petri Kosonen

Plzeň on asukasmäärältään Turun kokoinen, mutta sen kaunis, vanha keskusta on kooltaan paljon kompaktimpi. Kaupungin sydämessä on keskusaukio, jolla kohoaa goottilainen, 1200-luvulla perustettu Pyhän Bartolomeuksen katedraali.

Sen edustalla on katukiviin jäänyt painautuma neuvostotankin telaketjusta vuodelta 1968.

Aukiolla huomion vievät myös kolme modernia, kullalla päällystettyä suihkulähdettä. Niiden sanotaan symboloivan kaupungin vaakunassa esiintyvää enkeliä, vinttikoiraa ja kamelia. Yhtä lailla niiden voisi sanoa näyttävän kuparisilta oluthanoilta.

Synagogan sipulitornit nousevat Plzenin ylle. Kuva Pixabay

Kaupungin toinen keskeinen maamerkki on suuri, vuonna 1892 perustettu synagoga, jonka minareettimainen torni kohoaa 65 metrin korkeuteen. Juutalaisen temppelin rakennustaide on ottanut selvästi vaikutteita islaminuskosta ja ortodoksisuudesta.

Jos kaipaa perinteiseen tšekkiläiseen oluttupaan klassisten böömiläisherkkujen äärelle, toiveeseen vastaa esimerkiksi Na Parkanu.

Vierailu Plisner Urquellin panimossa

Pelzn panimo
Pilsner Urquellin panimovierailulla. Kuva: Visit Plzen.

Kaupungin tärkein turistimagneetti on Pilsner Urquellin panimo. Urquell on saksaa ja tarkoittaa lähdettä.

Noin puolentoista tunnin kestoisella kierroksella historiallisessa panimossa tulevat tutuksi niin ohranjyvät kuin erilaiset humalat, maltaat, hiiva ja maan uumenista pumpattu vesi. Oluenpanemiseen tutustutaan sekä näppituntumalla että multimedia show’n avulla.

Panimokierrokselta ei palata aivan kuivin suin.

Lopuksi nautitaan olutkellarissa panimomestarin valuttamat lasilliset suodattamatonta pilsneriä. Suurempaan tankkaukseen ei kierroksella ehdi.

Noin 12 euron hintaisia kierroksia on tarjolla esimerkiksi englanniksi.

Panimo sijaitsee keskustan vieressä, Radbuza-joen vastarannalla. Strategisesti sopivalla paikalla panimovierailua varten on hotelli Vienna House Pilsen, josta pääsee kävelysiltaa pitkin päätien yli suoraan panimoon. Hotellin vieressä on myös Plzenin rautatieasema.

Retket Plzeňistä

Oluen hinta on kuulema noussut Tsekeissä hiljattain jyrkästi, mutta on edelleen meikäläisittäin hyvin kohtuullista. Oluttuvassa puolen litran tuoppi maksaa alle 2,5 euroa. Kuva: Petri Kosonen

Lisää koettavaa löytyy maaseudulta Plzeňin ympäristöstä. Liikkumiseen tarvitsee tosin pääosin oman kulkuneuvon.

Täällä ollaan Böömin sydänmailla. Maisemia hallitsevat bihreät kukkulat ja niiden välissä kiemurteleva Otava-joki. Etelään ajaessa kukkulat kasvavat Šumava-vuoristoksi.

Tšekin tasavallan lounaisnurkka yllättää vieraanvaraisuudellaan Saksan ja Itävallan rajan läheisyydessä. Ravintoloissakaan ei laskua tarvitse käydä läpi samalla tavalla kuin kaiken nähneessä Prahassa. Siis kuten jenkki sanoisi: No need to check the check.

Aluetta kutsutaan epävirallisella nimellä Kultainen polku. Sitä pitkin on vaellettu Baijerin ja Böömin väliä jo aikojen alusta. Tiettävästi nimi juontuu seudulla sijainneista kultakaivoksista. Niistä ei ole juurikaan jälkiä, mutta nestemäinen kulta virtaa edelleen.

Böömiläistä kristallia

Baijerilaiset antoivat alueella panoksensa oluenpanemisen ohella lasinpuhallukseen. Monilla meistä saattaa olla tietämättämmekin kotona maljakko, jonka kyljessä olevassa tarrassa lukee Bohemian crystal. Se on tehty ehkä täällä, lasipuhaltamossa nimeltä Sklarna Annin.

Kun saksalaiset poistuivat Sudeettialueilta hävityn sodan jälkeen, kumpikin ala koki kolauksen. Vuosikymmenien suunnitelmatalous ei auttanut asiaa. Sittemmin sekä oluenpaneminen ja lasinpuhallus kukoistavat jälleen.

Hartmanicen kyläsynagoga

Aikoinaan näillä seuduin asusti myös varteenotettava juutalaisyhteisö, mutta viime vuosisadan alun pogromi ja sitä seurannut holokausti hävittivät heidät lähes kokonaan. Plzeňin suuren synagogan lisäksi he ovat jättäneet jälkensä myös maaseudulle, kuten Hartmanicen kyläsynagogaan ja sen yhteydessä toimivaan museoon.

Hartmanicesta on kolmen kilometrin matka Dobra Vodaan, josta löytyy erikoinen lasialttarilla varustettu kirkko. Dobra Vodasta eteenpäin löytyy loistavia päivävaellusreittejä.

Kašperské Hory – varikolta linnavuorelle

Kaspersken linna. Kuva: Pixabay

Myöhäisellä keskiajalla perustettu Kašperské Hory oli vielä toisen maailmansodan loppuun asti saksalainen pikkukaupunki. Sen salainen helmi on Historiallinen moottoripyörämuseo. Museossa innostuu helposti, vaikkei olisi koskaan ollut mopopoika tai -tyttö. Museosta löytyy laaja kattaus tšekkiläistä ylpeyttä Jawaa, joka kylmän sodan aikana levisi ympäri kommunistisen leirin maita.

Vielä sukupolvi sitten Jawa oli poljettavien cyclojen jälkeen ehkä yleisin kulkuneuvo Saigonin kaduilla ja Vietnamin sorateillä, kunnes sen syrjäyttivät Kaukoidässä valmistetut moposkootterit. Myös monen tšekin ensimmäinen ajopeli oli juuri Jawa.

Kirjoittaja ajamassa Jawa-moottripyörällä Mekongin suistossa Vietnamissa vuonna 1992.

Museosta on noin kolmen kilometrin patikointi jyrkkää ylämäkeä Kašperskén linnaan, joka hallitsee maisemaa 886 metrin korkeudella merenpinnasta. Jos vesipullo jostain syystä unohtuu, perillä odottaa luonnollisesti hyvää olutta kohtuuhintaan.

Pyhän Saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija, Kaarle IV, rakennutti Kašperskén linnan 1356 suojaamaan Böömin rajoja ja kultakaivoksia Frankkien hyökkäyksiltä. Sittemmin se on kokenut kovia ja jouduttu rakentamaan uudelleen alkutekijöistä.

Linna ei koreile yksityiskohdilla, vaan tekee vaikutuksen karuudellaan. Opastettujen esittelyjen lisäksi linna toimii konserttipaikkana hyvin erilaisille musiikinlajeille.

Šumavan kansallispuisto

Tšekeissä ollaan perusasioiden äärellä myös luontoretkellä. Kuva: Petri Kosonen

Vaeltamaan ja pyöräilemään pääsee Šumavan kansallispuiston vehreissä vuoristometsissä. Jos patikointi tai pyöräily alkaa väsyttää, Modravasta voi vuokrata sähköpyörän päiväksi alle 30 euron hintaan. Sellaisella pääsee kevyesti jokilaaksosta vuorien rinteille, joista tosin osa on varattu ainoastaan patikoijien käyttöön.

Sähköpolkupyörän selässäkin saa sopivasti liikuntaa, vaikka se ei kaikista tehokkainta sellaista olisikaan. Maisemiin ehtii tutustua kuitenkin aivan eri tavalla kuin auton kyydissä.

Pyörävuokraamon lisäksi Modravan kylässä on myös mainio pienpanimo-ravintola, jonka edustalla loikkii vallabeja (!)

Useat vaeltajat ja pyöräilijät, myös motoristit, pitävät tukikohtanaan Srnin kylän lapsiystävällistä kylpylähotellia, jossa pääsee myös saunomaan. Saksalaisvieraiden kansoittamassa aamiaisbuffetissa on tarjolla niin braatvurstia kuin röstiperunoita, mutta myös mysliä ja jogurttia ja yllättävän hyvää kahvia.

Kylästä löytyy myös pieni, paikallinen ja kohtuuhintainen oluttupa, joten taas ollaan perusasioiden äärellä.

Matka Plzeňiin

Junat Plzeňiin kulkevat Prahan päärautatieasemalta. Matka kestää vajaat puolitoista tuntia.

Katso tarjoukset Plzenin hotelleihin.

visitpilsen.eu
turisturaj.cz

Booking.com

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös mökin Suomesta. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi