Islannin parhaat matkakohteet

Islannin maisemat ovat kuin suoraan saaren jumaltaruista eli saagoista. Kuva: Andrés Nieto Porras, Flickr CC
Islannin maisemat ovat kuin suoraan saaren jumaltaruista eli saagoista. Kuva: Andrés Nieto Porras, Flickr CC

Islanti on Euroopan huikein matkakohde, ainakin jos maisemista puhutaan. Islantia kauniimpaa ja toismaallisempaa paikkaa ei taida missään päin maailmaa olla. Ainakaan sellaista, jossa olisi yhtä pienellä alueella yhtä upeat ja eriskummalliset maisemat.

Teksti: Antti Helin

Islannin maisemat tuntuvat vaihtuvan jokaisen mutkan takana. On vehreitä nummia, joilla käyskentelee islanninhevosia. On mustaa laava-aavikkoa ja yönmustia hiekkarantoja. On lumenvalkeita jäätiköitä. On höyryäviä lähteitä, kuplivaa mutaa ja rikinkatkua.

Näkymät ovat Islannissa vuoroin uhkaavan synkät ja paratiisimaisen vehreät. Vähän väliä tuntee tupsahtaneensa vieraalle planeetalle avaruuselokuvan lavasteisiin.

Ei ole ihme, että Neil Armstrong treenasi Islannissa kumppaneineen kuulentoaan varten. Myös Juri Gagarin kävi Islannissa – tosin vasta avaruusmatkansa jälkeen. Hän pohti varmaan sitä, millaista kuussa olisi ollut.

 

Islannissa maisemat tuntuvat vaihtuvan jokaisen tien mutkan takana.
Islannissa maisemat tuntuvat vaihtuvan jokaisen tien mutkan takana.

Luonnonystävää houkuttelevat matkalle Islantiin lisäksi valassafarit ja elämää kuhisevat lintukalliot. Kulttuurinystävä lumoutuu lomallaan Islannin viikinkilegendoista.

Jos ennen Islannin-matkaa ihmettelikin, miksi ihmeessä viikingit muuttivat tälle kummalliselle saarelle tunnetun maailman laidalle, löytyy vastaus Islannista.

Viikinkien saapuessa 800- ja 900-luvuilla Islanti oli vielä osin metsien peitossa, eivätkä eläimet osanneet pelätä ihmistä. Hylkeitä ja lintuja riitti pyydettäväksi, ja meri oli täynnä kalaa. Kuumissa lähteissä saattoi kölliä ihanassa lämmössä keskellä kylmintä talveakin.

Viikinkiajan alussa Islanti oli pohjoinen paratiisi. Ja tavallaan saari on sitä edelleen. Kun Islannissa on kerran käynyt, osa sielusta ja sydämestä jää ikiajoiksi tähän tulen ja jään maahan.

Reykjavik – Islannin idyllinen ja vauhdikas pääkaupunki

Hallgrímskirkja on aikamoinen näky Reykjavikin muuten matalan keskustan keskellä. Kuva: Andrés Nieto Porras, Flickr CC
Hallgrímskirkja on aikamoinen näky Reykjavikin muuten matalan keskustan keskellä. Kuva: Andrés Nieto Porras, Flickr CC

Islannin pääkaupungin Reykjavikin hahmottaa parhaiten mielessään, jos ajattelee pientä, idyllistä kaupunkia Pohjanmaalla punaisine puutaloineen ja harmaine elementtihirviöineen – lisävarusteena maailman hulluimmat hipat.

Islantilaiset juhlivat viikonloppuisin kuin viimeistä päivää, ja islantilaisiin on helppo tutustua. Kulttuurinystäviä kiinnostaa Reykjavikissa puolestaan yksi Euroopan jännimmän näköisistä kirkoista, Hallgrímskirkja.

Reykjavikissa on tietenkin pakko käydä myös maailman ainoassa Penismuseossa! Fallologisessa museossa ovat esillä kaikkien Islannissa elävien nisäkäsrotujen sukukalleudet.

Reykjavikin tunnelmasta on mukava nauttia pari päivää ennen tai jälkeen Islannin kiertämisen.

Reykjavikin hotelleilla on kallis maine, ja hotellien hinnat alkavatkin yleensä noin 200 eurosta ylöspäin. Mutta jo noin sadalla eurolla saa oikein mukavan huoneen viihtyisästä Heida’s Home -majatalosta aivan keskustasta. Vielä halvemmalla pääsee ODDSSON-majatalossa, josta voi saada kahden hengen huoneen jaetulla kylpyhuoneella jopa 50 eurolla (varaa ajoissa!).

Paremman luokan hotelleista luotettava klassikko on kaunissa vanhassa talossa sijaitseva Radisson Blu 1919.

Katso tarjoukset Reykjavikin hotelleihin.

Blue Lagoon – Islannin kuuluisin kuuma lähde

Blue Lagoonin tunnelmia.
Blue Lagoonin tunnelmia.

Aivan Islannin kansainvälisen lentokentän Keflavikin kupeessa sijaitsee Blue Lagoon, Islannin kuuluisin kuuma lähde. Lentomatkan pölyt voikin pestä saman tien pois Blue Lagoonissa – tai käydä nauttimassa viimeinen kuuma kylpy ennen paluulentoa.

Lämpimän laguunin sinisessä vedessä tarkenee ympäri vuorokauden: 37-asteiseksi viilennetty vesi nousee maan alta alun perin kaksisataa-asteisena höyrynä.

Veden sanotaan parantavan ihotauteja, ja sitä viedään vuosittain 200 000 litraa esimerkiksi Japaniin.

Naamaan kuuluu hieroa laguunin valkoista terveysmutaa, mutta hiuksia ei kannata kastaa mineraalipitoiseen veteen, jos aikoo kammata hiuksensa Reykjavikin iltarientoja varten johonkin muuhun kuin punk-muotoon.

Golden Circle – upeita luonnonnähtävyyksiä Reykjavikin vieressä

Almannagjássa voi kävellä mannerlaattojen välillä siellä, missä Amerikka ja Euraasia erkanevat toisistaan. Kuva: Mitchel Jones , Flickr CC
Thingvellirissä voi kävellä mannerlaattojen välillä siellä, missä Amerikka ja Euraasia erkanevat toisistaan. Kuva: Mitchel Jones , Flickr CC

Reykjavikin lähiseuduillakin voi kokea palan Islantia kiertämällä yhden päivän aikana Golden Circlen eli Kultaisen kierroksen nimellä kulkevan luonnonnähtävyyksien kierroksen, jolle osuvat Gullfossin mahtava vesiputous, ilmaan syöksyvät kuumat lähteet Geysir ja Strokkur (Strokkur purkautuu nykyisin paljon Geysiria aktiivisemmin) sekä Thingvellir, railo, jossa Euroopan ja Amerikan mannerlaatat kohtaavat.

Golden Circlen kierros on erityisen hyvä silloin, jos on Islannissa vain päivän tai parin välipysähdyksellä matkalla vaikkapa Yhdysvaltoihin. Parhaiten Islannin-lomasta nauttii kuitenkin kiertämällä koko saaren, jos vain aika riittää.

Islannin viikingit ja Egillin tarina

Geysir näyttää keskisormea. Kuva: Andrés Nieto Porras, Flickr CC
Geysir näyttää keskisormea. Kuva: Andrés Nieto Porras, Flickr CC

Islannissa on säilynyt paljon merkkejä viikinkisankareista, joista Islannin muinaiset saagat kertovat.

Parin tunnin ajomatkan päässä Reykjavikista sijaitsevassa viikinkikeskus Settlement Centressä voi tutustua Egillin saagaan. Vuonna 910 syntynyt Egill Skallagrímsson, ruma ja kiivas runoniekka on yksi kiehtovimmista viikingeistä. Kerran hän kukisti yksin taistelussa 20 vastustajaa.

Egill asui samoilla seuduilla Borgarnesissa, jossa Settlement Centre sijaitsee. Museo on jaettu kahtia. Toinen puoli museosta kertoo siitä, kuinka viikingit asuttivat saaren 800-luvun lopulla. Viikinkien veneet olivat aikansa huipputeknologiaa: nopeilla ja keveillä veneillä saattoi purjehtia Norjasta Islantiin kolmessa päivässä.

Sitä ei tiedetä, miten viikingit suunnistivat. He matkasivat 500 vuotta ennen kuin Euroopassa kuultiin kompassista, eikä kesällä ollut apua tähdistäkään. On arveltu, että viikingit tarkkailivat matkoillaan valaiden ja lintujen reittejä.

 

Islannin vesiputoukset kuten Svartifoss olisivat sopineet viikinkisankarien suihkuiksi. Kuva: Andrés Nieto Porras, Flickr CC
Islannin vesiputoukset kuten Svartifoss olisivat sopineet viikinkisankarien suihkuiksi. Kuva: Andrés Nieto Porras, Flickr CC

Museon toinen puoli kertoo Egillin tarinan. Egill on islantilaisten saagojen tärkeimpiä hahmoja, antisankari, joka joutui alati vaikeuksiin. Jo kuusivuotiaana hän teki ensimmäisen miestapponsa, iskemällä pilkkaajaansa päähän.

Vartuttuaan Egill matkusteli Islannista Norjaan ja takaisin ja räyhäsi humalapäissään Norjan kuninkaan Erikin hovissa. Selkkauksesta hän selvisi lausumalla kauniin runon.

Egill eli vanhaksi, mutta menetti taisteluissa molemmat poikansa. Ennen kuolemaansa hän kätki aarteensa, jota ei ole koskaan löydetty.

Reykholt – Snorrin maatila Snorrastofa

Valmiina ratsastamaan. Kuva: Andrés Nieto Porras, Flickr CC
Valmiina ratsastamaan. Kuva: Andrés Nieto Porras, Flickr CC

Toinen kuuluisa islantilainen viikinki oli Snorri Sturluson. Snorria on kiittäminen siitä, että hänen esi-isiensä saagat ja pohjoisen jumaltarusto, Edda, ovat säästyneet jälkipolville. Snorri kirjasi tarinat 1200-luvun alussa vasikannahoille.

Vasikannahat maksoivat omaisuuden. Yhden vasikan nahasta riitti kahteen sivuun, ja käsikirjoitukset olivat satojen sivujen pituisia.

Onneksi Snorri oli aikansa rikkain islantilainen. Hän oli myös Islannin kansankäräjien ylin lainlukija.

 

Tällaisissa maisemissa viikinkisankarienkin on kehdannut asua. Kuva: Andrés Nieto Porras, Flickr CC
Tällaisissa maisemissa viikinkisankarienkin on kehdannut asua. Kuva: Andrés Nieto Porras, Flickr CC

Mutta Snorrin onni kääntyi, ja hän riitautui Norjan kuninkaan Haakonin kanssa. Eräänä päivänä tunturien yli ratsasti Snorrin maatilalle 70 soturia. Joukkoa johti Snorrin entinen vävy, ja mukana oli myös hänen ottopoikansa.

Snorrin maatila Snorrastofa on yhä olemassa. Raunioiden ympärille rakennetussa museossa voi käydä kapeassa kellarikäytävässä, jossa Snorri piti puoliaan. Lopulta hyökkääjät lupasivat armahtaa Snorrin. Kun Snorri astui ulos kellarista, hänet tapettiin.

Snäfellsjökull ja matka maan keskipisteeseen

Snæfelsnessin niemi osoittaa kuin sormi länteen, kohti Grönlantia. Ja jos täältä lähtisi purjehtimaan suoraan etelään, kohtaisi maata seuraavan kerran Etelämantereella.

Islanti sijaitsee kummallisella paikalla mannerlaattojen välissä. Hiljalleen saari venyy mannerlaattojen välissä sekä länteen että itään.

Jules Vernen mukaan täältä pääsisi myös maapallon keskipisteeseen.

Snæfelsnessin niemeltä kohoaa pyöreä, lumihuippuinen Snäfellsjökull-vuori. Jo viikingit uskoivat vuorella olevan maagisia voimia, ja Jules Verne sijoitti sen kraatteriin sisäänkäynnin maan ytimeen kirjassaan Matka maan keskipisteeseen.

Tässä vaiheessa Islannin-kierrosta on hyvä alkaa etsiä majapaikkaa. Fosshotel Helnar on tunnelmallinen hotelli Snäfelljökullin kauniissa maisemissa. Luksusluokan majoitusta tarjoaa puolestaan kuuluisa Budir-hotelli.

Hólmavikin noitamuseo

Islannin luoteiskulmasta pyrstön lailla työntyvä Länsivuonojen eli Isafjördurin niemimaa oli aikoinaan köyhää ja eristäytynyttä seutua. Asukkaat koettivat selvitä miten saattoivat. Monet hakivat apua noituudesta.

Alueen synkästä menneisyydestä muistuttaa Hólmavikin noituusmuseo. Museon kohokohta on lasivitriini, jossa on esillä rekonstruktio pohjoismaisen taikuuden mestariteoksesta, nekrobyxoreista eli nekrohousuista.

Housut valmistettiin ennen vanhaan seuraavasti. Noita sopi elävän miehen kanssa, että sai nylkeä tämän kuoltua miehen ihon vyötäröstä alaspäin. Nahasta ommeltiin housut, joiden kivespusseihin laitettiin köyhältä leskeltä jouluna tai pääsiäisenä varastettu ropo.

Tämän jälkeen housut toivat vaurautta käyttäjälleen. Housujen ikävä haittapuoli oli se, ettei niitä saanut ottaa jalasta pois kuin vaihtamalla ne saman tien jonkun toisen ylle. Ja jos sattui kuolemaan nekrohousut jalassa, joutui ikuiseen kadotukseen. Kammottavat taikahousut kiersivät sukupolvelta toiselle.

Látrabjargin lunnikallio

Lintukalliolla pääsee ihailemaan lunneja läheltä.
Lintukalliolla pääsee ihailemaan lunneja läheltä.

Aivan Länsivuonojen perällä, pitkän ja mutkittelevan, kauniin rantatien päässä on yksi Islannin huikeimmista nähtävyyksistä, Látrabjargin lunnikallio.

Látrabjarg on niitä ikimuistoisia paikkoja, jollaisia näkee yleensä vain luontodokumenteissa: 400 metriä korkeassa, pystysuorana veteen putoavalla seinämällä asuu kymmeniätuhansia lintuja.

Kun yksi lintu alkaa kiljua, muut seuraavat perässä. Lunnit, lokit, riskilät ja ruokit kirkuvat, hohottavat ja mylvivät kukin tavallaan. Äänien pauhu täyttää ilman.

Ja kaikessa mahtavuudessaan lintukallio on myös äärimmäisen sympaattinen paikka, kiitos hellyttävän näköisten lunnien. Lunneilla on mustavalkoinen höyhenpeite ja suhteettoman suuri, kirjava nokka.

Lunnit pesivät Islannin rannikolla huhtikuusta elokuulle. Talveksi lunnit muuttavat avomerelle.

Husavik – valaiden bongaamista Islannissa

Islannin valaspääkaupunki Husavik sijaitsee kauniilla paikalla meren ja lumihuippuisten vuorten välissä. Kuva VisitHusavik, Flickr CC

Viihtyisä pikkukaupunki Husavik on Islannin valasturismin keskus. Lue lisää valaiden bongaamisesta Islannissa.

Myvatnin kuumat lähteet

Ihmispäitä nousee höyryävästä vedestä. Altailta näkee kauas yli Myvatn-järven ja ruskeiksi kahvinporoiksi murtuneille vuorenseinämille. Tummat pilvet leimuavat niihin osuvasta ilta-auringosta.

Rakastavaiset ovat kietoutuneet toisiinsa ja lämpimään veteen purevassa ilmassa. Jos pitäisi valita maailman romanttisin paikka, nyt oltaisiin lähellä.

Myvatn-järven lähellä sijaitsevat kuumat lähteet Myvatn Nature Baths ovat tunnelmallisempi versio Reykjavikin Blue Lagoonista.

Myvatnin lähellä on paljon muutakin nähtävää kuten alla esiteltävät Dimmuborgir, Hverarond ja Dettifossin vesiputous. Kannattaakin harkita Myvatnin lähellä yöpymistä.

Paholaisen koti Dimmuborgir

Dimmuborgir tarkoittaa Paholaisen kotia. Kuva: Shadowgate, Flickr CC
Dimmuborgir tarkoittaa Paholaisen kotia. Kuva: Shadowgate, Flickr CC

Dimmuborgir on Islannin hyytävimpiä nähtävyyksiä, varsinkin jos paikalle sattuu yöllä. Dimmuborgir tarkoittaa Paikkaa, jossa paholainen asuu.

Dimmuborgir on näyttävä laavapelto, täynnä mitä erikoisemman muotoisia luonnon laavapatsaita.

Mitä syvemmälle mustaan laavalabyrinttiin kulkee, sitä aavemaisemmaksi tunnelma käy. Lopulta voi melkein tuntea itsensä paholaisen hiipivän selän takana.

Hverarond – kuplivan mudan maa

 Hveraröndissä mutalähteet kuplivat ja höyryt nousevat maansisältä. Kuva: Ron Kroetz, Flickr CC

Hveraröndissä mutalähteet kuplivat ja höyryt nousevat maansisältä. Kuva: Ron Kroetz, Flickr CC

Islannin tuliperäinen maa saa näyttävimmän ilmaisunsa Hverarondissa. Avaruusmaisemaa hallitsevat kuplivat mutalammet ja kivikeot, joista nousee sihiseviä ja suhisevia höyrypatsaita.

Syvyyksistä nousevista sulfiittikaasuista kirjavaksi värjäytynyt maa kumisee jalkojen alla uhkaavasti.

Jos Jules Vernen sankarit olisivat aluksi käyneet täällä, Hverarondissa, he tuskin olisivat halunneet laskeutua maan keskipisteeseen. He olisivat ymmärtäneet, että maan sisus on valtava, tulikuuma painekattila.

Mutalähteiden höyryt nousevat kilometrin syvyydestä. Kun ne koskettavat ilmaa, niillä on kuumuutta vielä 200 Celsiusta.

Dettifoss ja Islannin vesiputoukset

Islannin Dettifoss on Euroopan mahtavin vesiputous.
Islannin Dettifoss on Euroopan mahtavin vesiputous.

Islannissa on useita upeita vesiputouksia. Komein on Euroopan voimakkain vesiputous Dettifoss. Yksi kauneimista on Reykjavikin lähellä sijaitseva Seljalandsfoss, jonka taakse voi kävellä.

Vatnajökull, Euroopan mahtavin jäätikkö

Vatnajökul-jäätikkö näkyy vuorten laella. Kuva: Andrés Nieto Porras, Flickr CC

Islannin jäätiköistä komein on Euroopan suurin jäätikkö Vatnajökull. Jäätikön reunalle pääsee ohjatulle retkelle lumiskoottereilla ja varta vasten suunnitelluilla jäätikköajoneuvoilla.

Sietämättömän kaunis jäätikkölaguuni Jökulsárlon

Jäätikkölaguuni on sietämättömän kaunis auringonlaskun aikaan.
Jäätikkölaguuni on sietämättömän kaunis auringonlaskun aikaan.

Jökulsárlonin jäätikkölaguuni on monen mielestä Islannin kaunein nähtävyys. 30 metriä korkean jäätikön reunasta irtoaa jäälohkareita, jotka jäävät kellumaan toistasataa metriä syvään laguuniin.

Laguunissa lohkareet hiljalleen sulavat mitä mielikuvituksellisimpiin muotoihin.

Kaukaa jäälohkareet näyttävät pieniltä, mutta niiden todellinen koko paljastuu, kun niiden vierestä purjehtii turisteja kuljettava hydromobiili. Jäävuorten rinnalla keltainen kuljetusvaunu näyttää leikkiautolta.

Jäälohkareiden lisäksi laguunissa voi bongata hylkeitä. Kuinka kauniin kodin ne ovatkaan itselleen löytäneet!

Jokulsarlonin kasvot ovat arvoitukselliset: kylmät ja kauniit kuin lumikuningattaren poskipäät.

Landmannalaugar ja maailman paras kylpy

Landmannalaugarin maisemista löytyy maailman paras kuuma kylpy.
Landmannalaugarin maisemista löytyy maailman paras kuuma kylpy.

Islannissa on lukematon määrä upeita luonnonlähteitä. Niistä paras saattaa hyvinkin olla Landmannalaugar.

Landmannalaugarin lähteeseen virtaa kaksi puroa: toinen tulikuuma maan sisuksista ja toinen jäätävän kylmä jäätiköiltä.

Purot kohtaavat ja luovat täydellisen kylvyn, jossa virtaukset vaihtelevat niin, että eri kehon osia hellitään vuoroin kuumalla ja viileällä vedellä. Lähde on samaan aikaan sekä rentouttavan kuuma että virkistävän kylmä!

Lähteessä voisi istua loputtoman pitkään – ja mikä onkaan istuessa, jos on matkalla kesällä, jolloin aurinko ei Islannissa laske.

Ympärillä avautuvat absurdit maisemat, joissa kohtaavat musta laavavalli, harmaa soravuori ja okranväriset vuoret, joiden syvänteissä on lumikenttiä.

Landmannalaugar sijaitsee sisämaassa Myrdalsjökull- ja Vatnajökull-jäätiköiden välissä, Hekla-tulivuoren kupeessa. Perille päästäkseen tarvitsee maastoauton.

Islannin ympäri

Islannin talvessakin on puolensa. Kuva: Andrés Nieto Porras, Flickr CC
Islannin talvessakin on puolensa. Kuva: Andrés Nieto Porras, Flickr CC

Islannin ympäri on helppo ajaa pitkin saaren kiertävää rengastietä. Hätähousu ehtii ajaa tien vaikka parissa päivässä, mutta nähtävää on niin paljon, että aikaa kannattaa varata ainakin viikko.

Jos käytössä ei ole omaa tai vuokra-autoa, voi rengastielle ostaa myös bussipassin, jolla voi hypätä bussin kyytiin ja jäädä kyydistä mielensä mukaan.

Islannissa on helppo myös liftata: tiedämme tositarinan, jossa liftarin on ottanut kyytiin jopa Islannin presidentti työmatkallaan.

Rengastien voi kiertää tavallisella autolla, mutta jos haluaa poiketa tieltä syvemmälle sisämaahan, vaikkapa Landmannalaugariin, tarvitsee alleen nelivedon, sillä sisämaan teitä katkovat usein joet.

Islanti kannattaa kiertää länsikautta, jolloin upeimmat maisemat jäävät loppuhuipennukseksi.

SkyScanner vertailee kaikkia käytettävissä olevia autonvuokrauspalveluita niin, että löydät tarpeisiisi parhaiten sopivan vuokra-auton. Vertaa vuokra-autojen hintoja.

Lennot Islantiin

Seljalandsfoss-vesiputousta pääsee ihailemaan myös vesiputouksen takaa, Kuva: Andrés Nieto Porras, Flickr CC
Seljalandsfoss-vesiputousta pääsee ihailemaan myös vesiputouksen takaa, Kuva: Andrés Nieto Porras, Flickr CC

Islantiin pääsee Helsingistä Icelandairin suorilla lennoilla. Reykjavikin lähellä sijaitsevan lentokentän nimi on Keflavik.

Islantiin on kätevä pysähtyä myös muutaman päivän stopoverina matkalla Yhdysvaltoihin, jonne Icelanairilla on hyvät yhteydet. Icelandair ei veloita ekstraa stopover-pysähdyksestä.

Katso lentotarjoukset täältä.

Laivalla Islantiin

Islantiin voi matkustaa myös autolautalla Norjan Bergenistä Färsaarten kautta.

Valmismatka Islantiin

Valmismatkoja Islantiin järjestää esimerkiksi Matkapojat (kiertomatka alk. 1359 e/hlö). Matka sisältää lennot, majoituksen ja useita retkiä.

Islannin hotellit ja telttailu Islannissa

Islannin hotellit ovat hintavia. Edullisinkin kahden hengen huone maksaa helposti sata euroa yöltä. Katso tarjoukset Islannin hotelleihin.

Edullisimmin pääsee ottamalla mukaan oman teltan. Teltan voi käytännössä pystyttää minne vaan, sillä Islannissa riittää tilaa.

Islannin sää ja ilmasto

Parasta aikaa matkustaa Islantiin on kesä, mutta Islannin karussa talvessakin on oma viehätyksensä.

Islannin sää on ailahtelevainen. Islantilaisen sanonnan mukaan ”jos et pidä islannin säästä, odota viisi minuuttia”.

Paras opaskirja Islantiin

Paras matkaopas Islannin-matkalle on vuonna 2017 julkaistu Tripsteri Islanti -matkaopas. Oppaan on kirjoittanut Islannissa vuosikymmenen asunut palkittu matkakirjailija, toimittaja ja suosittu bloggaaja Satu Rämö. Hän on kirjoittanut aikaisemmin muun muassa kirjan Islantilainen voittaa aina.


 

Varaa hotellisi yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös äkkilähdön. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

array(1) {
  [0]=>
  string(7) "Islanti"
}

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi