Islannin parhaat kohteet

Islannin maisemat ovat kuin suoraan saaren jumaltaruista eli saagoista. Kuva: Andrés Nieto Porras, Flickr CC
Islannin maisemat ovat kuin suoraan saaren jumaltaruista eli saagoista. Kuva: Andrés Nieto Porras, Flickr CC

Islanti on Euroopan huikein matkakohde, ainakin jos maisemista puhutaan. Islantia kauniimpaa ja toismaallisempaa paikkaa ei taida missään päin maailmaa olla. Ainakaan sellaista, jossa olisi yhtä pienellä alueella yhtä upeat ja eriskummalliset maisemat.

Islannin maisemat tuntuvat vaihtuvan jokaisen mutkan takana. On vehreitä nummia, joilla käyskentelee islanninhevosia. On mustaa laava-aavikkoa ja yönmustia hiekkarantoja. On lumenvalkeita jäätiköitä. On höyryäviä lähteitä, kuplivaa mutaa ja rikinkatkua.

Näkymät ovat Islannissa vuoroin uhkaavan synkät ja paratiisimaisen vehreät. Vähän väliä tuntee tupsahtaneensa vieraalle planeetalle avaruuselokuvan lavasteisiin.

Ei ole ihme, että Neil Armstrong treenasi Islannissa kumppaneineen kuulentoaan varten. Myös Juri Gagarin kävi Islannissa – tosin vasta avaruusmatkansa jälkeen. Hän pohti varmaan sitä, millaista kuussa olisi ollut.

Islannissa maisemat tuntuvat vaihtuvan jokaisen tien mutkan takana.
Islannissa maisemat tuntuvat vaihtuvan jokaisen tien mutkan takana.

Luonnonystävää houkuttelevat matkalle Islantiin lisäksi valassafarit ja elämää kuhisevat lintukalliot. Kulttuurinystävä lumoutuu lomallaan Islannin viikinkilegendoista.

Jos ennen Islannin-matkaa ihmettelikin, miksi ihmeessä viikingit muuttivat tälle kummalliselle saarelle tunnetun maailman laidalle, löytyy vastaus Islannista.

Viikinkien saapuessa 800- ja 900-luvuilla Islanti oli vielä osin metsien peitossa, eivätkä eläimet osanneet pelätä ihmistä. Hylkeitä ja lintuja riitti pyydettäväksi, ja meri oli täynnä kalaa. Kuumissa lähteissä saattoi kölliä ihanassa lämmössä keskellä kylmintä talveakin.

Viikinkiajan alussa Islanti oli pohjoinen paratiisi. Ja tavallaan saari on sitä edelleen. Kun Islannissa on kerran käynyt, osa sielusta ja sydämestä jää ikiajoiksi tähän tulen ja jään maahan.

Reykjavik – Islannin idyllinen ja vauhdikas pääkaupunki

Hallgrímskirkja on aikamoinen näky Reykjavikin muuten matalan keskustan keskellä. Kuva: Andrés Nieto Porras, Flickr CC
Hallgrímskirkja on aikamoinen näky Reykjavikin muuten matalan keskustan keskellä. Kuva: Andrés Nieto Porras, Flickr CC

Islannin pääkaupungin Reykjavikin hahmottaa parhaiten mielessään, jos ajattelee pientä, idyllistä kaupunkia Pohjanmaalla punaisine puutaloineen ja harmaine elementtihirviöineen – lisävarusteena maailman hulluimmat hipat.

Islantilaiset juhlivat viikonloppuisin kuin viimeistä päivää, ja islantilaisiin on helppo tutustua. Kulttuurinystäviä kiinnostaa Reykjavikissa puolestaan yksi Euroopan jännimmän näköisistä kirkoista, Hallgrímskirkja.

Reykjavikissa on tietenkin pakko käydä myös maailman ainoassa Penismuseossa! Fallologisessa museossa ovat esillä kaikkien Islannissa elävien nisäkäsrotujen sukukalleudet.

Reykjavikin tunnelmasta on mukava nauttia pari päivää ennen tai jälkeen Islannin kiertämisen.

Jos taas aika on tiukalla – tai ei halua vuokrata autoa koko saaren kiertämiseen – moniin Islannin nähtävyyksiin voi myös tutustua opastetuilla päiväretkillä Reykjavikista.

Reykjavikin hotelleilla on kallis maine, ja hotellien hinnat alkavatkin yleensä noin 200 eurosta ylöspäin. Mutta jo noin sadalla eurolla saa oikein mukavan huoneen viihtyisästä Heida’s Home -majatalosta aivan keskustasta.

Vielä halvemmalla pääsee ODDSSON-majatalossa, josta voi saada kahden hengen huoneen jaetulla kylpyhuoneella jopa 50 eurolla (varaa ajoissa!).

Paremman luokan hotelleista luotettava klassikko on kaunissa vanhassa talossa sijaitseva Radisson Blu 1919.

Katso tarjoukset Reykjavikin hotelleihin.

Blue Lagoon – Islannin kuuluisin kuuma lähde

Blue Lagoonin tunnelmia.
Blue Lagoonin tunnelmia.

Aivan Islannin kansainvälisen lentokentän, Keflavikin, kupeessa sijaitsee Blue Lagoon, Islannin kuuluisin kuuma lähde. Lentomatkan pölyt voikin pestä saman tien pois Blue Lagoonissa – tai käydä nauttimassa viimeinen kuuma kylpy ennen paluulentoa.

Lämpimän laguunin sinisessä vedessä tarkenee ympäri vuorokauden: 37-asteiseksi viilennetty vesi nousee maan alta alun perin kaksisataa-asteisena höyrynä.

Veden sanotaan parantavan ihotauteja, ja sitä viedään vuosittain 200 000 litraa esimerkiksi Japaniin.

Naamaan kuuluu hieroa laguunin valkoista terveysmutaa, mutta hiuksia ei kannata kastaa mineraalipitoiseen veteen, jos aikoo kammata hiuksensa Reykjavikin iltarientoja varten johonkin muuhun kuin punk-muotoon.

Liput ja kuljetuksen Blue Lagooniin voi varata kätevästi netistä.

Golden Circle – upeita luonnonnähtävyyksiä Reykjavikin vieressä

Almannagjássa voi kävellä mannerlaattojen välillä siellä, missä Amerikka ja Euraasia erkanevat toisistaan. Kuva: Mitchel Jones , Flickr CC
Thingvellirissä voi kävellä mannerlaattojen välillä siellä, missä Amerikka ja Euraasia erkanevat toisistaan. Kuva: Mitchel Jones , Flickr CC

Reykjavikin lähiseuduillakin voi kokea palan Islantia kauneimmillaan kiertämällä Golden Circlen eli Kultaisen kierroksen. Pääkaupungista tehtävän päiväretken varrelle osuvat Gullfossin mahtava vesiputous, ilmaan syöksyvät kuumat lähteet Geysir ja Strokkur (Strokkur purkautuu nykyisin paljon Geysiria aktiivisemmin) sekä Thingvellir, railo, jossa Euroopan ja Amerikan mannerlaatat kohtaavat.

Islanti sijaitsee kummallisella paikalla mannerlaattojen välissä. Hiljalleen saari venyy mannerlaattojen välissä sekä länteen että itään.

Golden Circlen kierros on erityisen hyvä silloin, jos on Islannissa vain päivän tai parin välipysähdyksellä matkalla vaikkapa Yhdysvaltoihin. Parhaiten Islannin-lomasta nauttii kuitenkin kiertämällä koko saaren, jos vain aika riittää.

Golden Circle -kierros on helppo varata netistä.

Ring Road – autolla Islannin ympäri

Islannin talvessakin on puolensa. Kuva: Andrés Nieto Porras, Flickr CC
Islannin talvessakin on puolensa. Kuva: Andrés Nieto Porras, Flickr CC

Islannin ympäri on helppo ajaa pitkin saaren kiertävää rengastietä. Lyhimmillään matkaa on 1300 kilometriä, ja yhtä mittaa matkan ajaisi alle 20 tunnissa. Mutta. Matkalla kannattaa tehdä pitkiäkin kiertopolkuja, ja nähtävää on niin paljon, että aikaa kannattaa varata vähintään neljä päivää, mielellään viikko. Eikä kahdessakaan ehdi taatusti kyllästyä.

Jos käytössä ei ole omaa tai vuokra-autoa, voi rengastielle ostaa myös bussipassin, jolla voi hypätä bussin kyytiin ja jäädä kyydistä mielensä mukaan.

Islannissa on helppo myös liftata: tiedämme tositarinan, jossa liftarin on ottanut kyytiin jopa Islannin presidentti työmatkallaan.

Alla esitellään Islannnin parhaat nähtävyydet ja kohteet saaren ympäri myötäpäivään. Näin upeimmat maisemat jäävät loppuhuipennukseksi.

Borgarnes – Islannin viikingit ja Egillin tarina

Geysir näyttää keskisormea. Kuva: Andrés Nieto Porras, Flickr CC
Geysir näyttää keskisormea. Kuva: Andrés Nieto Porras, Flickr CC

Islannissa on säilynyt paljon merkkejä viikinkisankareista, joista Islannin muinaiset saagat kertovat.

Reykjavikista reilun tunnin ajomatkan päässä Borgarnesissa sijaitsee hieno viikinkikeskus Settlement Center, jossa voi tutustua Egillin saagaan. Vuonna 910 syntynyt Egill Skallagrímsson, ruma ja kiivas runoniekka, on yksi kiehtovimmista viikingeistä. Kerran hän kukisti yksin 20 vastustajaa.

Egill asui Borgarnesissa samoilla seuduilla, jossa Settlement Centerkin sijaitsee. Museo on jaettu kahtia. Toinen puoli museosta kertoo siitä, kuinka viikingit asuttivat saaren 800-luvun lopulla. Viikinkien veneet olivat aikansa huipputeknologiaa: nopeilla ja keveillä veneillä saattoi purjehtia Norjasta Islantiin kolmessa päivässä.

Sitä ei tiedetä, miten viikingit suunnistivat. He matkasivat 500 vuotta ennen kuin Euroopassa kuultiin kompassista, eikä kesällä ollut apua tähdistäkään. On arveltu, että viikingit tarkkailivat matkoillaan valaiden ja lintujen reittejä.

Islannin vesiputoukset kuten Svartifoss olisivat sopineet viikinkisankarien suihkuiksi. Kuva: Andrés Nieto Porras, Flickr CC
Islannin vesiputoukset kuten Svartifoss olisivat sopineet viikinkisankarien suihkuiksi. Kuva: Andrés Nieto Porras, Flickr CC

Museon toinen puoli kertoo Egillin tarinan. Egill on islantilaisten saagojen tärkeimpiä hahmoja, antisankari, joka joutui alati vaikeuksiin. Jo kuusivuotiaana hän teki ensimmäisen miestapponsa, iskemällä pilkkaajaansa päähän.

Vartuttuaan Egill matkusteli Islannista Norjaan ja takaisin ja räyhäsi humalapäissään Norjan kuninkaan Erikin hovissa. Selkkauksesta hän selvisi lausumalla kauniin runon.

Egill eli vanhaksi, mutta menetti taisteluissa molemmat poikansa. Ennen kuolemaansa hän kätki aarteensa, jota ei ole koskaan löydetty.

Reykholt – Snorrin maatila Snorrastofa

Valmiina ratsastamaan. Kuva: Andrés Nieto Porras, Flickr CC
Valmiina ratsastamaan. Kuva: Andrés Nieto Porras, Flickr CC

Borgarnesista on vain reilun puolen tunnin ajomatka Reykholtiin, jossa asusti toinen kuuluisa viikinki. Snorri Sturlusonia on kiittäminen siitä, että hänen esi-isiensä saagat ja pohjoisen jumaltarusto, Edda, ovat säästyneet jälkipolville. Snorri kirjasi tarinat 1200-luvun alussa vasikannahoille.

Vasikannahat maksoivat omaisuuden. Yhden vasikan nahasta riitti kahteen sivuun, ja käsikirjoitukset olivat satojen sivujen pituisia.

Onneksi Snorri oli aikansa rikkain islantilainen. Hän oli myös Islannin kansankäräjien ylin lainlukija.

Tällaisissa maisemissa viikinkisankarienkin on kehdannut asua. Kuva: Andrés Nieto Porras, Flickr CC
Tällaisissa maisemissa viikinkisankarienkin on kehdannut asua. Kuva: Andrés Nieto Porras, Flickr CC

Mutta Snorrin onni kääntyi, ja hän riitautui Norjan kuninkaan Haakonin kanssa. Eräänä päivänä tunturien yli ratsasti Snorrin maatilalle 70 soturia. Joukkoa johti Snorrin entinen vävy, ja mukana oli myös hänen ottopoikansa.

Snorrin maatila Snorrastofa on yhä olemassa. Raunioiden ympärille rakennetussa museossa voi käydä kapeassa kellarikäytävässä, jossa Snorri piti puoliaan. Lopulta hyökkääjät lupasivat armahtaa Snorrin. Kun Snorri astui ulos kellarista, hänet tapettiin.

Snæfelsnessin niemi ja matka maan keskipisteeseen

Reykholtista on puolentoista tunnin ajomatka Snæfelsnessin niemelle, joka osoittaa kuin sormi länteen, kohti Grönlantia. Niemen maisemia hallitsee pyöreähuippuinen, lumipeitteinen Snæfellsjökull-vuori.

Jo viikingit uskoivat vuorella olevan maagisia voimia, ja Jules Verne sijoitti sen kraatteriin sisäänkäynnin maan ytimeen kirjassaan Matka maan keskipisteeseen.

Snæfelsnessin niemen varsinaisena nähtävyytenä on vesiputous Kirkjufellsfoss, jonka edustalta avautuu kaunis maisema taikurin hatulta näyttävälle Kirkjufellille eli Kirkkovuorelle.

Tässä vaiheessa Islannin-kierrosta on hyvä alkaa etsiä ensimmäistä majapaikkaa. Maisemat ovat henkeäsalpaavat ja seuraavaan kohteeseen on aika lailla matkaa. Noin 200 euron hintainen, kuuluisa Hotel Búdir tarjoaa luksusluokan tunnelmia Snæfellsjökull-vuoren upeissa maisemissa.

Kirkjufellsfossin vesiputouksen vieressä on puolestaan Grundarfjörðurin kylä, josta löytyy kohtuuhintaista majoitusta. Erityisen mukava on reilun sadan euron hintainen Kirkjufell Guesthouse.

Länsivuonot ja Látrabjargin lunnikallio

Lintukalliolla pääsee ihailemaan lunneja läheltä.
Lintukalliolla pääsee ihailemaan lunneja läheltä.

Islannin luoteiskulmasta sojottaa pyrstön lailla työntyvä Länsivuonojen eli Isafjördurin niemimaa. Täällä matkailijaa odottaa kaksi hienoa nähtävyyttä – Hólmavikin noituusmuseoa ja Látrabjargin lunnikallio.

Lunnikalliot sijaitsevat syrjässä aivan Länsivuonojen länsikärjessä pitkän ja mutkittelevan rantatien päässä. Luvassa on yksi Islannin huikeimmista nähtävyyksistä.

Matkantekoa kannattaa lyhentää ottamalla lautan Snæfelsnessin niemellä sijaitsevasta Stykkishólmurista Länsivuonojen Brjánslaekuriin, josta on vain puolentoista tunnin ajomatka lunnikalliolle.

Látrabjarg on niitä ikimuistoisia paikkoja, jollaisia näkee yleensä vain luontodokumenteissa: 400 metriä korkeassa, pystysuorana veteen putoavalla seinämällä asuu kymmeniätuhansia lintuja.

Kun yksi lintu alkaa kiljua, muut seuraavat perässä. Lunnit, lokit, riskilät ja ruokit kirkuvat, hohottavat ja mylvivät kukin tavallaan. Äänien pauhu täyttää ilman.

Ja kaikessa mahtavuudessaan lintukallio on myös äärimmäisen sympaattinen paikka, kiitos hellyttävän näköisten lunnien. Lunneilla on mustavalkoinen höyhenpeite ja suhteettoman suuri, kirjava nokka.

Lunnit pesivät Islannin rannikolla huhtikuusta elokuulle. Talveksi lunnit muuttavat avomerelle.

Lunnikalliolta on kolmen ja puolen tunnin ajomatka Hólmavikiin, Länsivuonojen keskukseen.

Hólmavikin noitamuseo

Länsivuonot olivat aikoinaan köyhää ja syrjäistä seutua. Asukkaat koettivat selvitä miten saattoivat. Monet hakivat apua noituudesta.

Alueen synkästä menneisyydestä muistuttaa Hólmavikin noituusmuseo. Museon kohokohta on lasivitriini, jossa on esillä rekonstruktio pohjoismaisen taikuuden mestariteoksesta, nekrobyxoreista eli nekrohousuista.

Housut valmistettiin seuraavasti. Noita sopi elävän miehen kanssa, että sai nylkeä tämän kuoltua miehen ihon vyötäröstä alaspäin. Nahasta ommeltiin housut, joiden kivespusseihin laitettiin köyhältä leskeltä jouluna tai pääsiäisenä varastettu ropo.

Tämän jälkeen housut toivat vaurautta käyttäjälleen. Housujen ikävä haittapuoli oli se, ettei niitä saanut ottaa jalasta pois kuin vaihtamalla ne saman tien jonkun toisen ylle. Ja jos sattui kuolemaan nekrohousut jalassa, joutui ikuiseen kadotukseen. Kammottavat taikahousut kiersivät sukupolvelta toiselle.

Jos noituus kiinnostaa enemmänkin, Hólmavikin keskustasta voi ajaa puolen tunnin päähän katsomaan Noidan mökkiä (Sorcerer’s Cottage), rekonstruktiota islantilaisen noidan kurjasta kotitöllistä. Ei ihme, että tällaiset olosuhteet kannustivat noituuteen!

Noidan mökin vieressä on erinomainen majapaikka, Hotel Laugarhóll. Reilun sadan euron hintainen hotelli on sen verran suosittu, että se kannattaa varata hyvissä ajoin.

Hólmavikin lähistöllä on useita muitakin majapaikkoja. Täällä kannattaaakin viettää yö pitkän ajopäivän päätteeksi – aamulla matka jatkuu Islannin elämystentäyteiselle pohjoisrannikolle.

Akureyri, Húsavikin valassafarit ja Godafossin vesiputous

Islannin valaspääkaupunki Husavik sijaitsee kauniilla paikalla meren ja lumihuippuisten vuorten välissä. Kuva VisitHusavik, Flickr CC

Hólmavikista on reilun neljän tunnin ajomatka Islannin toiseksi suurimpaan kaupunkiin, parinkymmenentuhannen asukkaan Akureyriin, joka sijaitsee kauniilla paikalla vuonon reunalla. Jos kaipaa jo kaupungin mukavuuksia, täältä niitä löytyy.

Kummempia nähtävyyksiä Pohjois-Islannin keskuksessa ei sen sijaan ole, ellei sellaiseksi lasketa maailman pohjoisinta golfkenttää, Jaðarsvölluria.

Akureyrissä on lentokenttä, jos haluaa kokea Pohjois-Islannin nähtävyydet ajamatta koko saaren ympäri.

Akureyrissa on monipuolinen majoitustarjonta, mutta hyvä vaihtoehto on jatkaa matkaa Islannin valaspääkaupunkiin Husavikiin tai Myvatniin, joihin molempiin on noin tunnin ajomatka. Matkan puolivälissä on komea vesiputous Godafoss.

Lue lisää Husavikin valassafareista.

Myvatn ja Pohjois-Islannin parhaat nähtävyydet

Pohjois-Islannin parhaat nähtävyydet löytyvät matalan Myvatn-järven ympäristöstä. Alueen ”keskus” on pieni, muutaman sadan asukkaan Reykjahlid, jonka vieressä sijaitsee tyylikäs Icelandair Hotel Myvatn.

Heti muutaman kilometrin päässä on upea, kuumien lähteiden kylpylä Myvatn Nature Baths (paikallisittain Jarðböðin), paljon tunnelmallisempi versio Reykjavikin Blue Lagoonista. Altailta näkee kauas yli Myvatn-järven ruskeiksi kahvinporoiksi murtuneille vuorenseinämille. Rakastavaiset ovat kietoutuneet toisiinsa ja lämpimään veteen purevassa ilmassa.

Lähettyvillä on myös Grjótagjá-luola, jossa Jon ja Ygritte kuhertelivat Game of Thrones -televisiosarjassa. Luolassa voi vierailla, mutta todellisuudessa sen vesi on lähes 50-asteista ja liian kuumaa, jotta veteen voisi pulahtaa.

Myvatista järjestetään seikkailullisia jeeppiretkiä syvällä Islannin sisäosissa sijaitsevalle Askja-tulivuoren kaatterille, jossa Nasan Apollo-ohjelman astronautit harjoittelivat kuumatkoja varten.

Myvatnin lähellä on paljon muutakin nähtävää. Alla esitellään tarkemmin tuliperäinen Hverir, paholaisen Dimmuborgir ja Dettifossin vesiputous.

Myvatnissa kannattaakin viettää ainakin yö – tai pari. Katso tarjoukset Myvatnin alueen majoitukseen.

Hverir – kuplivan mudan maa

 Hveraröndissä mutalähteet kuplivat ja höyryt nousevat maansisältä. Kuva: Ron Kroetz, Flickr CC

Hveraröndissä mutalähteet kuplivat ja höyryt nousevat maansisältä. Kuva: Ron Kroetz, Flickr CC

Islannin tuliperäinen maa saa näyttävimmän ilmaisunsa Hveririssä, aivan Myvatnin kuumien lähteiden vieresä. Avaruusmaisemaa hallitsevat kuplivat mutalammet ja kivikeot, joista nousee sihiseviä ja suhisevia höyrypatsaita.

Syvyyksistä nousevat sulfiittikaasut ovat värjänneet kirjavaksi maan, joka kumisee jalkojen alla uhkaavasti.

Jos Jules Vernen sankarit olisivat aluksi käyneet täällä, he tuskin olisivat halunneet laskeutua maan keskipisteeseen. He olisivat ymmärtäneet, että maan sisus on valtava, tulikuuma painekattila.

Mutalähteiden höyryt nousevat kilometrin syvyydestä. Kun ne koskettavat ilmaa, niillä on kuumuutta vielä 200 Celsiusta.

Paholaisen koti Dimmuborgir

Dimmuborgir tarkoittaa Paholaisen kotia. Kuva: Shadowgate, Flickr CC
Dimmuborgir tarkoittaa Paholaisen kotia. Kuva: Shadowgate, Flickr CC

Muutaman kilometrin päässä Myvatnista sijaitsee myös Islannin hyytävin nähtävyys, varsinkin jos paikalle sattuu Islannin kesän yöttömässä yössä. Dimmuborgir tarkoittaa Paikkaa, jossa paholainen asuu.

Dimmuborgir on näyttävä laavapelto, täynnä mitä erikoisemman muotoisia luonnon laavapatsaita.

Mitä syvemmälle mustaan laavalabyrinttiin kulkee, sitä aavemaisemmaksi tunnelma käy. Lopulta voi melkein tuntea itsensä paholaisen hiipivän selän takana.

Melkein Dimmuborgirin vieressä on Hverfjall, 400 metriä korkea, komea kraatteri, jonka ympäri voi kävellä. Kraatterin viereen voi ajaa autolla – tai patikoida kolmessa vartissa Dimmuborgirista.

Dettifoss – Islannin mahtavin vesiputous

Islannin – ja koko Euroopan – komein vesiputous on Dettifoss, jonne on Myvatnista ajomatkaa tunnin verran. Mahtavalla vesiputouksella on korkeutta 44 ja leveyttä 100 metriä, ja vettä virtaa enemmän kuin yhdessäkään toisessa eurooppalaisessa vesiputouksessa. Vesi virtaa tänne kaukaa Vatnajökullin jäätiköltä.

Vesiputouksella kuvattiin Ridley Scottin Prometheus-tieteiselokuvan avauskohtaus.

Islannin itäosat ja Vatnajökull-jäätikkö

Vuonojen koristama Islannin itärannikko on syrjäistä seutua. Suosiotaan kasvattava pysähdyspaikka on Seydisfjördur, muutaman sadan asukkaan viehättävä kylä, jossa on kuvattu Suomessakin nähtyä islantilaista Loukussa-jännityssarjaa.

Seydisfjörduriin on Dettifossin vesiputoukselta kahden ja puolen tunnin ajomatka. Lähettyvillä, päätien varrella, sijaitsee suosittu ja varsin edullinen Eyjólfsstadir Guesthouse.

Jos jaksaa ajaa vielä toista tuntia eteenpäin, mukava majapaikka itävuonoilla on myös Berunes HI Hostel, joka sijaitsee kauniissa vuonomaisemissa.

Seuraava merkittävä paikka onkin sitten Berunesista vajaan parin tunnin matkan päässä sijaitseva Höfn, josta järjestetään retkiä Vatnajökullille, Euroopan suurimmalle jäätikölle. Jäätikön reunalle pääsee ohjatulle retkelle lumiskoottereilla ja varta vasten suunnitelluilla jäätikköajoneuvoilla.

Muutama kilometri ennen Höfniä kannattaa kääntyä merkitsemättömälle pikkutielle, joka vie Vestrahornille, teräväkärkisille rantavuorille. Maisema on todella valokuvauksellinen, kuin fantasiaelokuvasta!

Höfnistä onkin enää tunnin ajomatka Jökulsárloniin, Islannin kiertomatkan yhdelle kohokohdista.

Höfnin ohella myös Jökulsárlonista lähtee Vatnajökullin jäätikköretkiä.

Katso tarjoukset Höfnin majoitukseen.

Jökulsárlon – sietämättömän kaunis jäätikkölaguuni

Jäätikkölaguuni on sietämättömän kaunis auringonlaskun aikaan.
Jäätikkölaguuni on sietämättömän kaunis auringonlaskun aikaan.

Jökulsárlonin jäätikkölaguuni on monen mielestä Islannin kaunein nähtävyys. 30 metriä korkean jäätikön reunasta irtoaa jäälohkareita, jotka jäävät kellumaan toistasataa metriä syvään laguuniin.

Laguunissa lohkareet hiljalleen sulavat mitä mielikuvituksellisimpiin muotoihin.

Kaukaa jäälohkareet näyttävät pieniltä, mutta niiden todellinen koko paljastuu, kun niiden vierestä purjehtii turisteja kuljettava hydromobiili. Jäävuorten rinnalla keltainen kuljetusvaunu näyttää leikkiautolta.

Jäälohkareiden lisäksi laguunissa voi bongata hylkeitä. Kuinka kauniin kodin ne ovatkaan itselleen löytäneet!

Jökulsárlonin kasvot ovat arvoitukselliset: kylmät ja kauniit kuin lumikuningattaren poskipäät.

Jäätikkölaguunin lähimpiä majapaikkoja on vain vartin ajomatkan päässä sijaitseva, viihtyisä ja huippusijainnistaan huolimatta siedettävän hintainen Hali Country Hotel.

Jäätikkölaguuniin tutustuu parhaiten osana Islannin-kierrosta, mutta Jökulsárlonissa on myös mahdollista vierailla osana pitkää päiväretkeä Reykjavikista.

Islannin eteläosa ja loppumatka Reykjavikiin

Jökulsárlonista on vielä viiden tunnin ajomatka Reykjavikiin – ilman pysähdyksiä. Matkalle osuu useita nähtävyyksiä, kuten komea kanjoni Fjaðrárgljúfur, Vikin musta laavahiekkaranta sekä Islannin kauneimpiin kuuluva vesiputous Seljalandsfoss, jonka taakse voi kävellä.

Jos ajomatkan Reykjavikiin haluaa jakaa kahtia, suunnilleen puolivälissä sijaitsevassa Vikissa on monipuolisesti majoitusta.

Landmannalaugar – Islannin paras kylpy ja vaellus

Landmannalaugarin maisemista löytyy maailman paras kuuma kylpy.
Landmannalaugarin maisemista löytyy maailman paras kuuma kylpy.

Jos haluaa tehdä retken Islannin sisämaahan, paras kohde siihen on Landmannalaugar, joka sijaitsee Vatnajökull-jäätikön ja Hekla-tulivuoren välissä.

Jos ajaa Langmannalaugariin omatoimisesti, tarvitsee nelivetoauton, sillä matkalla ylitetään joki. Perille pääsee Reykjavikista aamulla myös bussilla, joka palaa kaupunkiin iltapäivällä. Landmannalaugarin maisemista nauttimiseen jää tällöin kuutisen tuntia.

Landmannalaugar on upein Islannin kuumista luonnonlähteistä. Landmannalaugarin lähteeseen virtaa kaksi puroa: toinen tulikuuma maan sisuksista ja toinen jäätävän kylmä jäätiköiltä.

Purot kohtaavat ja luovat täydellisen kylvyn, jossa virtaukset vaihtelevat niin, että eri kehon osia hellitään vuoroin kuumalla ja viileällä vedellä. Lähde on samaan aikaan sekä rentouttavan kuuma että virkistävän kylmä!

Lähteessä voisi istua loputtoman pitkään – ja mikä onkaan istuessa, jos on matkalla kesällä, jolloin aurinko ei Islannissa laske.

Ympärillä avautuvat absurdit maisemat, joissa kohtaavat musta laavavalli, harmaa soravuori ja okranväriset vuoret, joiden syvänteissä on lumikenttiä.

Landmannalaugarin ympäristössä voi myös patikoidan, ja täältä lähtee Islannin kuuluisin vaellus, Laugavegur, joka vie 3–4 päivässä Thórsmörkiin.

Landmannalaugariin pääsee myös opastetuilla päiväretkillä Reykjavikista.

Autonvuokraus Islannissa

Islannin rengastien voi aivan hyvin kiertää tavallisella pikkuautolla, mutta jos haluaa poiketa tieltä syvemmälle sisämaahan, vaikkapa Landmannalaugariin, tarvitsee alleen nelivedon, sillä sisämaan teitä katkovat usein joet.

Rentalcars.com vertailee kaikkia käytettävissä olevia autonvuokrauspalveluita niin, että löydät tarpeisiisi parhaiten sopivan vuokra-auton. Vertaa vuokra-autojen hintoja.

Lennot Islantiin

Seljalandsfoss-vesiputousta pääsee ihailemaan myös vesiputouksen takaa, Kuva: Andrés Nieto Porras, Flickr CC
Seljalandsfoss-vesiputousta pääsee ihailemaan myös vesiputouksen takaa, Kuva: Andrés Nieto Porras, Flickr CC

Islantiin pääsee Helsingistä Icelandairin suorilla lennoilla. Reykjavikin lähellä sijaitsevan lentokentän nimi on Keflavik.

Islantiin on kätevä pysähtyä myös muutaman päivän stopoverina matkalla Yhdysvaltoihin, jonne Icelanairilla on hyvät yhteydet. Icelandair ei veloita ekstraa stopover-pysähdyksestä.

Katso lentotarjoukset Islantiin.

Laivalla Islantiin

Islantiin voi matkustaa myös autolautalla Norjan Bergenistä Färsaarten kautta. Lauttamatka tulee lentoja kalliimmaksi, mutta samalla pääsee tutustumaan niin Bergeniin kuin Färsaariinkin – hienoja matkakohteita kumpainenkin.

Islannin hotellit ja telttailu Islannissa

Islannin hotellit ovat hintavia. Edullisinkin kahden hengen huone maksaa helposti sata euroa yöltä. Katso tarjoukset Islannin hotelleihin.

Edullisimmin pääsee ottamalla mukaan oman teltan. Teltan voi käytännössä pystyttää minne vaan, sillä Islannissa riittää tilaa.

Islannin sää ja ilmasto

Parasta aikaa matkustaa Islantiin on kesä, mutta Islannin karussa talvessakin on oma viehätyksensä.

Islannin sää on ailahtelevainen. Islantilaisen sanonnan mukaan ”jos et pidä islannin säästä, odota viisi minuuttia”.

Paras opaskirja Islantiin

Paras matkaopas Islannin-matkalle on vuonna Tripsteri Islanti -matkaopas, jonka on kirjoittanut Islannissa jo vuosikymmenen ajan asunut palkittu matkakirjailija, toimittaja ja matkabloggaaja Satu Rämö. Hän on kirjoittanut Islannista myös suositut teokset Islantilainen voittaa aina ja Islantilainen kodinonni.

Sadun teoksiin kannattaa ehdottomasti tutustua – ja ne voi tilata kätevästi netistä.

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös vuokra-auton. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi