Pohjois-Makedonian parhaat matkakohteet

Pohjois-Makedonia
Ohidin järvi ja vanhakaupunki on Makedonian paras nähtävyys. Kuva: Milana Jovanov / unsplash

Pohjois-Makedonia on sopivan outo ja syrjäinen maa sellaisille matkailijoille, joita eivät perinteiset turistikohteet kiinnosta. Sisämaassa sijaitsevasta valtiosta puuttuvat rannat ja maailmanluokan nähtävyydet, jotka houkuttelisivat suuria matkailijamääriä. Tai edes pieniä määriä. Mutta aitoa Balkanin tunnelmaa on sitäkin enemmän.

Erikoiseksi Pohjois-Makedonian tekee maan nimi ja historia. Ottomaanit hallitsivat maata 500 vuoden ajan, kunnes sen valtasi Serbia, josta tuli osa Jugoslaviaa, ja Jugoslavian hajottua vuonna 1991 kansasta 95 prosenttia äänesti itsenäisyyden puolesta. Ja niin itsenäinen Makedonia oli syntynyt.

Nimestään huolimatta kyseessä ei kuitenkaan ole sama Makedonia, josta Aleksanteri Suuri oli kotoisin. Se Makedonia löytyy Kreikan puolelta. Nykyisestä Pohjois-Makedoniasta vain eteläisin suikale oli osa antiikin Makedoniaa. Eli kun Skopjen keskusaukiolla ihailee Aleksanteri Suuren patsasta, on kyseessä aikamoinen bluffi.

Kulttuuriltaankaan Makedonia ei edusta kreikkalaista vaan slaavilaista ja albanialaista perintöä. Makedonian kielikin on niin lähellä bulgariaa, että bulgarialaiset pitivät sitä pitkään vain oman kielensä murteena.

Ei siis ole aivan ihme, että kreikkalaiset saivat hepulin, kun maa julistautui Jugoslaviasta irtauduttuaan Makedoniaksi. Lopulta maa taipui vuonna 2019 muuttamaan nimensä Pohjois-Makedoniaksi.

Oma murheenkryyninsä oli maan lippukin. Siinä oleva kultainen aurinko oli alunperin Verginan aurinko, muinaisen Makedonian valtakunnan symboli, jota Kreikan makedonialaiset ryhtyivät käyttämään 1980-luvulla.

Kun sitten itsenäistynyt Makedonia omi auringon lippuunsa ja teki siitä siten identtisen Kreikan makedonialaisten lipun kanssa – vain pohjavärin ollessa sinisen sijaan punainen – oli kina valmis. Lippua muutettiin vuonna 1995, mutta usean vuoden ajan maassa käytettiin rinnakkain sekä uutta että vanhaa lippua.

Joten pakkohan sitä jokaisen uteliaan on käytävä katsomassa, mistä ihmeen maasta on kysymys. Entistä kiinnostavammaksi kohteeksi Pohjois-Makedonian tekee se, että Wizzair lentää Turusta suoraan maan pääkaupunkiin Skopjeen.

Makedonian nähtävyydet

Skopje Pohjois-Makedonia
Komeasta nimetty ja koristeltu Makedonian sivilisaatioiden silta johtaa Skopjen Arkeologiseen museoon. Kuva: Toa Heftiba / unsplash

Makedonian pääkaupungissa Skopjessa nähtävyytenä on valtava Aleksanteri Suuren patsas ja kymmenet muut uudet patsaat, joilla koetetaan rakentaa makedonialaisten kansallista identiteettiä. Vanha ottomaanien ajan kivisilta yhdistää uuden ja vanhan keskustan. Skopjen Vanha Basaari on Euroopan toiseksi suurin heti Istanbulin jälkeen.

matka kanjoni pohjois-makedonia
Komea Matka-kanjoni sijaitsee melkein Skopjen vieressä. Kuva: Marton Kornyei / unsplash

Melkein Skopjen vieressä on luonnonkaunis Matka-kanjoni. Lisää kauniita retkeilymaastoja löytyy Mavrovon kansallispuistosta, jossa voi vierailla matkalla Skopjesta Ohridiin, Makedonian kuuluisimmalle nähtävyydelle.

Ohrid – Makedonian paras nähtävyys

Ohrid Pohjois-Makedonia
Kaunis Bysantin ajan kirkko Ohrid-järven rannalla. Kuva: Gorjan Ivanovski / unsplash

Pohjois-Makedonian upein nähtävyys on Ohrid, joka sijaitsee kauniin järven rannalla, kolmen tunnin ajomatkan päässä Skopjesta. Balkanin Jerusalemiksi kutsuttu Unescon maailmanperintökohde on idyllinen vanhojen korttelien pikkukaupunki, jota koristavat Bysantin aikaiset kirkot.

Ja ainakin makedonialaisten mukaan Ohrid on yksi Euroopan vanhimpia kaupunkeja. Ohridia on pidetty myös kyrillisten aakkosten syntypaikkana.

Ihmeellinen on myös kolme miljoonaa vuotta vanha Ohrid-järvi, jolta kaupunki on saanut nimensä. 288 metriä syvä järvi on Euroopan vanhimpia ja syvimpiä ja sen ekosysteemi on pitkälti endeeminen. Järvessä elää yli 200 lajia, joita ei tavata missään muualla.

Katso tarjoukset Ohridin majoitukseen.

Herakleia Lynkestis – Aleksanteri Suuren isän perustama kaupunki

Ohridista matkaa voi jatkaa Makedonian kiinnostavimmille raunioille. Aleksanteri Suuren isän, Filippos II:n uskotaan perustaneen Herakleia Lynkestis -kaupungin 300-luvulla.

Raunioiden vieressä on varsin viihtyisä Bitolan kaupunki.

Katso tarjoukset Bitolan majoitukseen.

Mitä Pohjois-Makedoniassa syödään?

Makedonialainen keittiö on iloinen sekoitus slaavilaisia makuja kreikkalaisturkkilaisin vaikuttein. Baklavaa saa täälläkin joka puolelta, ja se on herkullista, mutta toisaalta ravintoloissa kootaan alkuruoaksi tuhteja leikkeleitä grammahintaan kuin Neuvostoliitossa ikään.

Erityisesti makedonialaisia erikoisuuksia ei juurikaan ole. Suolaisella puolella makedonialaisuutta edustaa burekpiiras (Turkissa tätä kutsuttaisiin börekiksi), lehtitaikinasta leivottu pasteijamainen piiras, jonka täytteenä on jauhelihaa, kanaa tai joskus kasviksia.

Makeista leivonnaisista makedonialainen erikoisuus on maalaiskakku, täytekakku, jossa on vaniljakastiketta, suklaata, saksanpähkinöitä ja rusinoita.

Ruoka on yleisesti ottaen balkanilaiseen tapaan melko raskasta ja annokset ravintoloissa suuria. Juustoa käytetään lämpimissä ruoissa paljon. Lämpimiä kasvisruokia ei juuri ole tarjolla, mutta salaatteja löytyy joka ravintolasta.

Pohjois-Makedonian sää ja ilmasto

Ohrid järvi Pohjois-Makedonia
Ihmeellinen Ohrid-järvi on syvä ja kirkas. Kuva: Kate Talim / unsplash

Koko maassa on mannerilmasto: keskikesä on kuuma ja tukala, lämpötila voi nousta lähelle 40 astetta. Talvella taas voi tulla luntakin.

Ohrid sijaitsee lähes 700 metrin korkeudessa, ja kesät siellä ovat jonkin verran viileämpiä kuin Skopjessa.

Parasta aikaa matkustaa Makedoniaan ovat kevät ja syksy. Kevät alkaa aikaisin ja syksy jatkuu pitkään. Vielä marraskuussa saatetaan nauttia aurinkoisesta säästä ja yli 15 asteen päivälämpötiloista.

Valuutta ja rahanvaihto

Pohjois-Makedonia lippu
Pohjois-Makedonian lippu. Kuva: Dimitar Stevcev / unsplash

Pohjois-Makedonian valuutta on dinaari (denar), ja yhdellä eurolla saa noin 61 dinaaria (marraskuu 2019).

Myös eurot ovat käypää valuuttaa monissa ravintoloissa ja kaikissa matkamuistomyymälöissä. Kurssi on silloin aavistuksen kalliimpi, 60 dinaaria vastaa yhtä euroa.

Paikallista valuuttaa kannattaa joka tapauksessa vaihtaa jonkin verran, sillä esimerkiksi kioskit eivät välttämättä hyväksy euroja.

Dinaareja voi vaihtaa rahanvaihtokioskeissa, joita on varsinkin Skopjen vanhan basaarin alueella tiheässä. Myös Makedonia-aukion tuntumassa on vaihtokioskeja. Kurssit ovat likipitäen samat joka puolella.

Pääsääntöisesti valuutanvaihtopisteet eivät osta dinaareja takaisin, joten ne kannattaa käyttää viimeistään lentokentällä. Maan rajojen ulkopuolella Makedonian dinaarit eivät kelpaa kellekään.

Tarvitseeko Pohjois-Makedoniaan viisumia?

Suomalainen ei tarvitse Pohjois-Makedoniaan viisumia – eikä edes passia. Pelkkä voimassa oleva henkilökortti riittää, sillä Pohjois-Makedonia hyväksyy EU-henkilökortin matkustusasiakirjana. Eipä passin mukaan ottamisesta silti haittaakaan ole.

Maahantulokaavakkeita ei tarvitse täyttää, ja passintarkastus Skopjen lentoasemalla sujuu nopeasti.

Lennot Pohjois-Makedoniaan

Wizzair lentää Skopjeen suoraan Turusta.

Katso lentotarjoukset Skopjeen.

Pohjois-Makedonia kokemuksia

Pohjois-Makedoniasta kirjoitti matkailutoimittaja Antti Helin. Kokemuksia ja käytännön vinkkejä jakoi myös Daniel Federley, sivuston avustaja, joka on erikoistunut erikoisiin matkakohteisiin.

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös mökin Suomesta. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!