Addis Abeba ja Etiopian pääkaupungin villi syke

Addis Abeba
Kahvi on kotoisin Etiopiasta, joten mikä olisikaan parempi tapa viettää aikaa Addiksessa kuin istua sumpille paikallisten gubbejen kanssa. Ja tilata kahvi vaikkapa ruotsalaispaahdolla! Kuva: Rod Waddington, Flickr CC

Addis Abeban viehätys piilee katujen sykkeessä, loputtomassa ärsykevirrassa, jota on mukava tarkkailla vaikkapa minibussin ikkunasta. Sinivalkoiset Toyota Hiace -minibussit ovat mainio tapa liikkua Addis Abebassa: ne kulkevat joka paikkaan, ja kyyti maksaa kymmenen senttiä.

Sinivalkoista on myös kulkupelien historiassa. Parinkin auton takalasiin on liimattu tutun näköinen tarra: Toyotalla Suomi kuljettaa.

Parinkin auton takalasiin on liimattu tutun näköinen tarra: Toyotalla Suomi kuljettaa.

Liikennevaloissa ikkunaan koputtaa mies, jolla on talutushihnassaan laiha koira. Koira on myytävänä. Kuljettaja kysyy hintaa. Mies pyytää yhtä euroa ja paljastaa liikesalaisuutensa: hän pyydystää kulkukoiria ja myy niitä autoilijoille.

“Kun saan tämän myytyä, käyn hakemassa jostain seuraavan”, mies ehtii huikata, kun valo vaihtuu ja minibussimme kaasuttaa tiehensä.

Addis Abeban nähtävyydet

Varsinaisia nähtävyyksiä Addis Abebassa on vähän. Etiopian kansallismuseossa voi käydä katsomassa Lucyn, homo sapiensin edeltäjän, hyvin säilynyttä luurankoa reilun kolmen miljoonan vuoden takaa.

Lucyn eli Australopithecus afarensiksen aivot olivat kooltaan vain kolmasosa nykyihmisen aivoista, mutta Lucy käveli jo melkein nykyihmisen malliin. Se tosin viihtyi myös puissa, mikä koituikin lopulta kyseisen neidin kohtaloksi: Lucyn uskotaan kuolleen puusta putoamiseen.

Kaupungin ykkösnähtävyys on kuitenkin Addis Abeban keskustan pohjoispuolella levittäytyvä Mercato, Afrikan suurin tori.

Mercato – Afrikan suurin tori

Mercato on moottori, joka pitää Etiopian käynnissä. Kaikki maahan saapuva tavara tuodaan ensin tänne, ja täältä se leviää eri puolille maata pieniin putiikkeihin, joilla on tavallisesti värikäs mutta auringon jo haalistama mainoskyltti ja metka nimi, kuten “OK Jamaica Shoes”, “Dallas Unique Trading Enterprise” tai “James Bond Tailor”.

Mercatolla myydään kaikkea, mitä ihminen kaipaa, ja paljon sellaista, mitä ei ole tajunnut tarvitsevansa. Yksi katu on erikoistunut kiinalaiseen krääsään, toinen kosmetiikkaan, kolmas hiuslisäkkeisiin, neljäs chiliin ja viidennen ovat vallanneet satulantekijät.

Nurkan takaa kuuluu rytmikästä naputusta. Klak, klak, klak… Siellä taotaan romumetallista kattiloita ja paistinpannuja.

“Materiaaliksi kelpaa mikä tahansa”, kertoo Tesfay Amed, vanhin kujan peltisepistä. “Ihmiset tulevat myymään romua Mercatolle pitkienkin matkojen päästä. Ostamme heiltä ja myymme valmiit kattilat eteenpäin kauppoihin.”

Addis Abeban keskusta

Addis Abeba kasvaa joka suuntaan. Asukkaita on jo yli neljä miljoonaa – kolme kertaa enemmän kuin vuonna 1990.

Ja silti: miljoonakaupungiksi Addis Abebassa on yllättävän helppo suunnistaa. Itse keskusta on yllättävän pieni, kaupat ja muut palvelut ovat keskittyneet yhden kadun, Churchill Avenuen, varrelle. Siellä voi nauttia planeetan todennäköisesti halvimmat leivoskahvit: tiramisun ja kupillisen loistavaa maitokahvia saa 40 sentillä.

Keskustan eteläpuolella, Bolen kaupunginosassa, asuvat rikkaat ja menestyneet. Turistit tulevat Boleen ostoksille ja herkuttelemaan. Ravintolatarjonta ulottuu intialaisesta sudanilaiseen ja korealaisesta libanonilaiseen.

Addis Abeban yöelämä

Addis Abeba baari
Rohkeasti sisään vaan paikalliseen baariin. Ovensuuhun lasketut heinät ovat vieraanvaraisuuden symboli. Kuva: Rod Waddington, Flickr CC

Illan tullen kannattaa siirtyä pohjoisemmaksi, Piazzan kaupunginosaan, joka on kuuluisa baareistaan. Svengaavat etiopialaissävelet tulvivat ulos ovista ja ikkunoista, ja kaduilla kävelee vaikuttavia hahmoja, jotka Quentin Tarantino pestaisi saman tien seuraavan gangsterielokuvansa sivurooleihin.

Puolen yön jälkeen tanssit muuttuvat villeiksi. Etiopialaiset eivät tanssi jaloillaan. He tanssivat olkapäillään. Niitä nytkytetään ja värisytellään musiikin tahdissa.

Voisi lyödä vetoa, että taitavimmilta tanssijoilta puuttuvat yläkropastaan kaikki nivelet.

Addis Abeban keskusbussiasema ja etiopialainen bussirituaali

Jos haluaa matkustaa Addis Abebasta bussilla minne tahansa päin Etiopiaa, on mentävä kaupungin kaoottiselle keskusbussiasemalle, joka on saanut mahtipontisen nimen: Autobus Terra eli Bussien maailma.

Sinne on mentävä aamuyöllä, viimeistään viideltä. On tungettava ahtaasta portista yhtä aikaa satojen muiden matkustajien, kantajien, kerjäläisten ja kaupustelijoiden kanssa ja etsittävä oikea bussi jalkapallostadionin kokoiselta hiekkakentältä, jossa sadat pakoputket puskevat pimeälle taivaalle paksua mustaa savua.

Yhtään myöhemmin Autobus Terralle ei kannata tulla, koska silloin kaikki istumapaikat on viety. Edes etukäteen hankittu paikkalippu – joskus niitä myydään, joskus ei – ei takaa mitään, sillä aamuyöllä Autobus Terralla harjoitetaan etiopialaista bussirituaalia.

Kun bussi avaa ovensa, kaikki tunkevat sisään yhtä aikaa. Istumapaikoista syntyy äänekkäitä kinoja, joihin ottavat osaa myös sivulliset. Äänet kohoavat falsettiin, sylki roiskuu. Rahastaja menettää hermonsa ja työntää pahimmat räyhääjät voimakeinoin pihalle.

Äänet kohoavat falsettiin, sylki roiskuu. Rahastaja menettää hermonsa ja työntää pahimmat räyhääjät voimakeinoin pihalle.

He tulevat takaisin. Käytävä ruuhkautuu, kun ihmiset pyrkivät yhtä aikaa eteen ja taakse. Kasseja sullotaan penkkien alle – ja kaivetaan takaisin. Pahin kaaos on oviaukossa. Purukumia kaupitteleva pikkupoika pujahtaa ketterästi sisään jonkun kainalon alta.

Viereisessä bussissa on käynnissä sama näytelmä. Miksi nämä ihmiset eivät voi vain istua ja olla?

Vanha harmaahiuksinen mies huomaa ulkomaalaisten tuskastuneet ilmeet ja sanoo: “Teidän täytyy ymmärtää. Tämä on osa kulttuuriamme.”

Vielä muutama vuosi sitten etiopialainen bussirituaali huipentui eriskummallisella tavalla: kun jokaiselle matkustajalle oli vihdoin löydetty istumapaikka ja kuljettaja istahti ratin taakse, rahastaja komensi kaikki matkustajat pihalle, minkä jälkeen ryhdyttiin jonossa kiertämään bussia. Parin kolmen kierroksen jälkeen kuski avasi oven, ja taistelu paikoista alkoi alusta.

Tästä tavasta on nyt jostain syystä luovuttu.

Muilta osin rituaali on entisensä. Ja se alkaa aina aamuyöllä, vaikka yksikään bussi ei liikahda Autobus Terralta ennen auringonnousua.

Kun aurinko sitten lopulta nousee, se tuntuu armahdukselta. Päivänvalossa Autobus Terra ei enää näytä niin uhkaavalta. Ihmiset kuoriutuvat paksuista paimentolaishuiveistaan, eväsnyyttejä kaivetaan esiin ja sitten, yhtäkkiä, bussi liikkuu!

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

  • AVAINSANAT

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi