Phnom Penhin keskustori – siedätyshoitoa araknofobiaan

phnom penh
Rapeaksi paistettuja hämähäkkejä ja muita hyönteisiä Phnom Penhin keskustorilla.

Miltä maistuu jättimäinen, karvajalkainen hämähäkki? Se selviää Kambodzan pääkaupungin Phnom Penhin keskustorilla.

Kädetön kerjäläinen nuokkuu ravintolan nurkkapylvästä vasten. Lihakauppiaat teroittavat veitsiään ja hätyyttelevät laiskasti kärpäsiä. Perinteisen krama-huivin päähänsä kietaissut ikivanha mummeli myy vihanneksia korista keskellä käytävien risteystä, ja joku onnekas keinuu tiskinsä ylle viritetyssä riippumatossa laskemassa rahojaan.

Kauppahalli Psah Thom Thmeyn eli Keskustorin tunnelma on toriksi omituisen rauhallinen, suorastaan unelias. Komean art deco -kupolin kruunaama Phnom Penhin keskustori on sisältä yllättävän pieni, mutta kaikki kojut on tungettu vierekkäin sitäkin tiiviimmin. Käytävillä ei ole leveyttä metrinkään vertaa, ja kamerani kanssa olen kaikkien tiellä yhtä aikaa.

Hämähäkin takaruumis näyttää etovan limaiselta ja ulos pursuu vaaleita palleroita, varmaankin munia.

Keskellä toria on monen pienen kampaamon rypäs ja kojuja, jotka myyvät uskonnollisia tarvikkeita: kotialttareita, suitsukkeita, lootuskukkia ja valokopioituja leikkidollareita esi-isille uhrattavaksi.

Kävelen torin kolme kertaa ympäri, turhaan. En löydä himoitsemaani aamupalaa. Vielä.

Psah Thom Thmeyn ulko-ovella kipittää vastaan pieni taskurapu, ja koukkuselkäinen eukko ajaa takaa käytävällä pakoon pyrkivää kalaa – täältä löytyvä ruoka on takuulla tuoretta.

Poukkoilen kapeaa käytävää eteenpäin ihmetellen tiskeillä lojuvia elintarvikkeita, kuten mustekalan musteella värjättyjä kananpoikia. Lihaa on kuivattuna, paistettuna, raakana ja elävänä.

Miltä hämähäkki maistuu?

kambodzha-hamahakki
Maistuis varmaan sullekin?

Proteesijalkainen mies nykäisee minua hihasta ja pyytää ostamaan hänelle hämähäkin. Hämähäkin?

Olen löytänyt etsimäni: proteesijalkainen mies johdattaa minut hyönteistiskille.

Ostan jenkkidollarilla muutaman ison, mustan ja rivon näköisen hämähäkin, vaikka tiedän syöväni niistä aamiaiseksi korkeintaan yhden. Näykkäisen varovasti karvaista jalkaa.

Näykkäisen varovasti karvaista jalkaa.

Se on rapea ja yllätyksekseni maistuu hyvältä. Seuraava suupala on pää, jolla myyjä väittää olevan lääkinnällisiä vaikutuksia.

Lääkkeet ovat harvoin kovin maukkaita, eikä hämähäkin pää ole poikkeus – onneksi epämiellyttävä maku pyyhkiytyy suustani parilla jalalla. Sitten vuorossa on takaruumis. Se näyttää etovan limaiselta ja ulos pursuu vaaleita palleroita, varmaankin munia.

Haukkaan ison palan.

Kaksi poliisia virnuilee kauempana kannustavasti nähdessään ilmeeni; hämähäkki tuntuu heränneen mahassani henkiin ja pyrkii nyt takaisin ulkoilmaan. Pitkä sylki ei ole kaukana, kun kompuroin vieressä juomakärryjen kanssa seisovan tytön luo. Hän huomaa tilaisuutensa tulleen, ja yrittää vedättää reipasta ylihintaa limsatölkistä.

Periaatteen miehenä joudun tinkimään vedet silmissä ja hämähäkki suussa.

 

Varaa tarjousmatka yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös äkkilähdön. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!