Belgrad – tällainen on Balkanin pääkaupunki

Belgrad sopii sinulle, jos etsit Euroopasta uutta ja edullista kaupunkikohdetta, jota turistimassat eivät ole vielä löytäneet. Ja jonne pääsee Helsingistä suorilla lennoilla. Ei muuta kuin rohkeasti Belgradiin!

On aika unohtaa ennakkoluulot ja päivittää käsitykset Serbian pääkaupungista. Ei, Serbiassa ei ole sota. Ei, Belgrad ei ole rikollisjengien piinaama painajainen.

Itse asiassa Helsinkiä ja Belgradia voisi vertailla vaikka näin: Belgradissa on suurempi ja vilkkaampi kävelykeskusta. Belgradissa on vähemmän kerjäläisiä, oikeastaan heitä ei ole juuri lainkaan, sillä kaupunki tuntuu siivonneen kaiken vähän epämääräisen aineksen pois kaduilta.

Belgradissa on paljon halvemmat hinnat. Belgradissa on enemmän kauniita 1800-luvun rakennuksia.

No, on kaupungeilla jotain yhteistäkin, nimittäin molemmissa on yhtä hitaat ja takkuisasti etenevät raitiovaunut.

Ja Belgradissa on kyllä kommunismin perintönä enemmän ränsistynyttä Merihakaa kuin Helsingissä, se on toki myönnettävä.

Mutta yhtä kaikki, kaikessa tuntemattomuudessaan Belgrad on sittenkin ihan oikea eurooppalainen suurkaupunki, yhtä aikaa itäeurooppalainen ja eteläeurooppalainen.

Belgrad on mainio muutaman päivän kaupunkiloman kohde. Belgrad on turvallinen ja hintatasoltaan edullinen. Niin edullinen, ettei ravintoloiden ruokalistoja lukiessaan oikein tahdo uskoa hintoja todeksi.

Shoppaillakin Belgradissa voi, ja paikallisista myymälöistä voi tehdä edullisia löytöjä. Belgradiin on rantautunut myös paljon sellaisia kansainvälisiä ketjuja, joita Suomessa vasta odotellaan. Niiden hinnat tosin lähestyvät yleiseurooppalaista tasoa.

Kaupungissa pärjää englannilla melko mukavasti, ja silloin kun englannilla ei onnistu tekemään itseään ymmärretyksi, voi koettaa saksaa, sitä puhutaan täällä paljon.

Belgradin nähtävyydet

Jos aika on tiukalla, Belgradin nähtävyydet ehtii kiertää läpi muutamassa tunnissa – ne sijaitsevat kätevästi kapeana pohjois-eteläsuuntaisena nauhana, kävelymatkan päässä toisistaan. Nähtävyydet esitellään tässä maantieteellisessä järjestyksessä.

Kalemegdanin linnoitus

Tonava- ja Sava-jokien yhtymäkohdassa, kaupungin luoteisnurkassa, on Kalemegdanin linnoitus. Alue tuo mieleen Suomenlinnan, vaikkei olekaan saari. Vehreällä, puistomaisella linnoitusalueella on siellä sun täällä vanhoja muureja ja rakennelmia. Linnoitus toimii kaupunkilaisten olohuoneena. Täällä luetaan yliopiston tentteihin, istutaan perheen kesken piknikillä tai kierrellään iltakävelyllä.

Linnoituksen muurien sisälle Belgrad perustettiin kolmisensataa vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Satojen vuosien ajan kaupungin väestö asuikin vain Kalemegdanin muurien sisäpuolella. Linnoitusta on rakennettu uudelleen ja laajennettu monta kertaa. Sotilaskäytöstä alue vapautui vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen.

Linnoituksen luoteiskulmassa sijaitsee yksi kaupungin merkittävimmistä symboleista, voittajamonumentti Pobednik. Paikalta on hyvät näkymät Tonavan ja Savan yhtymäkohtaan.

Kävelyllä Belgradissa

Kalemegdanin alueen pääportilta alkaa kävelykatu Knez Mihailova, Belgradin sydän. Puolen kilometrin mittainen kävelykatu sivukatuineen muodostaa laajan jalankulkijoille pyhitetyn alueen, jolla sijaitsee lukuisia myymälöitä, ravintoloita ja kahviloita. Monet kaupoista ovat auki iltakymmeneen, ja katu pysyykin vilkkaana myöhään iltaan asti.

Knez Mihailova kannattaa kävellä päästä päähän, ja poiketa välillä sivukaduillekin, joilla tunnelma on rauhallisempi.

Ensimmäisen poikkeaman voi tehdä oikealle Kralja Petra -kadulle, mistä parin korttelin kävelyn jälkeen löytyy arkkienkeli Mikaelille pyhitetty Belgradin katedraali. Katedraaliksi tämä 1845 valmistunut kirkko on pieni ja vaatimaton, varsinkin verrattuna mahtipontiseen Pyhän Savan kirkkoon, mutta kuitenkin pikaisen visiitin arvoinen. Paikalla oli kirkko aiemminkin, mutta ottomaanit tuhosivat sen useaan otteeseen.

Vinosti katedraalia vastapäätä on vaatimaton prinsessa Ljubican palatsi, jonka sisätiloihinkin pääsee tutustumaan.

Kun palaa Knez Mihailovalle, kiinnittyy huomio Akademski Platon aukion kohdalla olevaan matalaan suihkulähteeseen. Se toimii belgradilaisten vesipostina; siinä täytetään vesipullot ja siitä juovat janoonsa niin nuoret kuin vanhatkin. Uskallatko kokeilla?

Seuraava vastaantuleva aukio, Trg republike eli Tasavallanaukio, on Belgradin keskeisimpiä aukioita. Nyt kannattaa poiketa hiukan vasemmalle, varsinaiselle aukiolle, ihailemaan Mihailo Obrenovićin ratsastajapatsasta. Obrenović oli Serbian ruhtinas vuosina 1839–1842 ja 1860–1868. Hän kuoli salamurhaajan luotiin.

Ratsastajapatsas on kaupungin tärkein tapaamispaikka – siinä missä helsinkiläiset sopivat tapaamisen ”kellon alle”, belgradilaiset tapaavat kod konja, eli ”hevosen luona”.

Punaruskea komea rakennus patsaan takana on Serbian kansallismuseo, ja vaalea rakennus sen oikealla puolella puolestaan on Serbian kansallisteatteri.

Knez Mihailova päättyy Terazije-kadun risteykseen. Kun jatkaa kulkuaan Terazijea eteenpäin, tulee pian komean Hotel Moskvan kohdalle. Vuonna 1908 valmistunut jugendlinna on maan vanhin yhä toimiva hotelli.

Suoraan hotellia vastapäätä, suuren kommunismin aikaisen betonibrutalistisen rakennuksen keskivaiheilta alkaa lyhyt kävelykatu Nušićeva. Sen toisessa päässä on yksi Belgradin erikoisimmista museoista, illuusiomuseo Muzej iluzija (auki ma-su 9–22, pääsymaksu 600 dinaaria). Museo esittelee erilaisia lähinnä näköaistia huijaavia illuusioita, joihin on hauska tutustua.

Museon jälkeen voi jatkaa matkaansa Dečanska-katua pitkin Skadarlijan alueelle. Boheemikaupunginosaksi mainostettu kortteli käsittää käytännössä vain yhden ravintolakadun, jonka kai tekee boheemiksi se, että terassien tuolit ovat kaikki erilaisia. Mitään erityisen boheemia tällä mukulakivikadulla ei oikeasti ole, mutta ravintoloita on runsaasti ja monet niistä tarjoilevat serbialaisen keittiön erikoisuuksia.

Kun Skadarlija on nähty, voi palata jälleen Terazije-kadulle. Kadun nimi muuttuu muutaman korttelin päässä Kralja Milanaksi. Andrićev Venac -puiston kohdalla ovat vastakkain Stari Dvor eli Obrenović-dynastian vanha kuninkaanlinna vuodelta 1884 ja Novi Dvor eli Karadjordjević-kuningassuvun uusi kuninkaanlinna vuodelta 1922.

Kuninkaasta Serbia luopui toisen maailmansodan jälkeen, ja nykyisin vanha palatsi toimii kaupunginvaltuuston istuntopaikkana, uusi palatsi puolestaan presidentinlinnana.

Muutaman askeleen päässä vastaan tulee kaupungin tunnetuin pilvenpiirtäjä, vuonna 1974 valmistunut Belgrade Palace. Se on yksi kaupungin uudemmista maamerkeistä.

Kralja Milana päättyy suureen liikenneympyrään, jonka keskellä on valtava suihkulähde. Täällä Trg Slavijalla eli Slaavilaisuuden aukiolla jalankulkija jää auttamatta kakkoseksi, kun loputon virta busseja, raitiovaunuja ja autoja saapuu ympyrään joka suunnasta. Suojateitäkään ei tahdo löytyä. Rohkeimmat juoksevat autojen välistä, muut palaavat korttelin verran taaksepäin ja ylittävät kadut hyvän matkan päässä.

Kun jatkaa matkaa aukion halki, periaatteessa viivasuoraan, pitkin Svetog Save -katua, pääsee pian Pyhän Savan kirkolle. Tämä Balkanin suurin ja maailmankin suurimpiin kuuluva ortodoksikirkko on Belgradin ykkössymboli. Rakennustyöt alkoivat 1800-luvun lopulla, keskeytyivät sotien aikaan ja jatkuvat jälleen. Vielä ei ole valmista!

Kirkon julkisivu on päällystetty kauttaaltaan valkoisella marmorilla. Krypta on todella vaikuttava, mutta itse kirkkosalissa rakennustyöt jatkuvat yhä.

Novi Beograd ja Belgradin suurin ostoskeskus

Sava-joen länsiranta on nimeltään Novi Beograd eli Uusi Belgrad. Kaupunki on laajentunut tänne 1940-luvun lopulta lähtien. Jos olet aina halunnut nähdä, miltä loputtomiin monistettu Itä-Pasila näyttäisi ränsistyneenä ja oman onnensa nojaan jätettynä, niin hyppää ratikkaan ja käy katsomassa!

Ja jos et ole ymmärtänyt tällaista haluta, niin hyppää silti ratikkaan ja lähde shoppailemaan. Täällä nimittäin sijaitsee Serbian suurin ja modernein kauppakeskus Ušće, jossa lompakko kevenee muun muassa Bershkassa, Pull & Bearissa, Lego-kaupassa ja muissa myymälöissä, joita Suomessa vasta odotellaan.

Kauppakeskuksen ravintolamaailmassa on tarjolla lähinnä pikaruokaa, mutta pilkkahintaan.

Erikoisempia ostosmahdollisuuksia on tarjolla muutaman pysäkin päässä, Jurija Gagarinan ja Antifašističke borben risteyksessä sijaitsevilla Buvljak-markkinoilla. Markkinoita nimitetään kirpputoriksi, mutta käytettyä tavaraa ei täällä myydä, vaan sen sijaan uusia ja edullisia vaatteita, taloustavaroita, kosmetiikkaa ja melkein mitä vaan.

Oma käytävänsä on muun muassa kylpyhuonekalusteille ja -varusteille sekä autotarvikkeille. Edullista elektroniikkaakin on tarjolla. Tämä serbialainen versio Chatuchakin markkinoista on suljettu maanantaisin.

Ja aina vaan paranee: valtava kiinaroskaparatiisi Kineski Tržni Centar Blok 70 houkuttelee vieläkin edullisemmille ostoksille sekä serbejä että jo Jugoslavian aikana maahan muuttaneita kiinalaisia. Täälläkin on tarjolla kaikkea mahdollista, kunhan se on valmistettu Kiinassa ja hinta on hullunhalpa.

Kauppahallirakennuksessa on vierivieressä kiinalaisten pitämiä myyntikojuja, joissa myydään sekä elintarvikkeita että kulutustavaraa, vaatteita, paperitavaraa ja koriste-esineitäkin. Ravintolakojujakin löytyy. Kineski Tržni Centar on suljettu tiistaisin.

Belgradin kaupunkikierros kakkosen ratikalla

Kakkosen ratikka on Belgradille vähän samanlainen symboli kuin 3T ennen lakkauttamistaan oli Helsingille. Se on kiertänyt ympyränmuotoista lenkkiään vuodesta 1924 lähtien, ja saanut lempinimen ”Dvojka”.

Sanotaan, että aidot belgradilaiset asuvat kakkosen ratikan ympyrän sisällä – jos asut sen ulkopuolella, et ole kaupunkilainen ollenkaan.

Ratikka ei kulje aivan ydinkeskustaan, vaan kiertää sitä. Niinpä sen kyydistä ei juuri näe merkittäviä nähtävyyksiä, mutta sitäkin enemmän arkipäivän belgradilaista elämää: kisailevia teinipoikia matkalla kouluun, töihin kiiruhtavia pukumiehiä ja ikivanhoja mummoja, jotka hädin tuskin pääsevät kiipeämään ylös vaunun jyrkkiä portaita.

Kierros ränsistyneessä itäblokkiratikassa kestää noin 40 minuuttia. Kertalippuja (89 dinaaria, voimassa 90 minuuttia) ja vuorokausilippuja (290/740/1040 dinaaria, 1/3/5 vuorokautta) saa pienistä tupakkakioskeista ympäri kaupunkia sekä matkailutoimistosta. Hanki lippu, sillä lipuntarkastajat liikkuvat siviilivaatteissa, ja heitä on paljon.

Nikola Teslan museo

Belgradin lentoasema on nimetty Nikola Teslan mukaan. Kyllä, se autokin on nimetty tämän saman serbialaisen, Amerikkaan muuttaneen fyysikon ja keksijän mukaan. Ja tietenkin Belgradissa on hänelle omistettu museo.

Museo esittelee ”sähkön Jeesuksen” (tällaisen lempinimen ovat serbit Teslalle keksineet) elämää ja tärkeimpiä keksintöjä.

Krunska 51. Museo on avoinna ti–su klo 10–20. Nettisivu: www.nikolateslamuseum.org

Belgradin hintataso ja vinkit ravintoloihin

Belgradin ravintolat ovat tasokkaita ja suomalaisittain erittäin edullisia. Kansainvälinen keittiö on Belgradissa hyvin edustettuna, eli jos lihaisat ja raskaat paikallisherkut eivät sytytä, niin tuttua ja turvallista eurooppalaista ruokaa löytää sitäkin helposti.

Siistissä ja modernissa ravintolassa voi sydä alku- ja pääruoan 10 eurolla, kalleimmissa huippupaikoissa kolmen ruokalajin illallinen ilman ruokajuomia maksaa 25 euroa. Kansankuppilassa saa vatsansa täyteen 4–5 eurolla.

Paikallisia erikoisuuksia voi maistella Konak Mikan -ravintolassa lähellä Knez Mihailovan kävelykatua. Hinnat ovat edulliset, ja paikka on paikallistenkin suosiossa (Masala Birjuzova 14; puh. +381 11 303 4333).

Sekä paikallisia että ranskalaisia herkkuja tarjoilee Knez Mihailovan poikkikadulla terassillaan Bistro-Restaurant Le Molière. Annokset ovat suuria. ”Fotoruokaa” ei kannata säikähtää, eli vaikka ruokia esitellään valokuvin, paikka ei ole turistirysä vaan paikallisten kansoittama (Zmaj Jovina 11; puh. +381 11 218 8171).

Kansainvälistä keittiötä, ja Belgradin parhaita näköaloja, tarjoilee ravintola Caruso. Kahdeksannen kerroksen ikkunapöydistä näkee koko kaupungin yli. Sisäänkäynti on vähän piilossa. Deichmannin kenkäkaupan vasemmalla puolella olevasta ovesta mennään sisälle kauppakamarin tiloihin. Vahtimestari ohjaa hissiin ja 8. kerrokseen (Terazije 23; puh. +381 11 324 8037, www.restorancaruso.com).

Hotelli Moskvan tasokas ja tyylikäs ravintola Čajkovski (siis suomalaisittain Tšaikovski) henkii menneen maailman loistoa valkoisine pöytäliinoineen ja viimeisen päälle puettuine tarjoilijoineen. Hinnat eivät silti päätä huimaa, Rosson pihvin hinnalla täällä syö erinomaisen kolmen ruokalajin illallisen. Hotelli Moskvassa on myös kahvila ja suuri ulkoterassi (Terazije 20; puh. +381 11 364 2071).

Juomaraha Belgradissa

Ravintoloissa on tapana antaa noin 10 prosenttia juomarahaa. Tipin määrä voi tuntua pieneltä, kun loppulasku jää niin vaatimattomaksi, mutta jo parin euron tippi on iso raha kaupungissa, jossa keskimääräinen kuukausipalkka on 400 euroa.

Valuutta ja rahanvaihto Belgradissa

Serbian dinaareja voi vaihtaa rahanvaihtokioskeissa (menjačnica), joita sijaitsee melkein joka kadunkulmassa. Niitä on paitsi keskustassa, myös muissakin kaupunginosissa tuhkatiheässä. Kurssit ovat likipitäen samat joka puolella, yhdellä eurolla saa 117–118 dinaaria (kesäkuu 2019).

Lentoasemalla valuutanvaihtokioski on piilotettu keskelle tullia. Vihreä kaista on U-kirjaimen muotoinen, ja U:n mutkassa on huomaamaton valuutanvaihtopiste. Kurssi on pari prosenttia huonompi kuin kaupungilla, ero ei siis ole suuri.

Suomestakin Serbian dinaareja saa, mutta kurssi on todella huono ja vaihto tulee helposti 15–20 prosenttia kalliimmaksi kuin paikan päällä.

Belgradin vaarat ja turvallisuus

Belgrad on vilkas kaupunki, jota matkailijat eivät vielä ole löytäneet. Tyypilliset turistirikokset koko lailla puuttuvat, vaikka ei lompakkoa täälläkään kannata takataskussa pitää.

Tavanomainen varovaisuus riittää hyvin. Riski joutua ryöstön kohteeksi on pieni.

Keskustan kävelykatualue pysyy vilkkaana vielä pitkään auringonlaskun jälkeenkin, pimeälläkin voi siis liikkua ulkona hyvillä mielin.

Liikenne on suurilla kaduilla vilkasta. Liikennevaloja noudatetaan kyllä, mutta valottomia suojateitä autoilijat eivät juuri kunnioita.

Voiko Belgradissa juoda kraanavettä?

Belgradin hanavesi on juomakelpoista, toisaalta ruokakaupasta saa 1,5 litran vesipullon 0,25 eurolla.

Belgradin sää ja ilmasto – eli milloin Belgradiin kannattaa matkustaa?

Belgradissa on mannerilmasto: keskikesä on kuuma ja tukala, talvi yllättävänkin kylmä. Luntakin tulee yleensä joka talvi jossain vaiheessa.

Parasta aikaa matkustaa Belgradiin ovat vehreä kevät tai raikas syksy.

Toukokuussa suomalainen pärjää jo t-paidalla, ainakin päiväsaikaan. Kesäkuu ei vielä ole liian kuumaa aikaa, mutta se on täällä vuoden sateisin kuukausi.

Syys–lokakuussa Belgradin ilmasto on miellyttävä – kesän kuumuus on jo väistynyt, eivätkä syksyt ole täällä päin erityisen sateisiakaan.

Belgradin hotellit ja majoitus

Majoitus on Belgradissa edullista; Savamalan kaupunginosan lukuisista hostelleista saa paikan makuusalista alle 20 eurolla. Älä katso Hostel-elokuvaa ennen matkaa!

Alle satasella, jopa reilusti alle, majoittuu jo oikein mukavasti neljän tähden mukavuuksin.

Jos sijainti on tärkein, varma valinta on Knez Mihailova -kävelykadulla sijaitseva Belgrade Art Hotel. Siistissä ja nykyaikaisessa hotellissa puhutaan hyvää englantia, ja hotellissa on hyvä ja edullinen ravintolakin.

Historiaa ja perinteitä arvostava yöpyy tyylikkäässä ja komeassa Hotel Moskvan jugendlinnassa Knez Mihailovan eteläpäässä. Vaikka majoittuisi muualle, voi hotellin upeaan ruokasaliin tulla illalliselle. Ruoka on erinomaista eikä hinta päätä huimaa.

Kaupungissa on kansainvälisiä ketjuhotellejakin, mutta suurin osa niistä sijaitsee Novi Beogradin puolella, turhan kaukana keskustan vilinästä. Poikkeuksen tekee Courtyard By Marriott Belgrade City Center, joka sijaitsee kansallismuseon ja kansallisteatterin välissä Tasavallan aukiolla.

Katso tarjoukset Belgradin hotelleihin.

Serbian maahantulomuodollisuudet

Suomalainen tarvitsee Serbiaan matkustaessaan vain voimassaolevan henkilökortin, sillä Serbia hyväksyy EU-henkilökortin matkustusasiakirjana. Eipä passin mukaan ottamisesta silti haittaakaan ole.

Mitään maahantulokaavakkeita ei tarvitse täyttää, ja passintarkastus Belgradin lentoasemalla sujuu nopeasti.

Matka Belgradiin

Air Serbia lentää Helsingistä suoraan Belgradiin kolmesti viikossa. Hyvissä ajoin varattuna suorat lennot maksavat noin 260 euroa, tarjouksesta lennot saattaa saada edullisemminkin.

Vaihdollisia yhteyksiä on muun muassa Lufthansalla Münchenin tai Frankfurtin kautta sekä Turkish Airlinesilla Istanbulin kautta. Suostumalla koneenvaihtoon säästää usein muutaman kympin lentolipun hinnassa.

Katso lentotarjoukset Belgradiin.

Belgradin lentokentältä keskustaan

Belgradin lentokentältä on pikkubussiyhteys linjalla A1 keskustaan Trg Slavijalle eli Slaavilaisuuden aukiolle.

Taksin saa, kun menee tullin jälkeen taksitiskille ja kertoo määränpäänsä. Virkailija kirjoittaa sen leimattuun lappuun, jossa lukee myös kiinteä hinta. Tämän jälkeen otetaan ulkona jonosta taksi, ja kyyti maksetaan perillä lappuun kirjatun hinnan mukaan. Keskustaan hinta on 1800 dinaaria ja matka kestää 20–30 minuuttia.

Paluumatkalla ei ole kiinteää hintaa, vaan taksinkuljettaja ajaa mittarilla. Keskustasta matka maksaa hiukan liikenteestä riippuen 1400–1600 dinaaria.

Belgradin kokemuksia

Tämän Belgrad-oppaan on kirjoittanut Daniel Federley, joka ei ole onnistunut sijoittamaan kaupunkia oikein mihinkään muottiin: ”Ensin Belgrad tuntui muistuttavan Wieniä, joskin itäeurooppalaisin maustein. Sitten liikenteen kaoottisuus toi mieleen Ateenan. Kyrilliset kirjaimet veivät ajatukset Moskovaan, neuvostotyyppiset lähiöt Tallinnaan. Siinä välissä vertasin sitä rosoiseen Berliiniinkin, kunnes lopulta luovutin.”

”Ehkä Belgrad on noita kaikkia, ainakin hiukan, mutta loppujen lopuksi se on kuitenkin ihan vaan oma itsensä, Balkanin ykköskaupunki, yhtä aikaa sekä ehdottoman eurooppalainen että aika eksoottinenkin. Kannattaa käydä katsastamassa!”

Lue lisää: Serbia

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!