Bolivian seikkailut: La Pazin noitatori ja shamaanin vastaantotto

Ikivanhat uskomukset ovat arkipäivää Bolivian alkuperäiskansoille. Shamaanin vastaanotolla turistikin pääsee tutustumaan perinteisiin rituaaleihin.

Teksti Yaroslava Troynich ja Ville Palonen
Kuva Ville Palonen

”Osta leopardintalja. Se tekee sinusta vahvan!” kiljaisee harvahampainen muori kävellessämme hänen puotinsa ohi. Seinää vasten nojaavilla hyllyillä komeilee hallusinogeenisia San Pedron kaktuksia, kondorikotkien sulkia ja käppyräisiä käärmeennahkoja. Seuraavan kaupan valikoimissa on Pachamamaa, Äiti Maata, esittäviä amuletteja ja kokateetä.

La Pazin noitatori

Bolivia_Ville_09
La Pazin Noitatorilla myydään amuletteja, kokalehtiä, kuivattuja laamansikiöitä sekä tietysti matkamuistoja.

Mercado de Hecheria, Noitatori, on nimensä veroinen. Linareskadun ympäristö La Pazin keskustassa sai lempinimensä jo siirtomaa-aikoina, ja kauppiasmummeleiden ulkomuodolla on täytynyt olla osuutta asiaan.

Torista on tullut turistinähtävyys, mutta kauppojen uskollisimmat asiakkaat ovat edelleen bolivialaisia shamaaneja. Yatirit ja kallawayat löytävät Noitatorilta eksoottiset tarvekalut ikivanhoihin rituaaleihinsa, jotka ovat vielä nykyäänkin yhtä suosittuja kuin katolisen kirkon sunnuntaimessut.

”Hartaat katolisetkin tulevat ostamaan uhrilahjoja hengille. Eihän lisäsuojeluksesta mitään haittaakaan ole”, selittää 74-vuotias Josephina España. Suloisesti hymyilevä mummeli on myynyt taikakaluja omien sanojensa mukaan ”syntymästään saakka”, joten hän jos kuka osaa perehdyttää kokemattomat ulkomaalaiset taikuuden saloihin.

Kuolleina syntyneet laamansikiöt ovat monen uskonnollisen rituaalin tärkeä osa.

Aluksi Josephina esittelee turistien suosimia pieniä kiviamuletteja: kondorikotka suojelee matkaajia, aurinko tuo energiaa, ja kilpikonna varmistaa pitkän iän. Kun kerromme olevamme menossa shamaanin vastaanotolle, mummo alkaa pinota sopivia tarvekaluja pöydälle. Tavarakasan päältä tuijottaa tyhjillä silmäkuopillaan sullu, kurttuinen laamansikiö.

Onnea symboloivat laamat ovat Boliviassa arvostettuja eläimiä. Niistä saatava liha syödään, villasta kudotaan lämpimiä ponchoja, ja kuolleina syntyneet sikiöt ovat monen uskonnollisen rituaalin tärkeä osa. Esimerkiksi talojen perustuksiin haudataan kuivattu laamansikiö tuomaan onnea uuteen kotiin.

Valitsemme mielestämme herttaisimman sikiön sekä pussillisen värikkäitä makeisia, jotka symboloivat toiveita. Haluamme seikkailuja, menestystä ja rakkautta, ja Josephina sujauttaa pussiin vielä muutaman terveyttä tuovan makeisen. ”Terveys on tärkeintä. Ilman sitä ei osaa iloita mistään muustakaan.”

Väärennetty laamansikiö

Bolivia_Ville_08
Kuivattuja laamansikiöitä esillä La Pazin Noitatorilla.

Tusina yatiria, aymara-intiaanien shamaania, pitää vastaanottoaan Zona Ballivianin naapurustossa El Altossa. Riviin pystytettyjen pienten mökkien pihalla savuavat uhritulet paljastavat, että Andien asukkaiden taikausko on pysynyt vankkumattomana vuosisadasta toiseen. Tavallisen kansan lisäksi modernit uraohjuksetkin saapuvat citymaastureillaan pyytämään Äiti Maalta apua työ- ja rakkaushuoliin – tai yksinkertaisesti puhdistautumaan pahoista hengistä.

Taksista noustessamme meitä tervehtii 64-vuotias Natividad Mamani. Rouva kehaisee auttavansa kolmeakymmentä asiakasta joka päivä. Poppanainen lupaa suorittaa meille rituaalin nimeltä mesa blanca, ”valkea pöytä”. Siinä tarvitaan laamansikiötä, joten ylpeinä kaivamme tuoreen ostoksemme esiin.

Natividadin ilme jähmettyy. ”Enhän minä tätä voi käyttää”, nainen jupisee harmissaan. ”Ei se taida olla laama ollenkaan, näyttää pikemminkin lampaalta. Ensi kerralla teidän pitää valita suurempi sikiö, sellainen pitkäkaulainen.”

 Yksikään rituaali ei onnistu ilman kokaa. Pyhä lehti yhdistää meidän maailmamme yliluonnollisen maailman kanssa.

Vilkaisemme pettyneinä toisiamme, ja poppanainen kiirehtii jatkamaan: ”Ei hätää, sikiön sijasta voin käyttää laamanihraa. Näissä rituaaleissa kaikkia tarveaineita voi soveltaa. Paitsi tietysti kokapensaan lehtiä, sillä yksikään rituaali ei onnistu ilman niitä. Koka yhdistää meidän maailmamme yliluonnollisen maailman kanssa. Pyhä lehti vie viestit jumalille.”

Natividad muovaa pienen pesän laamanvillasta ja asettaa kokalehdet sen sisään rukouksiaan hiljaa mumisten. Toiveita jumalille kuljettavat makeiset, kimpale laamanihraa ja muutama tippa viinaa seuraavat perässä. Pyydämme yhdessä kovaan ääneen Äiti Maan suojelusta seikkailuihimme. Sitten seuraamme poppanaista pihalle. Hän sytyttää kadunvarteen pienen nuotion ja heittää taikakalut liekkeihin.

Pyhä kokalehti

Uhrilahjan roihutessa Natividad tarjoutuu ennustamaan tulevaisuutemme kuivatuista kokalehdistä.

Koka, yksi maailman vanhimmista viljelykasveista, on tunnettu Andeilla jo neljän ja puolen vuosituhannen ajan. Inkavaltakunnan aikoina se nousi uskonnollisten rituaalien pääosaan, ja vielä nykyäänkin kokan taikavoimiin luotetaan.

Boliviassa voi käydä aidon noitatohtorin vastaanotolla.
Natividad Mamani on shamaani, joka ennustaa kokalehdistä.

”Vihreä puoli tarkoittaa onnea, harmaampi alapuoli epäonnea”, selittää Natividad. Hän kuiskii kysymyksemme kokalehdille ja viskaa kourallisen pöydälle. Vihreää väriä näyttäisi olevan enemmän kuin harmaata. ”Teillä on onni matkassa, mutta lotossa ette sentään voita. Tai ehkä vuoden loppupuolella”, mummeli lohduttaa nähdessään pettyneet ilmeemme. ”Oliko muita kysymyksiä ?”

Katse harhailee pitkin koppimaista huonetta reunustavia hyllyjä, joilta siistiin riviin asetellut pipopäiset pääkallot irvistelevät. Ikivanhojen taikakalujen keskellä mitään oleellista ei juolahda mieleen. Palaamme siis nuotion luo tarkastamaan, kelpasiko uhrilahjamme jumalille.

Shamaanimummo nyökyttelee tyytyväisenä. ”Valkea tuhka on hyvä merkki. Äiti Maa hyväksyi lahjanne.”

Rahat takaisin

Josephina ei vaikuta yllättyneeltä palatessamme Noitatorille. Mummelin naama pysyy peruslukemilla kun kerromme, kuinka yatiri antoi laamansikiöllemme rukkaset.

”Jaa, kyllä se tarkemmin katsottuna taitaakin olla lammas. Niitä käytetään yksinkertaisempiin rituaaleihin”, Josephina tuumii kelvotonta sikiötä tutkaillessaan. Sitten hän väläyttää herttaisen hymyn ja jatkaa: ”Haluatte siis vaihtaa tämän kunnolliseen laamansikiöön, eikös niin?”

Lennot Boliviaan

Boliviaan ei ole Suomesta suoria lentoja. Menopaluu La Paziin maksaa lentoyhtiöstä, välilaskujen lukumäärästä ja sesongista riippuen edullisimmillaan 800-1200 euroa. Lue täältä, miten halpoja lentoja kannattaa etsiä.

Lue lisää:

Bolivia-opas


array(1) {
  [0]=>
  string(7) "Bolivia"
}