Etelä-Afrikka on todella monipuolinen luontomatkan kohde. Suosituin safarikohde on aivan ansaitusti legendaarinen Krugerin kansallispuisto, mutta Etelä-Afrikasta löytyy monta muutakin erinomaista luonnonsuojelualuetta. Tiesitkö, että maan etelärannikolla, Nelson Mandela Bayn alueella, voi käydä saman päivän aikana safariautolla tarkkailemassa leijonia ja veneellä bongaamassa valaita?
Valtiollisten kansallispuistojen lisäksi Etelä-Afrikassa on satoja yksityisiä luonnonsuojelualueita.
Mitä eroa on kansallispuistolla ja yksityisellä suojelualueella?
Jos eläimiltä kysytään, eroa ei juuri ole. Esimerkiksi Krugerin alueella kymmeniä yksityisiä suojelualueita, jotka yhdessä varsinaisen kansallispuiston kanssa muodostavat Suur-Krugerin (Greater Kruger) ekosysteemin. Leijonia rajoittavat naapurilaumojen reviirit, eivät ihmisten kartalle piirtämät viivat.
Safarituristin kannalta eroja löytyy. Ensimmäinen niistä on hinta.
Yksityiset luonnonsuojelualueet ovat yleensä huippulaadukkaita – mutta erittäin kalliita – safarikohteita. Muutaman päivän visiitti luksus-lodgeen voi maksaa tuhansia euroja.
Kansallispuistossa safarin kustannukset ovat vain murto-osa: esimerkiksi Kruger on eräs koko Afrikan edullisimmista safarikohteista, jos liikkuu omalla vuokra-autolla ja majoittuu vaatimattomasti. Puistomaksu ulkomaalaiselta on 20 euroa per päivä. Vuosikortti (Wild Card) kaikkiin Etelä-Afrikan kansallispuistoihin maksaa noin 150 euroa (pariskunta 225e, perhe 270e).
Toinen tärkeä ero liittyy villieläinten katseluun. Yksityisellä suojelualueella eläimiä pääsee usein tarkkailemaan lähempää kuin kansallispuistoissa.
Kansallispuistossa vierailijoiden on noudatettava tiukkoja sääntöjä. Maantieltä ei saa poiketa sivuun, autosta ei saa poistua, leirissä pitää olla ennen auringonlaskua, eläimiin on pidettävä tietty etäisyys. Sääntöjen noudattaminen voi turhauttaa varsinkin luontokuvaajaa.
Yksityinen suojelualue laatii itse sääntönsä. Esimerkiksi erinomaisen Mala Mala Game Reserven safarioppaat saavat ajaa melkein mihin tahansa pöpelikköön, jos sillä tavalla päästään lähemmäs eläimiä. Sopiva välimatka esimerkiksi leijonaan on kymmenen metriä, ja joskus norsuja saatetaan lähestyä jopa jalkapatikassa. Eläimiä ei tietenkään häiritä, mutta eivät ne oikein pääsisikään häiriintymään: Mala Malan alueella liikkuu päivittäin vain kourallinen safariautoja.
Etelä-Afrikan kansallispuistot
Etelä-Afrikassa on 20 kansallispuistoa, joista osassa voi tehdä safariajeluita. Toiset kansallispuistot, kuten upea Garden Route National Park tai Kapkaupungin vieressä oleva supersuosittu Table Mountain National Park, ovat patikointi- ja ulkoilukohteita.
Kansallispuistoja ylläpitää valtiollinen SANParks (South African National Parks), ja toisin kuin yksityiset safaripuistot, ne ovat kaiken kansan viikonloppukohteita. Kansallispuistojen pääsymaksu on noin 10-20 euroa päivässä, ja safariajelu maksaa suunnilleen saman verran.
Kruger National Park on maailman kuuluisimpia ja upeimpia safarikohteita. Valtavassa kansallispuistossa voi seikkailla omatoimisesti autolla ja yöpyä aidatuilla leirintäalueilla. Juuri mahdollisuus omatoimimatkailuun tekee Krugerista yhden Afrikan ikimuistoisimmista ja samalla edullisimmista safarikohteista. Lue lisää Krugerista.
Mapungubwe National Park on Unescon maailmanperintökohde. Puisto on aivan Zimbabwen ja Botswanan rajalla, ja eläimet pääsevät liikkumaan maiden välillä vapaasti. Mapungubwen maisemia hallitsevat jättimäiset baobab-puut. Tarjolla on yösafareita ja kävelysafareita.
Marakele National Park on karujen kanjonien halkoma puisto, joka tunnetaan maailman suurimman kapinkorppikotkapopulaation kotina. Marakelessa voi nähdä Big Fiven: norsu, sarvikuono, puhveli, leijona ja leopardi. Vuoristomaisemissa malariasta ei tarvitse stressata.
Addo Elephant National Park on Etelä-Afrikan kolmanneksi suurin kansallispuisto. Paikka oli alkujaan norsujensuojelualue, ja nykyään Abbossa elää yli 500 norsun lisäksi puhveleita ja sarvikuonoja. Myös leijonan, hyeenan ja meerkatin eli nelisormimangustin voi nähdä. Addon lähellä pääsee merisafarille bongaamaan valkohaita ja valaita.
Etelä-Afrikan yksityiset safaripuistot
Etelä-Afrikassa on kirjaimellisesti satoja yksityisiä luonnonsuojelualueita. Moni niistä oli alun perin yläluokan metsästysleiri, ja muutettiin 1900-luvun puolivälin jälkeen valokuvasafarien kohteeksi.
Vierailu yksityisessä safaripuistossa maksaa useita satoja euroja per päivä – mutta jos matkabudjetti antaa periksi, on kokemus ehdottomasti sen arvoinen! Yksityisalueella eläimiä tarkkaillaan aivan lähietäisyydeltä ja ilman ruuhkaa.
Yksityisillä suojelualueilla majoitutaan enemmän tai vähemmän eksklusiivisissa luksusleireissä, joissa on erinomainen palvelu (tästä myös jätetään runsas juomaraha). Koska huoneita on rajallinen määrä, varaus kannattaa tehdä jopa vuosi etukäteen.
Mala Mala Game Reserve on Etelä-Afrikan suurin yksityinen luonnonsuojelualue: kokoa on kolmen Nuuksion verran, ja yhteistä rajaa Krugerin kanssa kokonaiset 20 kilometriä. Villieläimiä riittää, eikä Big Fiven bongaaminen yhden päivän aikana ole mitenkään harvinaista. Mala Malan safarioppaat ovat ensiluokkaisia ammattilaisia.
Madikwe Game Reserve on Big Fiven koti, jossa on lisäksi mahdollista nähdä gepardi, villikoira ja virtahepo. Madikwe sijaitsee syrjässä, aivan Botswanan rajalla.
Shamwari Game Reserve on maan eteläisin isojen villieläinten suojelualue. 250 neliökilometrin kokoisessa puistossa elää leijonia, leopardeja ja gepardeja. Port Elizabethin rannikkokaupunkiin on matkaa alle 100 kilometriä. Katso tarjoukset Shamwarin (Paterson) hotelleihin.
Millaisia ovat safariajelut Etelä-Afrikassa?
Yleensä päiväohjelmaan kuuluu kaksi safariajelua (game drive). Ensimmäiselle lähdetään varhain aamulla, kun eläimet ovat aktiivisia. Muutaman tunnin ajelun jälkeen palataan leiriin syömään myöhäinen aamiainen.
Keskipäivän kuumimmat tunnit lepäillään – niin tekevät myös eläimet – ja toiselle safariajelulle lähdetään lounaan jälkeen iltapäivällä. Leiriin palataan auringonlaskun aikaan nauttimaan sundowner tai pari ennen illallista.
Maastoautot ovat avonaisia Toyota Land Cruisereita, joihin mahtuu jopa 8 matkustajaa. Autot on varusteltu safarikäyttöön: jousitus on tavallista parempi, ja avattava katto helpottaa eläinten katselua.
Kansallispuistoissa ajoneuvosta ei saa poistua. Yksityisillä suojelualueilla opas voi harkintansa mukaan antaa luvan poistua autosta, ja usein aamusafarilla pysähdytäänkin kahvitauolle jaloittelemaan.
Varusteet safarille
Safarille kannattaa pukeutua mukavasti ja käytännöllisesti. Suosi luonnonmukaisia värejä ja ohuita vaatteita, jotka suojaavat auringolta. Sateen varalle kannattaa pakata sadeviitta. Aikaisin aamulla ja auringon laskettua illalla voi olla viileää.
Vaikka safarilla päästään usein lähes kosketusetäisyydelle eläimistä, kiikarilla on hauska tarkkailla yksityiskohtia tai tähystää maastoa.
Lue lisää: Valokuvaaminen safarilla – vinkit ja kokemukset
Paras aika matkustaa safarille Etelä-Afrikkaan
Suuri osa Etelä-Afrikan safarikohteista sijaitsee maan pohjoisosissa. Paras ajankohta safarille on kesä–syyskuu. Silloin maasto on kuivaa, joten eläimet kerääntyvät juomapaikoille. Ilma on miellyttävän viileä, 15-25 astetta.
Parhaana kuukautena safarille pidetään kuivan kauden loppupuolella olevaa syyskuuta, mutta oman kokemuksen mukaan erinomainen aika villieläinten katseluun on myös marraskuun loppupuoli: silloin pääsee näkemään eläinten pentuja ja vasoja, mutta sää ei vielä ole tukahduttavan kuuma.
Huonoin aika matkustaa Krugerin kansallispuistoon on kesällä eli tammi-maaliskuussa, jolloin elohopea kipuaa 35 asteeseen ja ylikin. Kesä on Krugerissa sateisinta aikaa, ja kaiken lisäksi korkeana rehottava heinikko haittaa eläinten bongaamista.
Lue lisää:
Krugerin kansallispuisto – vinkit safarille
Paras aika matkustaa Etelä-Afrikkaan
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
