Suomenlinnan kupeessa sijaitseva Vallisaari oli sotilaskäytössä vuosisatojen ajan. Vuonna 2015 Vallisaari avattiin viimein matkailijoille. Saareen pääsee lautalla Kauppatorilta, mutta Vallisaareen voi tutustua myös meloen.
Kajakit liukuvat äänettömästi hiekkarantaan. Kymmenen tutkimusmatkalla olevan melojan ryhmä nousee maihin Helsingin edustalla olevan Kuninkaansaareen itärannalle. Paikka on suorastaan seesteinen – mutta reilut sata vuotta sitten, Viaporin kapinan aikana, tämäkin pieni poukama lainehti verestä.
Vallisaaren historia on sotaisa
Kuninkaansaari ja hieman suurempi Vallisaari sijaitsevat Suomenlinnan ja Santahaminan välissä. Saarten historia on sotaisa.
Ensimmäiset suojavallit rakennettiin Suomenlinnaan kuuluvaan Kustaanmiekkaan jo vuonna 1554, ja saaret otettiin osaksi Suomenlahden meripuolustusjärjestelmää 1700-luvulla. Venäläiset linnoittivat Vallisaaren 1800-luvun loppupuolella. Itsenäisyyden aikana Puolustusvoimat sijoitti alueelle tykistöpattereita, torpedotehtaan ja Keskussääaseman. Vallisaaressa voikin nähdä sotilasrakenteita Krimin sodasta nykypäivään.
Vallisaari otettiin asuinkäyttöön 1950-luvulla, kun sinne muutti merivoimien kantahenkilökuntaa perheineen. 1960-luvulla saarilla oli 250-300 asukasta. Viimeiset vakituiset asukkaat muuttivat pois 1990-luvun puolivälissä. Puolustusvoimat jätti valtion omistaman saaren vuoden 2015 lopussa.
Nyt vanha sotilassaari on muuttumassa virkistysalueeksi. Metsähallitus avasi luontopolun ensimmäisille turistiryhmille jo kesällä 2015, ja retket Vallisaareen käynnistyivät toden teolla vuonna 2016.
Vallisaaren luonto on ainutlaatuinen
Evästauon jälkeen on aika kiertää saaret jalkaisin. Metsän halki kiemurtelee kapea tie, jota reunustavista puista roikkuu tutkijoiden asettamia kankaasta ja muoviämpäristä kyhättyjä perhospyydyksiä. Lummelampien, tervaleppäkorpien ja ryteikköisten vattupensaiden peittämä Vallisaari muistuttaa hiukan Suomenlinnaa – jos sen annettaisiin rehevöityä oman onnensa nojassa parinkymmenen vuoden ajan.
Bunkkereiden, tykistöpattereiden ja historiallisten taistelupaikkojen lisäksi Vallisaarella on toinenkin valttikortti: harvinaisen monimuotoinen luonto. Saarella kasvaa kymmeniä uhanlaisia tai muuten vain harvinaisia kasvilajeja. Luontoarvot ovat niin merkittäviä, että Vallisaaren eteläinen puolisko säästetään suojelualueeksi.
Saarten avaamista virkistyskäyttöön on pitkittänyt paitsi ainutlaatuinen luonto, myös maaperässä mahdollisesti piilevät räjähteet. Vallisaaren keskellä olevassa Kuolemanlaaksossa tapahtui vuonna 1937 tuhoisa ammusvaraston räjähdys, joka levitti ympäristöön runsaasti armeijaromua. Suomenlinnasta tutut piknikit kertakäyttögrillien kera ovat siis kiellettyjä.
Aleksanterin patterin katolta näkee kauas avomerelle ja Helsingin keskustaan asti.
Komein maisema aukeaa Aleksanterin patterin katolta. Entistä tykki- ja kasarmirakennusta peittää kumpare, jolta näkee kauas avomerelle ja Helsingin keskustaan asti. Turistien valtaama Suomenlinna on vain kivenheiton päässä, kapean Kustaanmiekan salmen toisella puolella.
Miten Vallisaareen pääsee?
Vallisaari avautui yleisölle vuoden 2016 alussa. Vallisaareen pääsee omalla veneellä tai kajakilla, sekä Kauppatorilta kulkevalla vesibussilla (toukokuusta syyskuuhun).
Saarten palveluja ovat vesipisteet, kuivakäymälät, retkisatama (48 maksullista venepaikkaa) sekä kahvila- ja opaspalvelut. Vallisaaressa on kolme taukopaikkaa.
Karttaan on merkitty valkoisella opastettu reitti, joka kulkee Vallisaaren komeimpien maisemien ja tärkeimpien nähtävyyksien kautta Kuninkaansaareen. Vallisaaren puoleinen osuus on nimeltään Aleksanterin kierros, ja lenkillä on mittaa noin 3 kilometriä. Kuninkaansaaren kierros on 2,5 kilometrin pituinen.
Lue lisää:
Vallisaari Luontoon.fi -palvelussa
