Valkeakoskella sijaitseva Rapolan muinaislinna on Suomen suurin linnavuori, ja sitä pidetäänkin Vanajaveden retillä olevien muinaislinnojen päälinnoituksena.
Rapolanharjulta on löydetty runsaasti vanhoja tulisijoja ja muita merkkejä muinaisista asumuksista. Harjun kupeessa oli myös muinainen satama.
Rapolan muinaislinna rakennettiin viikinkiajalla, noin 1000-luvulla. Harjulle kasattiin kivenmurikoista muuri, jota paranneltiin hirsivarustuksilla. Kivivallien perustukset ovat osin säilyneet. Nähtävänä on myös vanhoja hautaröykkiöitä noin 500-luvulta eli ajalta ennen linnoituksen perustamista.
Alueella on asuttu vieläkin pitempään: jyvälöytöjen perusteella Rapolan alueella on harjoitettu maanviljelystä jo parin tuhannen vuoden ajan.
Harjulla sijaitsevalta muinaislinnalta avautuvat komeat näkymät 70 metriä alapuolella siintävälle Vanajavedelle.
Rapolan muinaislinnalle vie opastein varustellut polut Voipaalan jugendtyyliseltä kartanolta, joka toimii nykyisin taidekeskuksena.
Valittavan on lyhyempi, puolentoista kilometrin mittainen muinaispolku sekä pitempi, kuuden kilometrin mittainen Rapolanharjun reitti. Jälkimmäinen vie linnoituksen ohella myös muinaiselle uhrikivelle sekä Rapolan kartanon maille.
Voipaalan taidekeskus
Vuonna 1912 valmistunut Voipaalan kartano on itsessäänkin mukava vierailukohde. Taidekeskuksessa on korkeatasoisia vaihtuvia näyttelyitä, ja kartanon puutarha edustaa Suomen oloissa harvinaista barokkivaikutteista muotopuutarhaa. Onpa sitä jopa Hämeen Pikku-Versailles’ksi kutsuttu.
Puutarhan ensimmäiset omenapuut istutettiin jo 1700-luvulla, ja keisari Alesanteri I:n kerrotaan käyneen maistamassa kartanon omenoita vuonna 1819. Kauneimmillaan puutarha on toukokuun lopulla.
Muinainen kuppikivi
Rapolanharjun reitillä pääsee ihailemaan kuppikiveä, joka toimi luonnonjumaliin uskovien rautakauden suomalaisten uhripaikkana. Kiveen hakattuihin kuppeihin jätettiin uhrilahjoja, ja kuppeihin kertynyttä sadevedellä uskottiin ilmeisesti olleen parantavia vaikutuksia.
Rapolan kartano
Rapolanharjun reitillä kuljetaan lopuksi halki Rapolan kartanon maiden. Kartanorakennus itsessään on vaatimaton, mutta sen mailla on yksi Suomen mahtavimmista kivinavetoista.
Navetan rakennutti 1860-luvulla kamreeri P.G. Svinhufvud, ja siihen on saatettu käyttää linnoitukselta kerättyjä kiviä. Rakentaminen tuli lopulta niin kalliiksi, että Svinhufvud ajautui konkurssiin ja ampui itsensä.
Kamreerin pojanpojasta, Rapolassa syntyneestä Pehr Evind Svinhufvudista, tuli Suomen kolmas presidentti.
Kovin helppo ei tulevan presidentin nuoruus ollut. Hänen merikapteeni-isänsä oli hukkunut Kreikan saaristossa pojan ollessa vain kaksivuotias, ja kun isoisäkin teki itsemurhan, joutui Svinhufvudin äiti myymään Rapolan kartanon, muuttamaan Helsinkiin ja elättämään lapsensa yksinhuoltajana konttoristin palkalla.
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
