Ikiaikaisten kirkkojen rauniot seisovat muuten autiolla, kivikkoisella ruohotasangolla Turkin puolella, aivan Armenian rajalla. Koristeellisten mutta pahasti raunioituneiden kirkkojen seurana on pätkä kaupungin muuria.
Muuta ei ole jäänyt jäljelle armenialaisten tuhatluvun vaihteessa kukoistaneen valtakunnan satumaisen upeasta keskuksesta, jota kutsuttiin 1001 kirkon kaupungiksi.
Tärkeiden kauppareittien varrella sijainneen Anin linnoitukset, palatsit ja kirkot olivat aikansa edistyneimpiä maailmassa. Suurimmillaan Anissa asui 100 000 ihmistä.
Sitten alkoi Anin alamäki. Vuonna 1046 Ani antautui bysanttilaisille ja vuonna 1064 seldjukit valloittivat kaupungin 25 päivän piirityksen jälkeen ja teurastivat sen asukkaat.
Ani ei toipunut koskaan ennalleen. Viimein 1600-luvulla kaupunki autioitui kokonaan. Kun 1800-luvulla eurooppalaiset matkailijat löysivät Anin uudestaan, he ylistivät raunioiden kauneutta. Kunnes 1900-luvun vaihteessa Turkki aloitti armenialaisten vainoamisen.
Osan Anin aarteista armenialaiset onnistuivat pelastamaan Armenian puolelle, jossa ne ovat nykyisin Jeravanissa Armenialaisen historian museossa. Melkein kaiken muun turkkilaiset tuhosivat armenialaisten kansanmurhan yhteydessä, sillä he halusivat kaikki jäljetkin vainoamistaan armenialaisista.
Turkin armeija käytti rauniokaupunkia harjoitusmaalinaan ja maanviljelijöitä kannustettiin hakemaan raunioilta kiviä talojensa rakennusmateriaaleiksi.
Viime vuosina Turkin valtio on herännyt Anin raunioiden suojelun ja kunnostamisen tärkeyteen.
Vaikka nähtävää on vähän, ovat rauniot tunnelmallinen ja kiehtovan aavemainen kohde, matka armenialaisten, ikivanhan kulttuurikansan, vainottuun ja unohdettuun historiaan.
Lue lisää: Turkki – parhaat matkakohteet
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
