La Rioja – joen, pyhiinvaeltajien ja viinivirtojen maa

La Rioja
La Rioja on Espanjan kuuluisimpia viininviljelyalueita. Kuva: La Rioja Turismo

La Rioja on pieni maakunta Espanjan pohjoisosissa. Cantabrian lumihuippuisilla vuorilla syntynyt Ebro-joki kiemurtelee kuin vihreänruskea käärme halki alueen viinitarhojen. Iberian niemimaan pohjoisosan tärkein joki pitää huolen siitä, että laaksossa virtaa myös maailman tunnetumpiin punaviineihin kuuluva Rioja (äännetään rioha).

Viinin ystävien ohella seutu houkuttelee patikoijia, sillä sen halki kulkee Ebro-joen ohella Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitti.

Maan pienin itsehallintoalue La Rioja on Espanjan kielen ja kulttuurin sydänmaita. Luonnollisesti se on konservatiivista ja perinteitä kunnioittavaa seutua. Kontrasti vaikkapa anarkistiseen Kataloniaan on merkittävä. Sisällissodan (1936–39) aikaan provinssi oli alusta asti Francon nationalistien hallussa ja se oli Francon tukialuetta myös läpi vuosikymmeniä jatkuneen sotilasdiktatuurin.

San Millán luostarit – kristinuskon linnoitukset

La Rioja luostari
Yuson luostari on Unescon maailmanperintökohde. Kuva: La Rioja Turismo

Espanjalaiset puhuvat ylpeinä reconquistasta, takaisinvaltauksesta, ja kristinuskon voitosta islamista Iberian niemimaalla. Ottamatta sen enempää kantaa uskontojen nykyiseen tilaan, he jättävät yleensä mainitsematta lähes 700 vuotta kestäneen ajanjakson johtaneen inkvisitioon ja kidutuksiin sekä kaikkien ”vääräuskoisten” karkottamiseen maasta. Viimein vuonna 1492 koko Iberian niemimaa oli ”vapautettu” arabien vallasta.

Reconquistan ajasta kertovat San Millán de Cogollan kylässä sijaitsevat luostarit Suso ja Yuso. Unescon maailmanperintökohteeksi julistetut luostarit on rakennettu 500- ja 1000-luvuilla. Sanotaan, että niissä olisivat säilyneet ensimmäiset espanjan- ja baskin kielellä kirjoitetut dokumentit.

Paikallisten oppaiden mukaan luostarit säilyivät alkuperäiskunnossaan pitkälti Espanjan sisällissodan (1936–1939) pitkäaikaisen rintamalinjan takia. Kun muualla Espanjassa anarkistit ja kommunistit polttivat kirkkoja ja luostareita sisällissodan aikana, vanhoillisessa La Riojassa niihin ei koskettu.

La Riojan luostareissa säilytetään ikivanhoja tekstejä. Kuva: La Rioja Turismo

Luostareista pienempi, Suso, sijaitsee ylempänä vuoren rinteellä, ja siinä on mielenkiintoisia pieniä yksityiskohtia kuten kokoelma luostarin maille salaa tuotujen vainajien luita. Kyläläiset ehkä uskoivat omaistensa pääsevän näin ikään kuin ohituskaistalle taivaaseen.

Seitsemän munkkia elää yhä luostareissa ja huolehtii niiden kunnossapidosta. Totta puhuen, silloin tällöin kannattaisi palkata myös ammattimies.

Pyhiinvaeltajat eilen ja tänään

Pyhiinvaeltajia Santiago de Compostelan tiellä. Kuva: Daniel Acevedo, La Rioja Turismo

Luostareita rakennettiin reconquistan aikana pyhiinvaeltajien turvapaikoiksi Camino de Santiagon eli Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitin varrelle. La Riojan pääkaupunki Logroño on pyhiinvaellusreitin tärkeä solmukohta, jossa Ebron- ja Ignatiuksentiet kohtaavat pääväylän eli kampasimpukan kuvilla merkityn Camino Francésin.

Lähes 800 kilometriä pitkä Camino Francés alkaa Ranskan puolelta, Pyreneitten vuoriston takaa Saint Jean Pied de Portista. Viimeiset kolmekymmentä vuotta Galician Santiago de Compostelaan johtava reitti on ollut monenlaisten vaeltajien suosiossa. Kaiken ikäisiä, kaikkia uskontoja ja sukupuolia edustavia vaeltajia saapuu kaikkialta maailmasta.

Koska Camino de Santiago on turvalliseksi mielletty vaellusreitti, joukossa on paljon keski-ikäisiä naisia, joista jotkut tulevat tyttärineen. Omanikin on käynyt pariin kertaan. Hänen mukaansa kristillisistä syistä vaeltavat ovat varmasti vähemmistöä. Kuka tulee kuntoilemaan tai polttamaan kaloreita, kuka puhdistautumaan tai meditoimaan, kuka toipumaan erostaan tai menetyksistään. Paikallisen oppaan mukaan mindfulness-trendi on lisännyt heidän määräänsä viime vuosina.

Sään puolesta parasta aikaa ovat kevät ja syksy. Camino ei ole mikään erämaavaellus, jonka varrella tarvitsisi erikoisvarusteita. Hyvät lenkkarit riittävät. Jos repun kantaminen tuntuu raskaalta, sen voi lähettää edellä päivän päätöspisteeseen. Monet vaeltajatkin tulevatkin La Riojaan varmasti syömään ja juomaan hyvin.

Logroño – La Riojan pääkaupunki

Tapaskulttuuri kukoistaa Logroñon vanhankaupungin kujilla. Kuva: La Rioja Turismo

Noin neljän päivän kävelyn jälkeen Navarran maakunnassa sijaitsevasta Pamplonasta pyhiinvaeltajat saapuvat Logroñoon, La Riojan pääkaupunkiin, pitkin 1880-luvulla rakennettua kivisiltaa. Seutu ei kuitenkaan ole niin konservatiivista, ettei Logroñon keskustassa voisi pitää näkyvää Pride-tapahtumaan liittyvää konserttia.

Vanhankaupungin kujille (Laurel, San Juan ja San Augustin) voi eksyä maistelemaan lukuisten baarien tapaksia eli tikusta tarkoiltavia pinchoja (kuten maan pohjoisosissa sanotaan) tai istua Ernest Hemingwayn tapaan pitkälle illalliselle.

Yllättävän monen baarin ovella näyttää olevan kyltti, missä kielletään polttariporukoiden sisäänpääsy. Mutta yhtä kaikki: Logroño on ystävällinen ja vieraanvarainen kaupunki, jossa ei olla vielä kyllästytty turisteihin.

Keskeisellä paikalla Logroñossa turisti-infoa ja pyhiinvaeltajien patsasta vastapäätä on siisti, rauhallinen ja ystävällinen hotelli Sercotel Portales hyvällä aamiaisella.

Vivancon viinikulttuurimuseo

Vivancon viinikulttuurimuseo. Kuva: La Rioja Turismo

Ennen kaikkea La Rioja on makumatka hyvän ruoan ja juoman ystäville. Viinintuotannon alkulähteille pääsee ehkä parhaiten maailman suurimmassa viinikulttuurin museossa. Näytteillä ovat niin vuosituhansien tuotantomenetelmät rypäleistä tuoksi jumalten juomaksi, kuin myös viinin nykytuotantoa. Kierroksen päätteeksi voi nauttia tarkasti eri viinien vivahteisiin suunnitellun lounaan keskellä rypäleviljelmiä.

Ruusupuskat pensasrivien päässä eivät ole pelkästään koristeita, vaan myös varokeino. Rypäleille haitalliset loiset, kuten härmäsieni, tarttuvat herkemmin ruusuihin. Kukat ovat siis kuin kanarialintuja menneen ajan kaivoksissa. Ruusupuskissa viihtyvät myös hyönteiset, jotka saalistavat rypäleitä tuhoavia syöpäläisiä.

Toinen, erityisesti Riojan viineihin liittyvä, mielenkiintoinen yksityiskohta liittyy Amerikasta 1800-luvun jälkipuoliskolla Eurooppaan levinneestä viinikirvasta (phylloxera), joka teki massiivista tuhoa ranskalaisilla viinitiloilla. Jostain syystä tuholainen ylitti Pyreneet vasta yli kaksikymmentä vuotta myöhemmin.

Sillä välillä ranskalaiset viinikauppiaat tulivat Espanjan puolelle hakemaan kauppatavaraa. Hiljattain valmistunut rautatie helpotti asiaa huimasti. Samalla ranskalaiset opettivat paikallisille viininviljelijöille kotiseudullaan käytetyn Bordeaux-menetelmän viinin valmistukseen ja ikääntymiseen. Yhteistyö paransi viinin makua sekä aromeja ja teki, varsinkin Tempranillo-rypäleistä valmistetun rioja-viinin, sellaiseksi täyteläiseksi kuin sen tänään tunnemme.

Tämän ja paljon muuta viineistä oppii leppoisan iltapäivän aikana Vivancon viinikulttuurimuseossa. Mutta yhteen perimmäiseen kysymykseen on vaikea saada suoraa vastausta: korkin eduista kierrekorkkiin verrattuna. Kierrekorkkikin käy kuulema nuoriin (lue: halpoihin) viineihin. Mutta olisiko tämä kuitenkin enemmän tunnepohjainen kysymys?

Paikallista ruokakulttuuria ja Michelin-tähden loistetta

La Riojassa nautitaan hyvästä ruuasta ja juomasta. Kuva: La Rioja Turismo

Riojan viini sopii mainiosti erilaisten sianlihatuotteiden kanssa, myös prosessoitujen, kuten chorizo (makkara) tai jamon serrano (ilmakuivattu kinkku). Juustoista sopivinta on ehkä lampaanmaidosta valmistettu Manchego.

Ottaen huomioon, että ollaan sisämaassa ja punaviinintuotantoalueella, tapaksena tarjotaan yllättävän usein turskaa. Toisaalta Baskimaan Bilbaoon ja Biskajanlahdelle hurauttaa reilussa tunnissa.

Jälkiruuaksi ehkä suklaalla kuorrutettuja tryffeleitä.

Vegaaneillekin löytyy varmasti omat suosituksensa. Oliivit ja tomaatit tosin viihtyvät paremmin maan eteläisissä osissa.

La Rioja reservan parhaiden viinien ja orgaanisen keittiöpuutarhan tuotteita voi maistella myös Michelin-tähden loisteessa ravintolassa Venta de Moncalvillo, joka sijaitsee omassa rauhassaan maaseudulla. Vieressä on erinomainen majapaikka Casa Almoravid.

Viinifestivaalit Harossa, punaviinin pääkaupungissa

Punkun pääkaupunki Haro kulki kehityksen kärjessä jo puolitoista vuosisataa sitten. Paikalliset muistuttavat mielellään siitä, miten siellä oli vesivoiman ansiosta sähköt ennen Pariisia ja Lontoota. Myös rautatie rakennettiin 1880-luvulla kuljettamaan tammisia viinitynnyreitä maan satamiin, sekä, sattuneesta syystä, suoraan Ranskaan.

Haron aseman seudulla järjestetään varmasti yksi maailman varteenotettavimmista viinifestivaaleista. Kuusi kylän seitsemästä bodegasta, viinintuottajasta, tarjoaa parastaan (kaksi viiniä per bodega per kävijä). Esillä ovat myös alueen valko-, rosee- ja kuohuviinit.

Ohjelmaan kuuluu vaeltelua viinikellareissa ja tynnyrinvalmistuksen seuraamista käsityönä, tapaksien maistelua sekä musiikkiesityksiä.

Sadan euron lipun hintaan kuuluu myös maistelulasi (itävaltalainen Riedel), jonka kanssa voi jatkaa viinihifistelyä kotona, jos on sen kanssa onnea. Ja monella on. Vaikka viiniä maistellaan aamusta alkaen, näkyvästi juopuneita ei juurikaan osu silmään. Ei myöskään sirpaleita. Täältä on pitkä matka pakettimatkalaisten sikajuhlille.

Festivaalit järjestettiin kesäkuussa 2022 neljännen kerran, tultuaan kahdesti peruutetuksi pandemian takia. Ja jatkoa seuraa.

Minne majoittua

Hotellien ja majatalojen lisäksi La Riojassa voi yöpyä myös luostareissa. Se ei tosin välttämättä ole halvin vaihtoehto. Sellainen on pyhiinvaeltajille tarkoitettu retkeilymaja. Näissä hyvin spartalaisissa yhteismajoitustiloissa yöpyminen saattaa olla jopa ilmaista. Ovet tosin sulkeutuvat jo parhaaseen espanjalaiseen illallisaikaan.

Vaikka kaikki vaeltajat eivät olisikaan uskonnollisia, niin monet majatalojen pitäjät ovat. Siksi esimerkiksi mutkaton pohjoismainen suhtautuminen alastomuuteen saattaa olla raskas etikettivirhe.

La Riojan sää ja ilmasto

Varsinkin vaeltajien on hyvä tietää, että kesäisin Ebro-jokilaaksossa saattaa olla tukalan kuuma, jopa yli 40 astetta. Lisäksi sisämaasta puuttuu Barcelonasta, Valencíasta tai Costa del Solilta tuttu viilentävä merituuli. Myös metsäpalot ovat yleisiä, joten avotulen tekemistä tulee välttää.

La Rioja autolla

Kävelyn lisäksi La Riojaan tutustuu parhaiten autolla, joka kannattaa vuokrata joko Madridin lentokentältä (vajaan neljän tunnin ajomatka) tai lähempää Bilbaosta, josta johtaa Logroñoon maan kallein maksullinen moottoritie (lähes 20 €/suunta). Muuten liikenne ei peruspiirteittäin poikkea Suomesta. Rajoitukset ovat olleet 21.03. 2022 alkaen jopa tiukemmat kuin meillä.

Turvavyön käytöstä ollaan tarkkoja ja mañana ei kelpaa selitykseksi (kansainvälinen mediaryhmä sai tästä 200 euron sakon).

Promillerajatkin ovat samat kuin kotona, joten viininmaisteluretkellä on hyvä sopia kuskin rooli etukäteen.

Koska alue on varsin kompakti, ei polkupyöräkään ole pois laskuista.

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös mökin Suomesta. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

2 KOMMENTIT

    • Terve Outi! Santiago de Compostelan vaellusreitti muodostuu useista ei vaihtoehtoisista reiteistä. Ebro on niistä yksi. Emme ole kävelleet Ebron reittiä mutta sillä pitäisi olla useita pyhiinvaeltajille suositeltuja majapaikkoja sopivan päiväpatikan päässä toisisstaan. Santiago de Compostelan reitistä on kirjoitettu useita oppaita myös suomeksi ja niitä kannattaa etsiä vaikka kirjastosta tai tilata adlibris-kirjakaupasta.

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi