Kummisetä-elokuvat nostivat Sisilian mafian maailmanmaineeseen, ja monelle Sisiliasta tuleekin ensimmäisenä mieleen mafia.
Mafia todellakin on kotoisin Sisiliasta ja vaikuttaa saarella edelleen. Iso osa yrityksistä maksaa sille suojelurahaa – muttei välttämättä veroja valtiolle. Matkailija ei sen sijaan mafiaa kohtaa – paitsi Kummisetä-elokuvien muodossa.
Nämä Kummisetä-kohteet vievät sekä Sisilian oikeisiin että elokuvallisiin mafiamaisemiin.
Corleone – Sisilian aito mafiakohde
Kummisetä-elokuvat kertovat New Yorkin alamaailman herruudesta kamppailevasta Corleonen mafiasuvusta, jonka tarina alkaa Sisiliassa sijaitsevasta Corleonen pikkukylästä. Kyllä – Sisiliassa todellakin on kylä (nykyään jo kaupunki) nimeltä Corleone.
Corleonen maine mafian keskuksena ei ole tuulesta temmattu: 11 000 asukkaan pikkukaupungista on kotoisin moni pahamaineisimmista mafiapomoista.
Palermon lähellä sijaitsevaan kaupunkiin mutkitteleva vuoristotie on yksi Sisilian kauneimmista, ja Corleonessa voi tutustua mafian vastaiseen CIDMA-museoon.
Tämän lähemmäksi aitoa Sisilian mafiaa matkailija tuskin pääsee. Sen sijaan Kummisetä-elokuvia ei Corleonessa kuvattu – ohjaaja Francis Ford Coppola ei pitänyt kaupunkia tarpeeksi kuvauksellisena.
Savoca – Kummisetä-elokuvan jäljillä
Corleonen sijaan Sisilian pääasiallinen kohde Kummisetä-elokuvien faneille on tunnelmallisesti vuorenharjanteella tasapainoileva Savoca, joka sijaitsee kätevästi lähellä Taorminaa, Sisilian kuuluisinta matkakohdetta.
Savocassa kuvattiin suurin osa ensimmäisen Kummisetä-elokuvan Sisilia-kohtauksista. Näissä maisemissa Michael Corleone piileskeli New Yorkissa riehuvaa mafiasotaa ja ihastui ensisilmäyksellä Apolloniaan.
Savocassa voi istahtaa elokuvasta tuttuun Vitellin baariin, jossa Michael Corleone esitteli – helkutin hienossa kohtauksekssa – itsensä Apollonian isälle ja pyysi samalla tämän kättä: ”Nimeni on Michael Corleone. Moni maksaisi paljon siitä tiedosta. Mutta silloin tyttäresi menettäisi isänsä – sen sijaan että hän saisi aviomiehen.”
Nähtävyytenä on myös Santa Lucian kirkko, jossa vietettiin pariskunnan elokuvahäitä, sekä Kapusiiniluostari, jonka kryptaan on muumioitu kaupungin menneitä merkkihenkilöitä.
Vaikka Savocassa käykin paljon Kummisetä-elokuvien faneja, ei kylä ole onneksi muuttunut miksikään teemapuistoksi. Elokuvasta on vain pari näkyvämpää merkkiä: vaatimaton, metallista leikattu Coppolan patsas ja ravintola La Pineta, jossa on Kummisetä-menu. Ravintolan omistaja esiintyi kukkaistyttönä Michaelin ja Apollonian häissä.
Forza d’Agrò – kylä näytteli Corleonea
Kaikissa kolmessa Kummisetä-elokuvassa esiintyi myös samoilla seuduilla sijaitseva Forza d’Agrò. Kylä on säilyttänyt vanhan asunsa.
Forza d’Agròn kirkko ja kujat saivat kunnian esittää elokuvissa varsinaista Corleonen kaupunkia.
Palermon Teatro Massimo ja Kummisetä III:n komea päätös
Sisilian Kummisetä-kohteisiin kuuluu ehdottomasti myös Palermo, jonka komeassa teatterissa, Teatro Massimossa, käydään kolmannen elokuvan komea loppukohtaus salamurhaajineen ja kuolettavine cannelloneineen.
Opastettu retki Kummisedän kuvauspaikoille
Hauska ja helppo tapa tutustua Sisilian Kummisetä-nähtävyyksiin on osallistua opastetulle kierrokselle. Tarjolla on monta eri vaihtoehtoa, joista suurin osa lähtee Taorminasta tai Cataniasta.
Lue lisää Sisilian Kummisetä-retkistä.
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
Kummisetä-trilogia näyttäytyy pintapuolisesti katsottuna tyylikkäitä mafiamiehiä ihannoivana. Olen katsonut sen useamman kerran. Se on loistava, moniulotteinen sarja elokuvia. Kun ei niinkään tarvitse keskittyä juonen seuraamiseen, niin löytää hienoja nyansseja ennenkaikkea näyttelemisestä näin maallikkona. Kyllä trilogian yksi kantavia tarinoita on Michael Corleonen elämän traagisuus ja hahmon lohduton surullisuus. Mitä enemmän elokuvia katsoo, sitä vähemmän ne tuntuvat glorifioivan mafiaa ja siinä toimivia rikollisia.
Kun pohtii todellista Mafian terroria tapaus Toto Riinan kautta, niin ymmärtää sen kuinka Sisiliassa, yhtä paljon kuin Yhdysvalloissa amerikanitalialaisten yhteisössä Kummisetä-trilogiaan, Mafiaveljiin ja Sopranos-TVsarjaan suhtaudutaan inhoten.
Käsite ”Kunnian miehet” on yhtä totta kuin Black lives matteria kannattava Donald Trump.
Sisilialaiset ovat eläneet sukupolvien ajan hirvittävässä kauhussa ja pelossa Mafian julmassa ikeessä. He voivat kertoa ettei kyseisellä organisaatiolla ole minäänlaista kunniaa eikä yleviä periaatteita. Mafian Donit eivät ole Marlon Brandoja vanutupot poskissa ja paavillisesti esiintyviä.
Riina oli kolumbialaisen Pablo Escobarin sisilialainen hengenheimolainen. Hänen organisaationsa toimi kuin Al Qaida tai Isis. Lukemattomissa autopommi- ja konepistooli-attentaateissa kuoli syyttäjiä, heidän perheen jäseniään ja turvamiehiä. Myös täysin sivullisia menetti henkensä keskellä kirkasta päivää vilkkaassa keskustassa tapahtuneissa iskuissa.
Hollywoodilla on tapana sokeroida ja valella hunajalla elokuviensa ulkoasun, eikä Coppolan tai Scorsesen Mafia-tarinat tee tässä poikkeuksia. Toki ne ovat hyvin väkivaltaisia, mutta päähenkilöistä tehdään kuitenkin monella tapaa yleisöön vetoavia. Valkokankaiden gangsterit esiintyvät komeina ja charmikkaina keikareina tyylikkäästi pukeutuen. He ovat jonkunlaisia antisankareita joiden nokkeluutta selviytyä voittajina kilpailijoistaan ja poliisesita ihaillaan.
Francis Ford Coppola kuvaili Kummisetää italialaisena perhedraamana enemmän kuin tarinana mafiasta. Tämä meni monen amerikanitalialaisen ihon alle niin pahasti että heidän yhteisönsä vaati mielenosoituksissa kyseisen elokuvan vetämistä pois teattereista. Tv-sarja Sopranos sohaisi myös monia. Amerikanitalialaiset ovat lopen kyllästyneitä siihen että heitä leimaa kielteiset stereotypiat joita populaarikulttuuri viljelee.
Napolin tai Palermon todellisuudessa elävät ihmiset tietävät mitä Mafian valta on. Siitä on romantiikka kaukana. He unelmoivat kauniista maailmasta jossa paha on jätetty taakse. Kukaan siellä ei halua kotiseutuaan mainostettavan matkailijoille sikäläsellä painajaisella.
Kiitos kommentista Risukimppu, olet kyllä aivan oikeassa. Mafiaelokuvissakin syyllistytään, niin hyviä kuin ne voivat elokuvina ollakin, rikollisuuden tietynlaiseen ihailuun. Samoin tässä artikkelissa on unohdettu järjestäytyneen rikollisuuden todellinen synkkä ydin.