Braunau am Inn – täällä syntyi pahuuden ruumiillistuma

Braunau Hitlein kotikaupunki
Braunau am Inn on mainettaan idyllisempi pikkukaupunki. Kuva: Janos Korom, Flickr CC

Braunau am Inn on kaupunki, johon satunnainen matkailija saapuu hieman häpeillen, korvat luimussa, syyllisyyttä tuntien. Väkisinkin sitä kysyy itseltään omia motiivejaan, miksi oikein on kaupungissa. Riittääkö pelkkä uteliaisuus perusteluksi? Vai onko Braunau am Innin tapauksessa pelkkä uteliaisuuskin hävettävää ja moraalitonta?

Koska Itävallassa, aivan Saksan rajalla sijaitseva Braunau am Inn on kuuluisa yhdestä asiasta, eikä kovin kuuluisa siitäkään, koska siitä on haluttu vaieta.

Hitler syntyi täällä.

Eli kysymys kuuluu: onko huonon maun mukaista käydä pällistelemässä kaupunkia vain sen takia, että siellä syntyi mies, jota pidetään maailmanhistorian pahimpana ihmishirviönä?

Pahuuden symbolina Hitler on aivan omassa luokassaan, vaikka sekä Stalinin että Maon uhrien luku lasketaan kymmenissä miljoonissa. Siinä missä Hitleristä on pyritty pyyhkimään kaikki merkit, Mao lepää Pekingissä edelleen mausoleumissaan ja Stalininkin hauta on kunniapaikalla Kremlin muurissa Leninin mausoleumin vieressä.

Jopa Hitlerin vanhempien hauta poistettiin vuonna 2012 Leondingin hautuumaalta.

Tai no, on Hitleristä pieni merkki. Hänen synnyintalonsa edustalle pystytettiin vuonna 1989 muistokivi, joka julistaa: ”Rauhan ja vapauden vuoksi – ja demokratian. Ei koskaan enää fasismia. Miljoonat kuolleet meitä muistuttakoon.”

Kivi tuotiin Mauthausenin keskitysleirin kaivokselta.

Muistolaatta uhkaa tosin jäädä lyhytikäiseksi, sillä Itävallan valtio haluaisi purkaa koko talon.

Hitlerin synnyinkaupunki

Heti joen toisella puolen häämöttää Saksa. Hitlerin autoritäärinen isä työskenteli tullimiehenä. Kuva: Janos Korom, Flickr CC

Adolf Hitler syntyi 20 huhtikuuta 1889 kaupungissa, jossa hänen isänsä toimi tullivirkailijana. Braunau am Inn sijaitsee Inn-joen varrella. Joen toisella puolen on Saksa. Salzburgiin on matkaa 60 kilometriä, Müncheniin 125 kilometriä.

Jo kolme vuotta myöhemmin perhe muutti Saksan puolelle Passauhun ja sieltä edelleen eteenpäin aina muutaman vuoden välein. Joten Braunau am Innillä tai oikein millään muullakaan lapsuuden kaupungilla ei liene ollut suurtakaan vaikutusta Hitlerin myöhempään elämään. Synnyinkaupungistaan Hitler tuskin muisti mitään.

Ja se tavallaan vie pohjan kaupungissa vierailulta: Braunau am Inn ei auta ymmärtämään, miksi Hitleristä tuli Hitler. Kaupunki ei opeta pahuudesta mitään, tai ehkä korkeintaan sen, ettei pahuus tartu paikasta, vaan toisista ihmisistä, etenkin niistä kaikkein lähimmistä.

Suurin vaikutus Hitlerin psyykeen oli varmasti hänen dominoivalla ja väkivaltaisella, kovaan kuriin uskoneella isällään, alkoholisoituneella Alois Hitlerillä. Tosin helppoa ei ollut lapsuudessaan Aloisillakaan, naimattoman maalaisnaisen pojalla.

Pahamaineinen Hitlerin synnyintalo

Tämä se on: Hitlerin synnyintalo. Edustalla näkyy natsismin uhrien muistokivi. Kuva: Janos Korom, Flickr CC

Pahuuden ruumiillistuman synnyinpaikaksi Braunau am Inn on hämmästyttävän idyllinen. Pikkuruinen keskusta on säilyttänyt vanhan asunsa. Hitler-vauvan kotikatukin päättyy tunnelmallisesti komeaan, vanhaan kaupunginmuurin porttiin.

Salzburger Vorstadtin numerossa 15 on keltainen, kolmikerroksinen talo. Hitlerin syntyessä talon alakerrassa toimi panimoravintola ja yläkerran asuntoja vuokrattiin.

Natsivallan aikana synnyintalosta tehtiin Hitleriä kunnioittava galleria ja kirjasto. Toisen maailmansodan jälkeen talossa oli hetken aikaa natsien hirmuteoista kertova näyttely. Vuonna 1952 talo palautettiin alkuperäisille omistajilleen, minkä jälkeen siinä on toiminut niin kirjasto kuin kehitysvammaisten päiväkotikin.

Sittemmin talo on ollut tyhjillään, kun sen omistuksesta on käyty oikeutta. Helmikuussa 2019 syntyi sopu, jonka mukaan Itävallan valtio maksaa talon omistajalle 1,5 miljoonaa euroa.

Valtion tarkoituksena on tuhota talo tai muuttaa sen ulkoasua niin, ettei se muistuta enää millään tavalla Hitlerin synnyintaloa. Eli tehdä talosta käytännössä tunnistamaton.

Syynä on ollut se, että uusnatsit ovat tavanneet kerääntyä talon edustalle vuosittain Hitlerin synnyinpäivänä.

Talon tuhoaminen ei silti ole varmaa: talon vanhimmat osat ovat 1600-luvulta, mikä tekee siitä suojellun rakennuksen.

Moni itävaltalainen on myös talon tuhoamista vastaan – sen kun voi tulkita myös niin, että Hitlerin talon tuhoamisella Itävalta pyrkii pyyhkimään pois oman natsihistoriansa.

Braunau am Inn on tavallisen idyllinen itävaltalainen pikkukaupunki

Braunau am Inn
Braunaun pieni keskusta on säilynyt vanhassa asussa. Kuva: Janos Korom, Flickr CC

Talon tuhoaminen saattaisikin olla lyhytnäköistä pitkällä aikavälillä. Se on kuitenkin yksi tärkeä ihmiskunnan historian kerrostuma. Hitleristä ei tehty juurikaan patsaita ja harvoista tehdyistä vielä harvempi on säilynyt. Yhtään Hitlerin patsasta ei taida olla julkisesti esillä.

Jos hänestä ei henkilönä ole jäljellä mitään konkreettista, uhkaako se johtaa lopulta siihen, että tosielämän hahmosta Hitler muuttuu myytiksi kuin satukirjan pahikseksi?

Ehkä nyt on löydetty hyvä tasapaino. Olisi mautonta, jos Braunau am Inn tekisi Hitleristä matkailuvalttinsa ja päivittäin sadat tai tuhannet ihmiset kulkisivat pitkin Salzburger Vorstadt -katua etsimässä Hitlerin kotitaloa numerosta 15.

Mutta muutamassa satunnaisessa matkailijassa tuskin on mitään pahaa. Eikä siinä loppujen lopuksi ole mitään hävettävää, että haluaa nähdä Hitlerin synnyintalon. Jos ei muuten, niin Braunau am Inn vie pohjan kaikesta Hitler-mystiikasta.

Kyseessä on aivan tavallinen itävaltalainen pikkukaupunki. Pahuus voi ruumiillistua aivan missä tahansa.

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös kesämökin. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!