Jään laulu – retkiluistelu vie toiseen maailmaan

Retkiluistelu, Helsinki
Kallahdenselkä pysyy jäässä pitkälle kevääseen. Helsingin Retkiluistelu. Kuva: Ville Palonen

Retkiluistelu hurmaa ensimmäisestä kerrasta alkaen. Jäällä on kuin toisessa maailmassa. Yksi Suomen parhaista paikoista retkiluistelun kokeilemiseen on Helsingin Vuosaari.

Katselen jäätä luonnonkauniin Kallahdenniemen rannassa, Helsingin Vuosaaressa. Harjuinen, jylhien mäntyjen peittämä niemi näyttää kauniilta, mutta sen edustalla oleva jää arvaamattomalta. Ketään ei näy kävelemässä, saati luistelemassa. Kauempana meri on kokonaan vapaana jäästä.

”Uskaltaako tuonne oikeasti mennä?” ajattelen ääneen.

Oppaamme, Helsingin Retkiluistelun Tuomas Hannikainen toteaa, että totta kai.

”Monet pitävät retkiluistelua jonain extreme-urheiluna, mutta tämä on yhtä turvallista kuin sauvakävely. Tilastollisesti suunnistaminen on neljä kertaa vaarallisempaa kuin retkiluistelu”, hän sanoo.

Sitten Hannikainen tarkentaa sanomaansa: retkiluistelu on turvallista, kunhan sen tekee oikein varustautuneena ja valmistautuneena.

Sen takia mekään emme ole lähteneet kokeilemaan retkiluistelua itseksemme vaan Hannikaisen opastamana. Ja sen takia puhun monikossa: retkiluisteluun pätee sama sääntö kuin kaikkeen retkeilyyn: matkaan ei kuulu lähteä yksin vaan aina seurassa.

Retkiluistelu, Helsinki
Retkiluistellessa pidetään muutaman metrin turvaväli. Helsingin Retkiluistelu. Kuva: Ville Palonen

Hannikainen laittaa kaulastani roikkumaan jäänaskalit ja selkääni repun, jossa on vesitiivis pussi vaihtovaatteille. Hädän tullen se toimii kellukkeena.

”Todennäköisimmin jää pettää aivan rannan vieressä matalassa vedessä, jossa jäät ovat heikoimmillaan. Suurin osa pulahduksista tapahtuu juuri jäälle mentäessä ja siltä poistuessa”, Hannikainen sanoo.

Saamme häneltä lainaksi myös luistimet ja monot, joihin ne kiinnitetään, sekä sauvat.

Onko retkiluistimilla helppo liikkua?

retkiluistelu suojat
Moni kokenutkin retkiluistelija käyttää polvi- ja kyynärsuojia. Helsingin Retkiluistelu. Kuva: Ville Palonen

Miten näillä liikutaan? Kysymys käy mielessä, kun seison retkiluistinten kanssa jäällä. Niiden terät ovat pitemmät kuin jääkiekko- tai kaunoluistimissa. Ensimmäiset hetket uudenlaisilla luistimilla tuntuvat oudoilta.

”Painopiste alhaalla. Joustakaa hieman polvilla ja pitäkää hartiat rentoina. Luistimen sisäkantilla puristetaan sivuille niin kuin luisteluhiihdossa”, Hannikainen opastaa.

Rytmi löytyy nopeasti. Kohta luistelu sujuu jo kuin itsestään. Liikkuminen on niin vaivatonta, että sitä tuntee kuin lentävänsä jään pintaa pitkin. Vapauden tunne on huumaava.

Retkiluistelijalla on aina mukanaan luistelusauvat. Ne eroavat hiihtosauvoista siinä, että niissä on terävä pää, kuin keihäässä, ja varsi on kestävää metallia.

Jääsauvoilla voi lykkiä vauhtia ja tukea tasapainoa, mutta ne ovat ennen kaikkea tärkeä suojavaruste. Hannikainen koputtelee aina silloin tällöin jään pintaa, jos epäilyttää, kestääkö se. Jos jää kestää sauvan iskun, se kestää myös luistelijan.

Jos putoaa jäihin

Retkiluistelu Tuomas Hannikainen
Tuomas Hannikainen on kokenut retkiluisteluopas. Kuva: Ville Palonen

Muutaman minuutin luisteltuamme Tuomas pysähtyy ja antaa nopean koulutuksen, mitä pitää tehdä, jos jää rikkoutuu alta.

Kovin todennäköistä se ei ole. ”Keskimäärin 0,3 prosenttia retkiluistelukerroista johtaa pulahtamiseen”, Tuomas sanoo. Hän on itse luistellut aktiivisesti yli 30 vuotta ja pulahtanut vain pari kertaa.

”Jos jää kuitenkin rikkoutuu ja sitä pulahtaa avantoon, tärkeintä on pysyä rauhallisena”, Hannikainen sanoo.

Selkään laitettu reppu toimii kellukkeena. Ensimmäisenä kerätään tavarat jäältä ja käännytään tulosuuntaan. Sitten isketään jäänaskaleista toinen jään pintaan. Se on varotoimi sitä varten, ettei vaikkapa virtaus ala viedä mukanaan. Sitten varmistetaan, että
on tullut huomatuksi.

Sen jälkeen jäätä rikotaan edestä niin pitkälle kuin se hajoaa. Hannikaisen
mukaan omat voimat vain kuluvat turhaan, jos monta kertaa koettaa kiskoa
itseään jäälle, joka vain rikkoutuu uudestaan.

Kun jää tuntuu vakaalta, on aika aika polkea itsensä jaloilla vaakasuoraksi ja vetää itsensä ylös naskalien avulla.

Jäällä liikkujan tärkein turva on kaveri, jolta voi saada apua. Heittoliina kuuluu jokaisen retkiluistelijan turvavarusteisiin.

Kun jäistä on päästy ylös, on hyvä edetä vielä tovi kontaten, jotta välttää uusintapulahduksen. Sitten tuleekin kiire vaatteiden vaihtoon. Repussa on täysi vaihtovaatekerta, joka on pakattu vedenpitävään pussiin. Mukana tulee olla myös
vedeltä suojattu puhelin, jolla voi soittaa apua.

Pelastautumista ja pelastamista on tärkeä harjoitella etukäteen hallituissa olosuhteissa, jotta turvavälineet ja niiden tarkoituksenmukainen käyttö tulevat tutuiksi. Vahinkoja sattuu todella harvoin, mutta kaiken varalta on tärkeä oppia pelastautumaan selkäytimestä käsin.

”Jääkentät ovat lähes kaikkien suomalaisten lähistöllä. Turvallisen jäällä liikkumisen perusteet oppii muutamassa tunnissa. Jäätaito mahdollistaa jäistä nauttimisen, samaan tapaan kuin uimataito kesävesistä iloitsemisen. Jäätaito olisi saatava kansalaistaidoksi uimataidon rinnalle”, Hannikainen julistaa.

Se kannattaa, sillä niin kauniin maailman luonnon jää muodostaa.

Millaista on retkiluistelu?

Retkiluistelu Tuomas Hannikainen
Retkiluistellessa voi kokea myös vauhdin huumaa. Tuomas Hannikainen, Helsingin Retkiluistelu. Kuva: Ville Palonen

Jää tuntuu omalta maailmaltaan, toiselta todellisuudelta. Se saa luistinten alla monenlaisia muotoja. Paikoin se on kuin kirkas peili, joka vaihtuu marmorilattiaan. Sitten jo luistellaankin vaaleiden pyörteiden vierellä.

Jään pinta muuttuu koko ajan. Suurin yllätys on kuitenkin se, että jää laulaa.

Se päästää jatkuvasti erilaisia ääniä sen mukaan, kuinka paksua se on, ja millainen on sen koostumus. Se nakuttaa, rahisee, rätisee ja suhisee.

Hannikainen innostuu kertomaan tarkemmin jään päästämistä äänistä. Retkiluistelu on hänelle vain rakas harrastus. Oikealta ammatiltaan hän on kapellimestari.

Hannikaisen musiikkitaustan huomaa, kun hän alkaa piirtää sauvalla jäähän kuvioita kuin nuotteja ja kertoo, miksi jää laulaa milloin milläkin tavalla.

Ja kas, sitä huomaa olevansa jäällä aivan erityisessä taideteoksessa, jossa musiikki ja kuvataide yhdistyvät orgaanisesti. Jää on sekä kanvas että instrumentti.

Jää, joka on aiemmin tuntunut vain jäältä, alkaakin tuntua kuin elävältä olennolta, joka kantaa meitä pinnallaan.

”Ajatella, että meillä on täällä Helsingissä metromatkan päässä näin upea maailma. Ei minun tarvitse lähteä Alpeille ihailemaan vuoria. Jäällä on aivan yhtä upeaa”, Hannikainen sanoo.

Suomen parhaat paikat retkiluistella

Helsinkiä kauemmas ei todellakaan tarvitse lähteä. Eikä välttämättä kannatakaan. Hannikaisen mukaan juuri tämä alue, Kallahti, on Suomen parhaita retkiluistelupaikkoja. Se on usein myös ainoita, jossa voi luistella silloinkin, kun muualla jäät ovat epävakaat.

Siitä saa kiittää vieressämme olevaa suojeltua Kallahdenniemeä, joka on samanlainen pitkulainen hiekkaharju kuin vaikkapa Punkaharju Saimaan maisemissa. Mutta täällä, Vuosaaressa, harju työntyy mereen.

”Täällä on paljon matalaa hiekkapohjaa”, Tuomas sanoo ja viittoo käsillään kauas ympäri Kallahtea.

Matalat lahdet jäätyvät nopeasti ja pysyvät pitkään jäätyneenä. Jäiden pysymistä edesauttavat myös lahden suuta suojaavat saaret. Ne ovat myös mainioita taukopaikkoja luistellessa.

Retki- ja matkaluistelun ero

Järvet toki jäätyvät merta paremmin, mutta niiden jää on useimmiten niin lumista, ettei retkiluistelu onnistu varsinkaan keskitalvella. Merijää sopii luisteluun paremmin. Meriveden korkeusvaihtelut toimivat jäädytyskoneen tavoin ja tuulikin puhaltaa kevyen lumen pois. Meri synnyttää talvessa useita jääsukupolvia, ja on kaikin tavoin oikukkaampi.

Järvenjäälle pitää yleensä aurata valmis rata. Tällöin kyse ei ole enää retki- vaan matkaluistelusta. Intohimoisia retkiluistelijoita kiinnostavat eritoten hoitamattomat luonnonjäät.

”Ero on vähän sama kuin sillä, lähteekö vaeltamaan pururadalle vai luontoon”, hän kuvailee.

Matkaluistelussa kuljetaan määrättyä reittiä, usein kymmenien tai jopa satojen muiden luistelijoiden joukossa. Esimerkiksi Tuusulanjärven jäälle auratulla kuuden ja puolen kilometrin mittaisella radalla on käynyt luistelemassa yhden talvikauden aikana yhteensä jopa 250 000 ihmistä.

Reilut kuusi kilometriä luistelurataa voi kuulostaa pitkältä, mutta sen kiertää nopeasti. Kokeneet matkaluistelijat voivat luistella helposti 20 kilometriä tunnissa.

Merellä voi luistella minne mieli vie ja jää kantaa. Se on vapauden hurmaa.

Hannikaisen mukaan suomalaisen retkiluistelun kuninkuusmatka löytyy kuitenkin järven jäältä. Se on reitti, joka vie Vesijärveltä Vääksyn kanavan kautta Päijänteelle, Lahdesta Jyväskylään.

Matkaa kertyy 140 kilometriä. Kokeneet retkiluistelijat ehtivät luistella sen
yhden päivän aikana.

Jään reunalla

Retkiluistelu Tuomas Hannikainen
Tuomas Hannikainen, Helsingin Retkiluistelu. Kuva: Ville Palonen

Tuomas Hannikaisen opastamana on upeaa luistella. Hänestä paistavat kokemus ja rakkaus jään maailmaan. Vaikka hän luistelee talvella lähes joka päivä, hän on täynnä intoa.

Ja mikä tärkeintä, hän suhtautuu jäähän kunnioituksella. Hän lukee jäätä niin tarkkaan, että hänen seurassaan tunnen oloni turvalliseksi.

Kun hän kysyy, haluanko käydä jään reunalla, vastaan kyllä.

Ja niin me luistelemme, nopeasti mutta varovasti, jäätä tarkkaillen, avomeren reunalle. Tunnetta on vaikea pukea sanoiksi.

Seisomme jään reunalla ja aivan vieressämme, vajaan sauvanmitan päässä, on avonainen meri. Jää kestää.

On aika palata tavalliseen todellisuuteen.

Luistelemme takaisin Kallahdeniemen rantaan ja otamme luistimet jalasta. Silloin se tapahtuu. Keskittymiseni herpaantuu. En enää kiinnitä huomiota jäähän, kun astun kohti tukevaa maata.

Matalassa rantavedessä jää antaa periksi. Jalkani pulahtaa hetkeksi veteen, aivan niin kuin Hannikainen oli retken aluksi ennustanut. Kiskaisen sen nopeasti ylös eikä vesi ehdi edes kastella kengän läpi.

Koen saaneeni jään kasteen. Tätä on saatava lisää.

Kokeile retkiluistelua

Tuomas Hannikaisen pyörittämä Helsingin Retkiluistelu järjestää retkiluistelukursseja ja hänen seurassaan voi myös käydä kokeilemassa retkiluistelua. Suosittelen!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi