Taidemuseo Gösta ja Mäntän muut nähtävyydet

Gösta-museon futuristisen komea uusi puoli eli paviljonki edustaa palkittua puuarkkitehtuuria. Kuva: Ville Palonen

Mänttä on Suomen yllättävin taidekaupunki. Miten Pirkanmaan metsien keskellä voikin olla yksi Suomen parhaista taidemuseoista?

Juuri siksi: metsien keskellä. Mäntän metsillä rikastui Gösta Serlachius (1830–1901), sahanomistaja, teollisuuspatruuna ja yksi Suomen taidehistorian merkittävimmistä mesenaateista.

Gösta Serlachius muistuttaa entisaikojen avarakatseisista ja kulturelleista teollisuuspatruunoista, joilla oli mielessään muukin kuin pelkkä voittojen kasvattaminen.

Serlachius tuki Suomen kultakauden taiteilijoita kuten Akseli Gallen-Kallelaa, jonka tauluja on laajat kokoelmat Mäntän suurimmassa nähtävyydessä, Gösta-museossa.

Siinä missä Serlachius nähdään nykyisin yhtenä Suomen taiteenhistorian tärkeimmistä tukijoista, omana aikanaan kuva hänestä oli paljon monisyisempi. Kuten Serlachius itse kerran tiivisti hänestä vallineen aikalaismielikuvan: ”Sanalla sanoen, hän on huono ihminen.”

Teemu Keskisarja on kirjoittanut Gösta Serlachiuksen kiehtovan elämäkerran Vihreän kullan kirous.

Taidemuseo Göstan ohella Mäntässä on muutakin nähtävää, joten vierailuun kannattaa varata kokonainen päivä.

Vilkkaimmillaan Mänttä on kesäisin, kun kaupungissa järjestettävät Mäntän taideviikot keräävät yhteen monet Suomen kiinnostavimmista nykytaiteilijoista, ulkomaisia taiteilijoita unohtamatta.

Taidemuseo Gösta – Mäntän paras nähtävyys

Serlachius museo Gösta näyttely
Kesällä 2021 Mäntässä hurmasi katutaiteilija Banksyn näyttely. Näyttely on avoinna lokakuun alkupuolelle asti taidemuseo Göstassa. Kuva: Sampo Linkoneva / Serlachius-museot

Serlachius-museo Gösta sijaitsee luonnonrauhassa muutaman kilometrin päässä Mäntän keskustasta. Museon vanha puoli toimii Serlachiuksen entisessä edustuskodissa. Vuonna 1935 valmistunut kartano edustaa ulkoa klassismia, mutta sisältä se on puhdaslinjaista funktionalismia.

Vieressä on vieläkin vaikuttavampi rakennus, Gösta-museon uusi puoli. Kaunis, futuristinen puupaviljonki on ollut ehdolla jopa Mies van der Rohe -palkinnon saajaksi. Uudella puolella on vaihtuvia nykytaiteen näyttelyitä. Vuonna 2021 Mäntässä hurmasi Banksyn näyttely.

Museovieraat toivottaa tervetulleeksi nuori hirvi.
Museovieraat toivottaa Göstaan tervetulleeksi Jussi Mäntysen nuori hirvi. Kuva: Antti Helin

Taidetta riittää myös Gösta-museon edustalla. Kannattaa ihailla esimerkiksi Jussi Mäntysen veistämää teosta Nuori hirvi (1929). Mäntysen ”vanhemmat hirvethän” ovat ilahduttavat taiteen ystäviä niin Helsingin eläinmuseon kuin Viipurin kirjastonkin edustalla.

Nuoressa hirvessä on samaa, sympaattista svengiä kuin vanhemmissa hirvissä.

Gallen-Kallelan Symposion – Göstan kuuluisin maalaus

Gösta-museon peruskokoelman teoksista kuuluisin on on Symposion-maalauksen alkuperäinen luonnosversio. Gallen-Kallela maalasi teoksesta samana vuonna myös hienostuneemman version, joka on yksityiskokoelmissa ja vain harvoin nähtävissä.

Vaan ei huolta. Luonnosversio on maalauksista eksperrionistisempi, kreisimpi, ja huomattavasti mielenkiintoisempi. Juuri tämä on se versio, josta on tullut yksi Gallen-Kallelan rakastetuimmista maalauksista.

Valmistuessaan vuonna 1894 teos herätti, tietysti, pahennusta.

Maalaus kuvaa Suomen kultakauden taiteilijamestareita Oskar Merikantoa, Robert Kajanusta, Jean Sibeliusta ja Akseli Gallen-Kallelaa itseään ravintolan pöydässä pohtimassa elämän tarkoitusta, vahvasti juopuneina. Gallen-Kallela irvistelee energisenä ja Sibelius on jo sammumispisteessä. Keskeneräiseksi jäänyt Merikanto näyttää nauravalta… lantulta.

Gallen-Kallela onkin kertonut käyttäneensä lanttua Merikannon mallina.

Porilaisten marssi ja Göstan muut mestariteokset

Taidemuseon toinen legendaarinen maalaus on Albert Edelfeltin guassimaalaus Porilaisten marssi (1892), jossa Porin rykmentin rumpalipojat marssivat rumpujaan päristellen.

Elettiin Venäjän vallan aikaisia sortovuosia, ja Edelfeltin kerrotaan maalanneen maalauksen muutamassa päivässä isänmaallisen konsertin herättämän innostuksen vallassa.

Ateneumin taidemuseossa on samasta teoksesta Edelfeltin myöhemmin maalaama pienempi kopio.

Göstan kokoelmiin kuuluu myös teoksia esimerkiksi Helene Schjerfbeckiltä, Hugo Simbergiltä ja Magnus Enckelliltä.

Kannattaa huomioida, etteivät kaikki Gösta-museon kuuluisimmat teokset ole museossa kerrallaan esillä vaan niitä vaihdellaan.

Suomen kuuluisimmat kuvanveistäjät rinnakkain

mantta veistokset
Suomen kuuluisimpien kuvanveistäjien tekemät patsaat ovat rinnakkain Gösta-museossa. Kuva: Antti Helin
ester toivonen patsas
Miss Eurooppa ja filmitähti Ester Toivonen on saanut ikuisen elämän marmorissa Wäinö Aaltosen veistämänä. Kuva: Antti Helin

Göstan näyttelyhuoneista erityisen kiehtova on patsashuone, jossa on rinnakkain Wäinö Aaltosen, Emil Wikströmin ja Ville Vallgrenin veistämät marmoripatsaat. Parempaa tilaisuutta ei olekaan vertailla rinta rinnan Suomen kaikkia kolmea kuuluisinta kuvanveistäjää.

Pisimmän korren taitaa vetää Wäinö Aaltonen; hänen veistämässään kuvankauniissa, lumenvalkeassa muotokuvassa Ester Toivonen on kuin jääkuningatar, valmiina heräämään eloon.

Mäntässä on Suomen ainoa aito Claude Monet’n maalaus

Claude Monet maalaus suomi
Suomen ainoa julkisiin kokoelmiin kuuluva Claude Monet’n maalaus.

Ulkomaisista taiteilijoista Göstassa on esillä Claude Monet’n työ Heinäsuova ilta-auringossa. Kun teos hankittiin museon kokoelmiin vuonna 1957, sen epäiltiin olevan Monet. Varmistus saatiin kuitenkin vasta vuonna 2015, kun Jyväskylän yliopiston hyperspektrikameralla löydettiin maalipinnan alta Monet’n signeeraus.

Aitouden vahvistivat myös pigmentti- ja kangaskuituanalyysi.

Mäntän teos on Suomen ainoa julkisissa kokoelmissa oleva Claude Monet’n maalaus. Taulu kuuluu Monet’n Heinäsuovat-sarjaan, jonka teoksia on myyty hulppeilla hinnoilla. Viimeksi muutama vuosi sitten New Yorkissa eräs sarjan teoksista myytiin huutokaupassa 98 miljoonalla eurolla. Se on tosin kooltaan suurempi ja siinä värinkäyttö on Suomen versiota vaikuttavampaa.

Gustaf-museo kertoo elämästä Mäntän teollisuusyhdyskunnassa

Mäntässä on toinenkin Serlachiuksen säätiön pitämä museo. Serlachius-museo Gustaf sijaitsee Mäntän keskustassa, G. A. Serlachius -yhtiön entisessä pääkonttorissa. Puhdaslinjainen, valkea rakennus edustaa pohjoismaista modernismia funktionalistisin vivahtein.

Gustaf-museo kertoo elämästä Mäntässä. Museo esittelee Mäntän ja muiden koskien varrelle rakentuneiden, vahvasti yhden yhtiön varassa toimineiden teollisuusyhdyskuntien historiasta. Tällaisissa kaupungeissa on Suomen vauraus luotu.

Pääosassa ovat ihmisten tarinat. Ääneen pääsevät niin johtajat kuin työläisetkin.

Mäntän kirkko ja Aleksis Kiven kubistinen patsas

Mäntän taidekierros ei pääty Gösta-museoon. Aukiolla Mäntän kirkon edustalla istuu mietteliäänä Aleksis Kiven patsas. Kyseessä ei ole mikä tahansa patsas, vaan yksi Suomen kiehtovimmista!

Juuri tämän näköinen patsas koristaisi Helsingin rautatientoria, tosin paljon jättimäisemmässä koossa, jos kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen alkuperäinen, kubistinen ehdotus Aleksis Kiven patsaasta olisi mennyt läpi.

Aaltoselta toivottiin kuitenkin lopulta naturalistisempaa otetta Suomen kansalliskirjailijan kuvaamiseen.

Kannattaa kurkistaa sisään myös Mäntän kirkkoon, joka on koristeltu sisältä Hannes Auteren sympaattisilla puuveistoksilla. Kirkon on suunnitellut W. G. Palmqvist, joka tunnetaan etenkin 1900-luvun alun teollisuusarkkitehtuurista. Hänen kädenjälkeään ovat niin Helsingin Kaapelitehdas kuin Mäntän paperitehtaiden vanha puolikin.

Mäntän tehtaat

Kirkolta on hyvä jatkaa tutustumista Mänttään ihailemalla Tehtaankadulla kohoavia Mäntän paperitehtaita. Niissä tuotetaan edelleen noin puolet Suomessa käytettävästä vessa- ja talouspaperista. Rakennusten joukossa on säilynyt myös 1900-luvun alkupuolen rakennuksia.

Kun tehtaanmyymälät ovat maailmalla kovassa huudossa, niin miksei sellaista voisi avata myös Mänttään, vaikka yhteen Palmqvistin suunnittelemista kauniista teollisuusrakennuksista. Siellä voisi myydä vaikka erikoistuotettua vessapaperia.

Mäntän hautausmaa ja Serlachiusten muistokappeli

Jos voimat riittävät, kannattaa käydä myös Mäntän hautausmaalla, jossa on Serlachiusten sukuhautamuistomerkki vuodelta 1937. Hautamuistomerkin on veistänyt Emil Wikström, yksi Suomen merkittävimmistä kuvanveistäjistä.

Hautausmaalla on muitakin huomionarvoisia patsaita, kuten Harry Kivijärven veistämä Monoliitti (1971) ja Sakari Tohkan sankaripatsas Kuolema on kulkenut – elämä alkaa (1954).

Mäntän klubi ja Art Hotel Honkahovi – Mäntän parhaat hotellit

Hotelli Honkahovi
Mäntän ikimuistoisin yöpaikka on Hotelli Honkahovi. Kuva: Laura Vanzo / Visit Finland / Visit Tampere

Mäntässä on sen verran paljon nähtävää, ettei ole huono ajatus jäädä yöksi taidepitäjään.

Jos seuraa Tehtaankatu ohi paperitehtaiden, saapuu Mäntän klubille, komealle, kartanomaiselle rakennukselle, joka toimii hotellina ja ravintolana.

Ihana majapaikka on myös järven rannalle kauniiseen funkkisrakennukseen kunnostettu hotelli Art Hotel Honkahovi.

Kymmenen kilometrin päästä löytyy viihtyisä maatilamajoitus Peltolan luomutila.

Mänttä kokemuksia

Mäntästä kirjoitti matkailutoimittaja Antti Helin. Voit kertoa alta löytyvässä kommenttiosuudessa omia kokemuksiasi Mäntästä. Mitä pidit? Ihastuitko vai vihastuitko? Kannattaako näin kauas matkustaa taiteen perässä?

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös mökin Suomesta. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi