Eikö kaikki olekaan sitä miltä se alussa näyttää? Kuka on maailmalla luottamuksen arvoinen? Riittääkö siihen yhteinen kieli vieraalla maalla, keskellä sekavaa sirkusta? Tällaisia kysymyksiä heräsi Hytti nro 6:n lopputekstien aikana.
Juho Kuosmasen uusi road movie on syntynyt samannimisen, Rosa Liksomin vuosikymmen sitten Finlandia-palkitun romaanin innoittamana. Elokuva poikkeaa kirjasta monessa mielessä. Vaikka lähtöasema on molemmissa Moskova, eikä ajallinen erokaan ole kuin vuosikymmen, matka taittuu eri suuntaan ja aikakausi on eri, vievät molemmat veturit mukanaan.
Jokainen itänaapurin rautateillä pitempiä matkoja matkustanut muistaa korkeat tsaikkalasit, kuumavesitankit vaunujen päädyissä, asemalaitureilla suolakurkkupurkkien kanssa värjöttelevät babuškat ja kylmäkiskoisen vaunuemännän. Ne kuuluvat junamatkoille, niin halki suuren ja mahtavan Neuvostoliiton, kuin valtavan Venäjänmaan. Mongolian Ulan Batorin sijaan elokuvan pääteasema on Kirovin radan päätepiste Murmansk Jäämeren rannalla.
Kirjassa kuvaillaan nimettömän ja lähes autistisen oloisen ”tytön” pään sisäistä maailmaa, sekä hänen karun matkakumppaninsa monologia. Elokuvassa tätä olisi varmasti vaikea saada toimimaan. Siksi dialogikin on enemmän tasavertaista.
Seidi Haarlan ilmeikkäästi esittämä sielukas reppureissaaja Laura on rohkea ja sanavalmis. Kirjan venäläinen sekatyömies on vaihtunut keski-ikäisestä vaimonhakkaajasta Juri Borisovin esittämään puolet nuorempaan looseriin Ljohaan. Yhdessä he muodostavat elokuvassa mitä mainioimman epäpyhän allianssin.
Kirjassa junan ulkopuoliset realiteetit, kuten Afganistanin tilanne (1980-luku), kummittelevat taustalla, kun taas filmiversiossa suuntaa antaa maininta aikansa kassamagneetista Titanicista (1997). Niin romaanissa kuin elokuvassa on epäjohdonmukaisuuksia, kuten matka-aika, mutta ne tuskin häiritsevät muita kuin kaltaisiani nillittäjiä.
J-P Passin kuvaama Itä-Karjalan talvinen hämärä rajaa hienosti junan suljettua todellisuutta. Vaarojen rinteille nousseen Murmanskin arktinen taivas ja meri todistavat, että nyt todella ollaan maailman reunalla ja Moskovan valot loistavat märän ikkunaruudun takana kuin George Otsin laulussa.
Kuten Kuosmasen aikaisemmatkin ohjaustyöt esimerkiksi Taulukauppiaat tai Hymyilevä mies, myös Hytti nro 6 on pienen ihmisen asialla ja siitä jää hyvä mieli. Se jatkaa siitä mihin Aki Kaurismäki on tuonut kotimaisen elokuvan.
Tänä vuonna kaikkien aikojen toisena suomalaisleffana Cannesin elokuvajuhlien kakkospalkinnon Grand Prix’n, sekä pääpalkinnon Jerusalemin kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla voittanut draama on varmasti kaiken saamansa suitsutuksen arvoinen.
Hytti nro 6
Ohjaaja: Juho Kuosmanen
Pääosissa: Seidi Haarla, Juri Borisov
Ensi-ilta: 29.10.2021
Levittäjä: B-Plan Distribution
