Zürichistä tulevat mieleen salaperäiset sveitsiläiset pankit. Kultaa ja talletuksia salaisilla tileillä. Ja monessa mielessä Zürich vastaa siihen liitettäviä stereotypioita aika hyvin – täällä on puhdasta, siistiä, turvallista, varakasta ja kallista.
Mutta jos raaputtaa vähän pintaa syvemmältä, onnistuu Zürich yllättämään ja murtamaan tylsän bisneskaupunkinsa maineen – vanhakaupunki on ehdottomasti viikonloppumatkan arvoinen ja pienemmälläkin budjetilla pärjää kivasti. Aivan vähintään Zürichiin kannattaa jäädä ennen laskettelureissua edes yhdeksi yöksi.
Tarinoita on vaikka kuinka. James Joycen mukaan Zürichin pääkatu Bahnhofstrasse on niin siisti, että minestronekeittonsa voisi lusikoida vaikka suoraan kadulta. Ja kadun alla, pankkiholveissa, on enemmän kultaa kuin missään muualla maailmassa.
Bahnhofstrassen postilaatikotkin ovat rikkaampia kuin keskivertosuomalainen – tai olivat vielä silloin, kun ne olivat täynnä seteleitä pursuavia kirjekuoria. Kun postiin vielä saattoi luottaa, oli turvallisempaa pakata salaisilta pankkitileiltä tehdyt käteisnostot kirjekuoriin ja postittaa kotimaahan kuin koettaa kulkea rahasalkun kanssa tullin läpi.
Ja Bahnhofstrasse on nimenomaan Strasse eikä Straße. Sveitsissä ei saksalaista kaksoisässää käytetä, sille kun ei ollut vanhoissa kirjoituskoneissa tilaa. Näppäimistötaistelussa voiton vei ranskalainen ç-kirjain.
Sveitsinsaksa, Schweizerdeutsch tai Schwyzerdütsch voi olla koulussa tunnollisesti saksanopiskelunsa suorittaneelle suomalaiselle aika masentava kokemus. Istua nyt ratikassa kuuntelemassa kahden zürichiläisrouvan muka-saksankielistä keskustelua ymmärtämättä siitä sanaakaan!
Helena Petäistö kutsui sveitsinsaksaa siansaksaksi, mutta ehkä olemme kohteliaampia ja toteamme myös, että sveitsiläinen kykenee kyllä puhumaan ihan tavallista, suomalaiseen korvaan sopivaa saksaakin, ja tekee yleensä niin aivan mielellään, joskin vieraan odotetaan kohteliaasti aloittavan keskustelun tervehtimällä Grüezi [gry:tsi] tutumman Guten Tagin sijaan.
Zürich on helppo matkakohde
Englannillakin pärjää kansainvälisessä Zürichissä aivan hyvin. Ja muutenkin siellä pärjää helposti. Lentokentältä pääsee kätevästi keskustaan junalla tai raitiovaunulla, keskusta on kompakti, selkeä ja mukavasti käveltävissä.
Kortilla voi maksaa melkein missä vain – toisin kuin Saksassa – ja kaikki toimii sujuvasti ja tehokkaasti. Ja jos kortin sijaan haluaa maksaa käteisellä, niin kauppa kuin kauppa ottaa vastaan vaikka 200 frangin setelinkin ja löytää kassakoneesta ongelmitta vaihtorahatkin, mammonan kaupungissa kun ollaan.
Junavaunut saattavat olla 50 vuotta vanhoja, mutta ne ovat supersiistejä ja kaikki on ehjää. Sveitsi ei elä uudistusvimman pauloissa, vaan vanhasta pidetään huolta. Onpa 10 rappenin eli frangin sadasosan kolikkokin edelleen täsmälleen samanlainen kuin jo vuonna 1879.
Dadaismi on syntynyt Zürichissä – harmaalla pankkiarjella ja vakuutusyhtiöiden tylsillä lasijulkisivuilla on siis hyvinkin vastapainonsa.
Mutta toki Zürichillä on ikävämpi kääntöpuolensakin. Missäpä suurkaupungissa ei olisi esimerkiksi huumeongelmaa. Vaan zürichläiset ovat ratkaisseet tämänkin käytännöllisesti – kun heroiiniriipuvaisille jaetaan huumeet ja käyttövälineet maksutta ja annetaan siistit ja turvalliset tilat huumeiden käyttöön, ei ole tarvetta ryöstää ohikulkijaa tai piikittää kadulla eivätkä tauditkaan leviä.
Loma Zürichissä vaatii hiukan tavallista suurempaa matkakassaa, mutta kokemuksena se on hintansa arvoinen. Ja jos sattuisit kaipaamaan vaihtelua, niin Milano on vain kolmen tunnin junamatkan päässä.
Zürichin nähtävyydet
Limmat-joki jakaa Zürichin kahtia länsi- ja itäpuoleen. Länsipuolella jokea on päärautatieasema ja siltä alkava pääkatu Bahnhofstrasse, suomennettuna siis Asemakatu.
Bahnhofstrasse päättyy Zürichseen eli Zürich-järven rantaan, missä joutsenet ja muut vesilinnut odottavat herkkuja. Jos on liikkeellä lasten kanssa, on kyhmyjoutsenten syöttäminen varmasti hauska kokemus.
Melkeinpä heti Bahnhofstrassen itäpuolelta alkaa tunnelmallinen vanhakaupunki, joka levittäytyy joen molemmille puolille.
Jos aikoo käydä useissa museoissa ja käyttää joukkoliikennettä, kannattaa tutustua Zürich Cardiin.
Kortti on voimassa 24 tai 72 tuntia, maksaa 27 tai 53 frangia ja sisältää paitsi vapaat matkat joukkoliikenteellä, myös ilmaisen tai alennetun sisäänpääsyn lukuisiin museoihin ja maksuttoman jokiristeilyn. Kortilla saa myös etuja ja alennuksia joissakin ravintoloissa ja myymälöissä.
Joen länsipuolella
Kaupunkiin tutustuminen on luonnollista aloittaa päärautatieasemalta, sillä sinne matkailija todennäköisesti ensimmäisenä tupsahtaa, tulipa kaupunkiin sitten junalla tai lentäen, lentokenttäjunan tuomana.
Asemalla on matkailutoimisto ja tietysti lukuisia pikaruokapaikkoja. Zürichiläiset pitkät, paksut Bratwurstit ovat herkullisia!
Vilkkaan asema-aukion takaa alkaa pääkatu Bahnhoftstrasse, joka jatkuu reilun kilometrin mittaisena Zürich-järven rantaan asti.
Kadun varrella on pankkien, vakuutusyhtiöiden ja luksusliikkeiden lisäksi ravintoloita ja kauniita aukioita. Autoliikenne on kielletty, mutta Zürichin sinivalkoiset raitiovaunut lipuvat rauhallisesti katua pitkin.
Zürich-järven rannassa, kun Bürkliplatzin joutsenet on ruokittu ja Limmat-joen ylittävältä sillalta, Quaibrückeltä, on ihailtu järvimaisemaa, palataan joenrantaa takaisin tulosuuntaan.
Stadthausquailla saa kaupungin kauneimmat somekuvat, tausta on kuin postikortista: kaunis vanhakaupunki joen vastarannalla ja Grossmünsterin korkealle kohoavat kaksoistornit.
Tällä puolella jokea, Münsterhofin aukiolla, sijaitsee 1200-luvulta peräisin oleva Fraumünsterin kirkko. Lasimaalaukset ovat Marc Chagallin käsialaa.
Münsterhofin muista merkittävistä rakennuksista on syytä pysähtyä ihailemaan vuonna 1757 valmistunutta, komeaa Zunfthaus zur Meisen -kiltataloa. Myös vanhempi Zunfthaus zur Waag samalla aukiolla on Zürichin merkkirakennuksia.
Monet näistä kiltataloista toimivat nykyään ravintoloina, joten sisällekin pääsee ihailemaan menneiden vuosisatojen loistoa.
Fraumünsterin ja Münsterhofin takaa alkaa viehättävä vanhakaupunki, jossa on mukavaa harhailla kapeilla kujilla ja tutkia näyteikkunoiden mielenkiintoista tarjontaa.
Vanhassakaupungissa ei voi olla törmäämättä St. Peterskirchen komeaan kellotorniin, joka on 1200-luvulta saakka näyttänyt aikaa zürichiläisille.
Schipfe, pienten kujien kokoelma Limmatin rannassa, on kaikkein vanhinta Zürichiä. Nimi tulee verbistä schupfen, työntää, ja kuvaa sitä, miten kalastajat työnsivät veneensä joesta rannalle.
Kalastajien lisäksi Schipfen kohdalla rantautuivat keskiajalla myös kauempaa tulevat kauppiaat, jotka toivat kaupunkiin kuka kultaa, kuka silkkiä. Yhä edelleen alueella on mukava kierrellä, ja vaikka kultakilot (juu, Zürichistä voi ostaa kultaa ihan kilokaupalla, tottakai) ostetaankin nykyisin muutaman korttelin päästä, on Schipfen alueella vielä käsityöläisiä ja taiteilijoita myymässä tuotteitaan.
Lopuksi on aika nousta portaat Lindenhofille, paikkaan, johon Zürich alunperin perustettiin. Lindenhof on toinen kaupungin tunnetuista näköalapaikoista, ja sillä on takanaan todella pitkä historia.
300-luvulla roomalaiset perustivat tänne Turicum-nimeä kantavan linnoituksen. 800-luvulla Kaarle Suuren pojanpoika rakennutti paikalle kuninkaallisen palatsin.
Vuonna 1292 Zürichin naisväki sonnustautui täyteen sotisopaan ja onnistui pelkällä olemuksellaan karkottamaan valloitushaluiset Habsburgit kaupungista – Habsburgien joukot luulivat naisväkeä täysverisiksi sotilaiksi. Palkkioksi naisväki sai Lindenhofille suihkulähteen, joka yhä vielä muistuttaa tuosta tapahtumasta.
Vuonna 1798 Sveitsin valaliiton, kuten valtion pitkä virallinen nimi kuuluu, perustuslaki hyväksyttiin juuri täällä Lindenhofissa. Tänä päivänä korkealla joen yllä sijaitseva aukio on viihtyisä puisto, jossa vanhempi väki pelaa shakkia ja perheen pienimmät nauttivat leikkipuistosta.
Näköalat Limmat-joelle ja vastarannan vanhaankaupunkiin ovat upeat.
Joen itäpuolella
Vilkas Central on yksi Zürichin keskeisimmistä aukioista ja hyvä paikka aloittaa tutustuminen joen itäpuoleen.
Jos heti alkajaisiksi haluaa nähdä vanhankaupungin yhdellä silmäyksellä, voi hypätä ikivanhan funikulaarin kyytiin. Polybahn avatiin vuonna 1889, ja se vie Central-aukion takaa sadassa sekunnissa ylös Polyterasse-näköalapaikalle, mistä on komeat näkymät yli vanhankaupungin ja Limmat-joten.
Funikulaarin kyytiin pääsee ratikkalipulla tai Zürich Cardilla. Mikään turistijuttu tämä ei ole – ylhäällä pääteasemalla sijaitsee Zürichin teknillinen yliopisto ja funikulaarilla onkin vuosittain kaksi miljoonaa matkustajaa.
Näköalojen ihailun jälkeen on aika palata joenrantaan. Kun seuraa ensin Limmatquaita ja kääntyy sitten Mühlegasselle, päätyy komean Predigerkirchen luokse. Alunperin vuonna 1231 valmistuneen kirkon nykyinen kuori on 1300-luvulta ja edustaa vaikuttavaa zürichiläistä gotiikkaa.
Läheinen Neumarkt on vanhankaupungin ehkä parhaiten säilyneitä katuja. Kun Neumarktin päästä jatkaa edelleen kohti joenrantaa, saavuttaa pian näyttävän, 1600-luvulla rakennetun renessanssityylisen raatihuoneen, joka on saanut barokistakin vaikutteita. Se toimii paitsi kaupungintalona, myös Zürichin kantonin parlamentin istuntopaikkana.
Raatihuonen jälkeen voi hyvällä omallatunnolla harhailla hetken vanhankaupungin kujilla. Monet rakennukset täällä ovat peräisin jopa 1200-luvulta, mutta usein julkisivut on pantu kokonaan uuteen uskoon satoja vuosia myöhemmin.
Zürichin kiinnostavimmista kiltataloista tälle puolelle jokea jäävät muun muassa Zunfthaus zur Saffran, Zunfthaus zur Zimmerleuten ja Rüden, mutta ehkäpä tiettyjen, joskin näyttävien, rakennusten perässä juokseminen ei ole aivan tarpeen, vaan mukavampaa on keskittyä flaneeraamaan kaikessa rauhassa muiden matkailijoiden ja paikallisten lomassa, pysähtyä ehkä johonkin lukuisista viihtyisistä kahviloista, kurkistella näyteikkunoiden läpi pienten putiikkien tarjontaa ja hetkeksi seisahtua miettimään, miten erilainen tämä keskiaikainen kaupunki onkaan kuin vain muutaman sadan metrin päässä oleva hetkisempi Bahnhofstrasse pankkeineen, jalokivineen ja muine rikkauksineen.
Grossmünsterin kaksoistornit näkyivät jo joen vastarannaltakin, ja niitä kohti on nytkin helppo suunnistaa.
Tarina kertoo, että Kaarle Suuri löysi tältä paikalta kaupungin suojelupyhimysten Felixin ja Regulan haudat 800-luvun alussa. Hän halusi kunnioittaa paikkaa rakennuttamalla hautojen päälle luostarikirkon.
Nykyinen Grossmünster on rakennettu vuosina 1100–1250, tornit ovat 1400-luvulta ja niiden kupolit, joista on muodostunut Zürichille samanlainen symboli kuin tuomiokirkon kupolista Helsingille, 1700-luvulta.
Tässä kirkossa Ulrich Zwingli, Sveitsin uskonpuhdistuksen alullepanija ja Sveitsin reformoidun kirkon perustaja, saarnasi 1500-luvulla. Hänen aikanaan kirkon runsaita koristeita poistettiin ja yksinkertaistettiin, joten kirkko on nykyisin sisältä suhteellisen pelkistetty.
Torneista toinen, Kaarlentorni (Karlsturm), on avoinna yleisölle (5 frangia, 10–17.30, su 12.30–17.30).
Pinta-alaltaan pieni vanhakaupunki päättyy etelässä Bellevueplatzille, eläväiselle 1800-luvun aukiolle, joka on myös keskeinen raitiovaunujen vaihtopysäkki.
Trendikäs Züri-West – hip ja cool juuri nyt
Keskustan luoteispuolelta, Hardbrücken rautatieaseman ja Limmat-joen väliseltä alueelta, löytyy entinen teollisuusalue, joka on viime vuosina kehittynyt todelliseksi Zürichin hipsterikeskukseksi.
Vilkkaalla alueella teollisuus ja työväki ovat saaneet väistyä mielenkiintoisen arkkitehtuurin, erikoisten ravintoloiden ja monipuolisen yöelämän tieltä.
Rouheasta Züri-Westistä löytyy persoonallinen ostoskatu Viaduktstrasse, taidehalleja ja peräti Helsinki Klub -niminen yökerhokin, jolla tosin ei ole nimen lisäksi sen kummempia Suomi-kytköksiä, mutta live-esiintyjiä siellä on lähes päivittäin.
Uetlibergille patikoimaan – lähijunalla
Noin 870 metriä korkea Uetliberg on Zürichin ”oma” vuori. Se on helposti saavutettavissa keskustasta junalla, ja perillä odottavat hyvin merkityt patikointireitit.
Talvella vuoren huipulle johtavat vaellusreitit muuttuvat kelkkareiteiksi, jotka tuovat hauskaa huvia koko perheelle.
Perille pääsee paikallisjunalla S10 päärautatieasemalta, eikä matka kestä kuin 20 minuuttia. Heti Uetlibergin pääteasemalta lähtee useita patikointireittejä.
Zürichin lukuisat museot
Zürichissä on kymmeniä museoita lelumuseosta ratikkamuseoon ja perinteisempiin taidemuseoihin.
Sveitsissä kun ollaan, on vierailu kellomuseo Beyeriin paikallaan, tai ehkäpä Lindtin suklaamuseoon nimeltään Lindt Home of Chocolate.
Jalkapallon ystävä käy Fifan museossa, kun taas frangejaan säästelevää ilahduttaa tieto siitä, että eläinmuseoon (Zoologisches Museum) on maksuton sisäänpääsy, kuten muihinkin yliopiston ylläpitämiin museoihin.
Voit varata kätevästi netistä Zürichin museoiden pääsyliput, opastetut kaupunkikierrokset ja päiväretket.
Mitä syödä Zürichissä
Paikallinen erikoisuus on Geschnetzeltes, mieluimmin vasikanlihasta zürichiläiseen tapaan valmistettu Kalbgeschentzeltes Zürcher Art eli vasikanlihakuutioita ja usein herkkusieniä sakeassa kermakastikkeessa. Lisukkeeksi tulee tietysti sveitsiläistä röstiperunaa.
Sveitsissä kun ollaan, ovat myös juustofondue ja raclette kokeilemisen arvoisia. Ruokakaupoissa juustovalikoimat ovat valtavat, joten piknikkoriinkin kannattaa valikoida paikallisia juustoja.
Zürichin hintataso on korkea, joten ravintola-ateriasta joutuu maksamaan vähintään sen mitä kotonakin, usein enemmän.
Säästöbudjetilla liikkuvalle supermarkettien paistopisteet ja salaattibaarit tarjoavat edullisempia vaihtoehtoja. Samoin monet aasialaiset ravintolat ovat hintatasoltaan – ainakin paikallisittain – edullisia.
Pientä säästöä tulee siitäkin, että Zürichissä ei kulu rahaa pulloveteen. Suoraan Alpeilta tuleva, raikas ja kylmä hanavesi on hyvänmakuista ja täysin turvallista juotavaksi.
Ostokset Zürichissä
Bahnhofstrasselta ja sen poikkikaduilta löytyvät niin kalleimmat kellot, herkullisimmat suklaat kuin arvokkaimmat kultasepänliikkeetkin.
Tavarataloista tunnetuimpia ovat Jelmoli ja Globus, ja toki kansainväliset huippumuotimerkit Diorista alkaen ovat nekin edustettuina. Toisaalta halpisruokakauppa Aldi ja McDonald’s ovat nekin Bahnhofstrassella tai ainakin naapurikorttelissa.
Vanhastakaupungista löytää paikallisempia puoteja; tänne ovat monet pienet sveitsiläiset vaatemerkit avanneet liikkeitään. Lisäksi vanhassakaupungissa on tarjolla sisustusliikkeitä, asusteita, kenkiä ja sveitsiläisiä linkkuveitsiäkin.
Mielenkiintoinen ja erilainen shoppailukokemus on Im Viadukt, ikivanhan rautatieviaduktin alle toteutettu puolen kilometrin mittainen ostoskatu Viaduktstrasse vajaan 2 km päässä keskustasta trendikkäällä Züri-Westin alueella. Pienissä liikkeissä myydään uniikkia muotia, taidetta ja herkkuja.
Julkinen liikenne
Zürichin raitiovaunut ja paikallisjunat taitavat kuulua maailman parhaisiin – ne ovat luotettavia, aina siistejä, turvallisia ja toisaalta myös harmillisen kalliita.
Lipun saa helposti ostettua automaatista, joita on kaikilla pysäkeillä ja asemilla. Käytössä on vyöhykejärjestelmä – Zürichin kaupunkialue on vyöhykkeellä 110 ja lentoasema vyöhykkeellä 121.
Yhden tunnin kertalippu maksaa 4,40 frangia (lentoasemalta 6,80 frangia). Jos tekee vain aivan lyhyen matkan, kannattaa tarkistaa määränpää lippuautomaatilla – edullisempi 2,70 frangin lyhytmatkalippu (Kurzstrecke) saattaa riittää.
Automaatista voi ostaa myös kuuden matkan sarjalipun, jolloin säästää hinnassa kymmenisen prosenttia.
Näitä edullisemmaksi tulee kuitenkin yleensä vuorokausilippu. Ne on hinnoiteltu kahden kertalipun hintaiseksi, eli jos tekee menopaluumatkan, kannattaa kahden kertalipun sijaan ostaa samantien 24 tuntia voimassa oleva lippu, jolla voi sitten matkustella mielin määrin.
Harkitse myös Zürich Cardia, jos aiot käydä museoissa. Se voi hyvinkin olla hintansa arvoinen!
Sveitsissä kun ollaan, on paikallisjunissakin luonnollisesti tarjolla myös ykkösluokka. Raitiovaunuissa ei sentään, mutta istumapaikka on yleensä niissäkin tarjolla kaikille.
Lennot Zürichiin
Finnair lentää suoraan Zürichiin kahdesti päivässä. Vaihdollisia yhteyksiä on tarjolla mm. Lufthansalla ja Air Balticilla.
Zürichin lennot ovat usein jonkin verran kalliimpia kuin muut Keski-Euroopan kohteet. Vaihtamalla konetta voi säästää satasenkin – vaihdollisten lentojen hinnat ovat edullisimmillaan parisataa euroa, suorat yli 300 €.
Lentokentältä keskustaan
Lentoasemalta pääsee sujuvasti keskustaan julkisella liikenteellä. Juna vie tihein vuorovälein päärautatieasemalle, ja matka kestää vain 12 minuuttia.
Jos hotelli ei ole kävelymatkan päässä päärautatieasemalta, kannattaa vilkaista, osuisiko raitiolinjan 10 reitti lähelle hotellia. Raitiovaunulla matka lentoasemalta päärautatieasemalle kestää 35 minuuttia, mutta jos hotelli on matkan varrella, välttää vaihdon vaivan.
Automaatista ostettavan lipun hinta (2. luokkaan) on 6,80 frangia. Sama lippu kelpaa sekä junissa että raitiovaunuissa. Huomaa, että vaikka ylität vain yhden vyöhykerajan, tarvitset kolmen vyöhykkeen lipun, sillä kaupunkivyöhyke 110 lasketaan aina kahdeksi vyöhykkeeksi.
Zürichin hotellit
Zürichista on vaikea löytää edullista majoitusta, ja parinkin tähden hotellit saattavat maksaa 150 € yöltä. Viidelle tähdelle vain taivas on rajana.
Bisneskaupungissa hinnat ovat viikonloppuisin usein merkittävästi halvemmat kuin keskellä viikkoa.
Positiivista on, että vaatimattomimmatkin hotellit ovat aina ehdottoman siistejä ja huoneet hyvässä kunnossa. Täällä voi hyvillä mielin tiputtaa pois tähden tai pari normaalista vaatimustasostaan ja silti nukkua yönsä hyvin.
Hotel Schweizerhof päärautatieasemaa vastapäätä, Bahnhofstrassen alkupäässä kuuluu kaupungin klassikoihin. Neljän tähden hotellin huoneet ovat yllättävän pieniä mutta hyvin varusteltuja. Hinnat alkaen 350 € / yö.
Sveitsiläisittäin edullista majoitusta reilun satasen luokassa tarjoaa Easy Hotel Zürich City Centre, joka nimestään huolimatta sijaitsee vajaan kilometrin päässä ydinkeskustasta.
Hotel Montana vanhankaupungin sydämessä on perussiisti kolmen tähden hotelli, jonka sijainti ei voisi parempi olla. Hinnat ovat 200 euron luokassa.
Ikimuistoinen majapaikka on Signau House & Garden Boutique Hotel. Rauhallisen puutarhan ympäröimästä kartanomaisesta hotellista on kävelymatka keskustaan.
Katso tarjoukset Zürichin hotelleihin.
Lue lisää: Sveitsin parhaat matkakohteet
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
