Näin poltat vesipiippua

Näin poltat vesipiippua

kirjoittaja -

Shisha, huqqa, hookah. Lähi-Idässä ja Etelä-Aasiassa suositulla vesipiipulla on monta nimeä. Turkissa se on narghile – sana, johon matkailija törmää tämän tästä.

Kuva ja teksti Ville Palonen

Istanbulissa on kymmeniä narghile-kahviloita, joiden sohvilla voi rentoutua tuprutellen ja vahvaa teetä siemaillen. Alkoholia ei vesipiippupaikoista saa, eikä menuilta löydy kannabista sen paremmin kuin yläluokan naisten sata vuotta sitten suosimaa oopiumin, hajuveden ja murskattujen helmien sekoitustakaan. Piipuissa palaa tavallinen omenatupakka.

Intiasta kotoisin oleva narghilea on poltettu Turkissa 1600-luvun alusta lähtien, vaikka hallitsijat ovat välillä kieltäneetkin tupruttelun. Turkin tasavallan perustamisen jälkeen 1920-luvulla polttelu unohtui maalaisten junttitavaksi, mutta vuosituhannen vaihteessa vesipiippu teki paluun opiskelijoiden keskuudessa.

Miten vesipiippu toimii?

Vesipiipun juju on yksinkertainen. Savu kiertää piipun jalustana toimivan (yleensä lasisen) vesisäiliön läpi, jolloin savu suodattuu pehmeäksi veden pulputtaessa iloisesti säiliössä. On yleinen harhaluulo, että vesi suodattaisi tupakansavun epäpuhtauksia. Ikävä kyllä narghilen polttaminen on aivan yhtä epäterveellistä kuin muukin tupakointi.

Turkkilaisten mielestä tupakoinnin ja vesipiipun polttelun ero on osapuilleen sama kuin pikaruoalla ja kotona kokkaamisella.

Turkkilaisten mielestä tupakoinnin ja vesipiipun polttelun ero on osapuilleen sama kuin pikaruoalla ja kotona kokkaamisella. Savukkeet ovat hermostuneille ja kiireisille ihmisille, vesipiippu taas pysäyttää ajattelemaan ja nauttimaan ystävien seurasta. Narghilen kanssa ei ole hoppu mihinkään, sillä piipullinen palaa yli tunnin.

Turistit ja opiskelijat ovat innokkaimpia polttelijoita, mutta myös vanhoja pappoja näkee Istanbulin kahviloissa tupruttelemassa jalkapalloa televisiosta katsellen. Joskus lasiset piiput hajoilevat lattialle, kun on juhlittava Fenerbahçen ja Galatasarayn maaleja.

Vesipiippuja myydään kaikilla Istanbulin turistialueilla Katetusta Basaarista Beyoglun pikkukujille. Vajaan puolen metrin korkuisen peruspiipun voi saada (paikasta ja tinkimistaidoista riippuen) parillakymmenellä eurolla, kuparista tehtyjen ja komeasti koristeltujen jättiläisten hinnat liikkuvat satasissa. Oman piipun hankkinut uskalikko voi kokeilla veden korvaamista viskillä – mutta omalla vastuulla!