Pyhä ja Luosto sijaitsevat Lapin suurista hiihtokeskuksista lähinnä Rovaniemeä, vain puolentoista tunnin ajomatkan päässä. Ne kuuluvat Suomen eteläisimpään tunturijonoon – eli täällä näkyy ja tuntuu jo aito Lappi.
Alueen maisemia hallitsevat kurut ja kerot. Kerot ovat puuttomia tunturinlakia ja kurut tunturien väliin jääviä, usein hyvin kivisiä rotkoja. Tuntureista korkeimmat ovat Noitatunturi (540 m) ja Ukko-Luosto (514 m). Tunturien väliin jäävistä kuruista syvin on puolestaan 220 metriä syvä Isokuru; se on myös koko Suomen syvin tunturikuru.
Komeat maisemat sopivat mainiosti seikkailuihin sekä talvella että kesällä.
Kuten nimikin antaa olettaa, Pyhätunturi on saamelaisten vanha pyhä paikka, niin ainakin uskotaan. 540 metriä korkealla Noitatunturilla kerrotaan uhratun kokonaisia peuroja.
Toinen selitys Pyhä-nimelle on se, että tunturi sijaitsi metsäsaamelaisten pyyntikulttuurin ja talonpoikaisen maatalouskultuurin rajamaastossa. Kauan sitten pyhä tarkoitti näkyvää maastonkohtaa, joka sijaitsi tunnetun ja tuntemattoman maan rajalla.
Metsäsaamelaisten uhripaikat tapasivat sijaita rajamailla ja siihen Isokurun ja Pyhäkasteenputouksen komeat maisemat tarjosivat upeat puitteet.
Vaikka Pyhä ja Luosto ovat omat, erilliset hiihtokeskuksensa, ne muodostavat käytännössä yhteisen matkailualueen. Matkaa keskusten välillä on vain 20 kilometriä eli samat nähtävyydet voi kiertää molemmista.
Talvisin Pyhä-Luosto tunnetaan erityisesti vapaalaskijoiden kohteena. Kesällä tuntureilla on upeita, maisemiensa puolesta omanlaisiaan patikointikohteita. Tänne kannattaa ehdottomasti tulla kesällä ihailemaan upeaa Isokurua.
Erikoisimpia nähtävyyksiä ovat Lampivaaran ametistikaivos Luostolla sekä Pyhäkurun seikkailurata eli Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa via ferrata -reitti Pyhällä.
Kummalla puolen sitten kannattaa asustaa, Pyhällä vai Luostolla? Jos haluaa pulikoimaan, niin Luostolla sijaitsee tyylikäs kylpylähotelli Lapland Hotels Luostotunturi & Amethyst Spa.
Muuten kannattaa ehkä asustaa Pyhän puolella, joka on kohteista hieman vilkkaampi ja monipuolisempi ja parhaiden patikkamaastojen vieressä.
Pyhä-Luoston kansallispuiston parhaat kohteet
Pyhän alue suojeltiin kansallispuistona jo vuonna 1938. Myöhemmin kansallispuistoa laajennettiin Luoston suuntaan, jolloin vuonna 2005 syntyi Pyhä-Luoston kansallispuisto.
Isokuru ja Pyhäkasteenputous
Pyhä-Luoston kansallispuiston ykköskohde on Pyhän Isokuru. Tunturien väliin jäävä tunturirotko on Suomen syvin ja komein kuru. Alue on suojeltu ja sillä kulkiessa pitää pysytellä pitkospuiden reitillä.
Lyhimmillään Isokurulle kertyy kävelyä lähimmältä parkkipaikalta Huttutuvalta vain 900 metriä, jonka jälkeen laskeudutaan alas pitkät portaat. Sen jälkeen kuljetaan muutama sata metriä kurun pohjaa, kunnes päästään kurun kauneimpiin maisemiin kivierämaan keskelle. Kurua kannattaa kävellä aina sen päähän asti, Pyhäkasteenputoukselle.
Hotelleista patikoijien kannalta erinomainen sijainti on Park Side Pyhällä, joka sijaitsee Isokurulle lähtevän polun lähellä.
Ukko-Luosto
Kansallispuiston korkeimman tunturin laelle, Ukko-Luostolle, vie parin kilometrin mittainen reitti ja 580 porrasta.
Vaihtoehtona on pitempi reitti, jonka kulkeminen kestää kolmisen tuntia. Tunturin laelta avautuvat upeat maisemat.
Tunturiaavan luontopolku (7 km) – helppo ja kaunis päiväpatikka
Jos etsii helppoa vaellusta, siihen sopii 7 kilometrin mittainen Tunturiaavan luontopolku. Rengasreitin kiertämiseen menee kahdesta kolmeen tuntia.
Reitti alkaa luontokeskus Naavan luota. Aluksi kuljetaan pitkin kevyen liikenteen väylää ja soratietä vanhan metsän tunnelmissa, kunnes päästään arktisiin suomaisemiin. Suon keskellä on retken pääkohde, komea lintutorni, josta avautuvat upeat maisemat suomaiden yli Pyhätunturille (torni oli kesällä 2023 suljettu huonon kuntonsa takia). Onnekas voi nähdä matkan varrella jopa kuukkeleita, pohjoisen salaperäisiä lintuja.
Reitin varrelta kannattaa poiketa myös ihailemaan Isokurun komeita maisemia.
Helppoudestaan huolimatta Tunturiaavan luontopolku on niin kaunis, että se on noteerattu yhtenä Suomen hienoimmista päiväpatikoista Tuomo Kesäläisen kirjassa Suomen upeimmat patikointipolut.
Karhunjuomalammen reitti (10 km) – Pyhä-Luoston paras päivävaellus
10 kilometrin mittainen rengasreitti on Pyhä-Luoston paras lyhyt päivävaellus. Matkan varrelle osuvat kansallispuiston tärkeimmät nähtävyydet Isokuru, Pyhänkasteenputous ja Uhriharju. Keskivaativan reitin kiertämiseen menee aikaa 3–4 tuntia.
Noitatunturin valloitus (14,5 km) – pitkä päivävaellus Pyhällä
Jos etsii vaativaa päiväpatikkaa, niin sellaisen tarjoaa Noitatunturin valloitus. 14,5 kilometriä pitkä reitti vie kansallispuiston korkeimmalle laelle, Noitatunturille. Reitillä näkee samat kansallispuiston huippunähtävyydet kuin Karhunjuomalammella, minkä lisäksi pääsee nauttimaan komeista maisemista Noitatunturin laelta.
Reitille tuovat haastavuutta kivikot, suuret korkeuserot. Reitti suositellaan kiertämään myötäpäivään. Myös tämä reitti on päässyt mukaan kirjaan Suomen upeimmat patikointipolut.
Pyhä-Luoston retkeilyreitti (30 km) – pitkä vaellus Pyhä-Luostolla
30 kilometrin mittainen reitti kulkee Pyhältä Luostolle (voi kulkea kumpaan vaan suuntaan). Matkalle osuvat kansallispuiston tärkeimmät nähtävyydet: näkymät Ukko-Luoston huipulta, Isokuru, Pyhänkasteenputous ja Pyhäkasteenlampi. Muutaman päivän vaellus sopii hyvin myös aloittelijoille, sillä reitti on hyvin merkitty ja välimatkat lyhyet taukopaikkojen välillä.
Matkaan kannattaa varata kahdesta kolmeen päivää.
Lampivaaran ametistikaivos – Luoston paras nähtävyys
Luoston nähtävyytenä on Lampivaaran ametistikaivos, Euroopan ainoa laatuaan. Lampivaaraltakin ametisteja kaivetaan puhtaasti matkailumielessä – kaivos on avattu ja suunniteltu matkailun käyttöön.
Kaikki kaivostoiminta tehdään käsin ja kestävästi. Koneita ei käytetä eikä luontoa tuhota. Ja hyvä niin. Jos Lampivaaran ametistikaivoksella tehtäisiin tavallista kaivostoimintaa, se olisi kaivettu tyhjäksi viidessä vuodessa ja jäljellä olisi vain kuoppa. Nykyisin menetelmin ametisteja voidaan kaivaa Lampivaaralta seuraavat 500 vuotta. Kaivosta kutsutaankin maailman ainoaksi kestävän kehityksen kaivokseksi.
Ametisteilla on pitkä historia onnenkivinä ja taikakaluina. Da Vincilläkin sanotaan olleen ametisti työpöydällään ja hänen kirjoittaneen, että ametisti virkisti ajattelua.
Vielä 1900-luvun alussa ametistit olivat hyvin arvokkaita, timanttiluokkaa, mutta niiden arvo romahti, kun Etelä-Amerikasta löydettiin valtavat esiintymät. Entisten shamaanikivien arvo romahti. Kauniita ne ovat edelleen. Todella suurta ametistia pääsee muuten ihailemaan Rovaniemellä Arktikum-museossa. Sillä on kokoa 650 kiloa.
Kaivos on mainio elämys. Ensin noustaan vaaran laelle ja siellä laskeudutaan kaivoksen uumeniin. Vierailun aikana kuullaan tarinoita ihmeitä tekevien ametistien historiasta ja päästään lopuksi itsekin etsimään omaa onnenkiveä. Itse löydetyn ametistin saa pitää matkamuistona – kunhan kivi mahtuu löytäjän nyrkkiin.
Täällä ollaan todella vanhoilla seuduilla. Alueen kallioperä on lähes kolme miljardia vuotta vanhaa, kun maapallon ikä on neljä ja puoli miljardia vuotta. Aikoinaan Lapin tunturit olivat Alppien korkuiset, mutta siitä ne ovat ajan saatossa kuluneet nykyiseen kokoonsa. Tunturien rapautuminen jatkuu edelleen, sentin verran vuodessa.
Kaivoskierrokset alkavat Ametistikahviolta yleensä tasatunnein. Lampivaaran laella sijaitsevalle kaivokselle on noin 45 minuutin patikointimatka. Talvella perille pääsee myös lumiajoneuvolla, jos maksaa ekstraa.
Aarnilampi – kaunis maisemapaikka
Ametistikaivoksen lähellä sijaitseva Aarnilampi on kaunis maisemapaikka Luostolla. Perille pääsee autolla ja järven takana avautuu hieno maisema Ukko-Luostolle.
Adventure Park Pyhäkuru – Suomen ensimmäinen via ferrata
Pyhän uusin vetonaula on Pyhä Adventure Park, Suomen ainoa via ferrata -reitti. Pyhäkurun upeissa maisemissa seikkaillaan pitkin erilaisia vaijeriratoja.
Elämys maksaa 35 euroa ja kestää kolmisen tuntia – eli ei lainkaan pahan hintaista!
Andy McCoyn patsas Pelkosenniemellä
Pyhä-Luoston alueella sijaitsee Pelkosenniemi, kylä, jossa syntyi muusikko Antti Hulkko eli Hanoi Rocks -yhtyeen kitaristi Andy McCoy.
Muusikon setä, Matti Hulkko, on veistänyt kylän keskustaan puisen Andy McCoyn patsaan. Kun patsas paljastettiin, juhlavieraana paikalle saapunut Andy McCoy totesi: ”Ihan timanttia. Tästä lähtien teidän pitää vain tulla patsaalle, kun haluatte hengata kanssani.”
Mitenkään leimallisesti Lappi ei ole kuitenkaan vaikuttanut Andy McCoyn elämään. Hän vietti suurimman osan lapsuudestaan Tukholmassa.
Perinteiset kylät Suvanto ja Kairala
Toisen maailmansodan loppumetreillä saksalaiset polttivat Suomen Lapin rakennukset maan tasalle. Vain muutama kylä ja kirkko säilyi.
Pelkosenniemen kunnassa sijaitseva Suvanto on Lapin parhaiten säilyneitä kyliä. Suvannon vanhimmat talot ovat 1700-luvulta – eli hyvin vanhoja, sillä Lapin uudisasutus käytännössä alkoi vasta 1600-luvulla.
Siinä missä Suvanto säilyi kokonaan saksalaisten polttotöiltä kokonaan, Kairala selvisi osittain. Saksalaiset polttivat talot joen itärannalta, mutta länsirannalla on säilynyt kymmeniä vanhoja hirsirakennuksia. Ne muistuttavat ajoista, jolloin Kairala oli alueen vauraimpia kyliä.
Jaakkolan porotila
Luostolla sijaitseva Jaakkolan porotila on kiva paikka ihailla poroja lähietäisyydeltä. Talvella ohjelmassa on tietysti poroajeluita mutta kesälläkin on kiva pysähtyä ruokkimaan poroja. Kesän vetonaulana ovat myös toukokuussa syntyneet söpöt poronvasat.
Mutta kuinka monta poroa tilaa pyörittävällä ja porosaamelaisesta suvusta tulevalla Anu Maggalla onkaan? Senkin tilalla oppii, ettei sellaista sovi kysyä porohenkilöltä.
Täällä ovat tavanneet käydä myös Sodankylän juhlavieraat tutustumassa poroihin. Vierailu tulee varata etukäteen.
Café Uksakka – herkullisia pororäiskäleitä
Tänne kannattaa pysähtyä Luostolla syömään poroherkkuja. Etenkin suolainen pororäiskäle on todella herkullinen.
Vapaalasku Pyhällä
Monet puuterilumen ystävät kehuvat Pyhää peräti Suomen parhaaksi vapaalaskukohteeksi. Kohde sopii sekä aloitteleville että kokeneille vapaalaskijoille. Tarjolla on myös opetusta sekä opastettuja retkiä takamaastoon.
Vapaalaskemaan pääsee myös aivan hissin ja rinteen vierestäkin eli vapaalaskupäivä ei vaadi välttämättä pitkää tetsaamista.
Sopivat varusteet löytyvät Pyhän vapaalaskuvuokraamosta.
Musiikkifestivaali Luosto soi!
Luostolla vietetään heinäkuun lopulla klassisen musiikin festivaalia, jonka esiintymispaikat ovat tunnelmallisesti luonnon keskellä.
Pyhän ja Luoston hotellit
Pyhän parhaita majapaikkoja on Iglo-hotelli Pyhä Igloos. Täällä lasikattoiset iglut eivät seiso irrallaan vaan kuin rivitalona. Ne on aseteltu niin, että yksityisyys on taattu. Sopivat sekä revontulten että keskiyön auringon ihasteluun, vuodenajasta riippuen.
Se sijaitsee myös lähellä patikointireittejä, samoin kuin Park Side Pyhä, joka on Isokurulle lähtevän polun äärellä.
Luostolla sijaitsee tyylikäs kylpylähotelli Lapland Hotels Luostotunturi & Amethyst Spa.
Pyhä ja Luosto kokemuksia
Oppaan on kirjoittanut matkailutoimittaja Antti Helin, joka on käynyt Pyhällä ja Luostolla sekä kesällä että talvella: ”Viimeksi vein ulkomaisia tuttuja käymään Pyhällä ja Luostolla päiväretkelle Rovaniemeltä, sillä halusin näyttää heille aidon Lapin maisemia. Pyhä ja Luosto tarjoavat upeita elämyksiä myös kesällä.”
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
