Aktiiviloman suuntana Pohjois-Norja on huikea kohde! Pohjois-Norjassa on lukemattomia vaelluspolkuja, jotka vievät toinen toistaan hienompiin paikkoihin: vesiputouksille, kalliojyrkänteille, vuorenhuipuille ja hiekkarannoille. Osan käveleminen kestää vain tunnin tai pari, toisten reittien kiertämiseen pitää varata koko päivä.
Tässä artikkelissa ei listata jokaista Pohjois-Norjan patikointireittiä – jos haluaa kattavan luettelon, löytyy aiheelle omistettuja kirjoja – vaan esittelen omasta mielestäni merkittävimmät, kiinnostavimmat ja hienoimmat päivävaellukset. Jokainen näistä reiteistä on syystäkin suosittu, joten huippusesongin aikaan heinä-elokuussa ei näillä poluilla joudu tarpomaan yksin. Syyskuu onkin erinomainen ajankohta vilkkaimpien reittien patikointiin.
Reitit esitellään järjestyksessä etelästä pohjoiseen:
- Svartisen, Helgelandin rannikko
- Litlverivassforsen, Ragon kansallispuisto
- Reinebringen, Lofootit
- Kvalvika ja Ryten, Lofootit
- Dronningruta, Vesterålen
- Segla ja Hesten, Senja
- Blåisvatnet, Lyngen
- Rottenvikvatnet ja Rottenvikfossen, Lyngen
- Haltin huiputus Norjan puolelta
- Sautson kanjoni, Alta
Jokainen tämän artikkelin reiteistä sopii normaalikuntoiselle ulkoilijalle – kunhan varusteet ovat kunnossa. Norjassa kaunis kesäkeli voi muuttua nopeasti piiskaavaksi sateeksi, joka kastelee vaatteet ja muuttaa polut mutavelliksi. Lyhyelläkin retkellä tulee käyttää kunnollisia jalkineita ja pakata päiväreppuun taukotakin lisäksi juomapullo ja evästä. Vaellussauvat ovat erityisen hyödylliset jyrkillä vuoristopoluilla, sillä ne auttavat sekä ylämäkeen kiivetessä että säästävät polvia alamäessä.
Kesähelteellä reppuun kannattaa pakata myös uikkarit ja ohut retkipyyhe, sillä monen reitin varrella on mahdollisuus pulahtaa uimaan. Vesi tosin on jääkylmää.
Svartisen – helposti jäätikön reunalle
Svartisen on Pohjois-Norjan suurin jäätikkö. Kokoa sillä on miltei 400 neliökilometriä, ja paksuimmillaan jäätä on jopa 600 metriä. Svartisenin haaralle nimeltä Engabreen voi tehdä retken Helgelandin rantatien varrella olevasta Holandsvikistä. Retkeen pitää varata useampi tunti ja kunnon eväät, sillä näin mahtavia piknik-paikkoja ei tule vastaan joka päivä.
Ensin ylitetään Holandsfjord-vuono pienellä laivalla, josta on komea näkymä jäätikölle. Matka kestää vartin verran ja menopaluulippu maksaa runsaat 20 euroa. Laivarannasta on jäätikölle nelisen kilometriä, joista kolme ensimmäistä on tasaista hiekkatietä. Rantakioskista voi vuokrata polkupyörän, ja minibussikyytejäkin on tarjolla.
Matkan puolivälissä, vuoristojärven rannalla, on ravintola Brestua, jonka lähellä on hyviä telttailupaikkoja. Ravintolan terassilta aukeaa paras näkymä kohti Svartiseniä, joka ulottuu 1200 metrin korkeudesta miltei järven vastarannalle saakka. Jäätikkö on jatkuvassa liikkeessä: se voi liikkua jopa kaksi metriä vuorokaudessa. Svartisenille kiikaroidessa saattaa nähdä jäätikköretkeläisten jonon liikkuvan lohkareiden välissä kuin muurahaiset konsanaan.
Viimeinen kilometri jäätikön reunalle kulkee sileällä kalliolla mutkittelevaa jyrkkää polkua, joka voi sateella olla arvaamattoman liukas. Varsinaiselle jäätikölle ei ole mitään asiaa ilman kunnon varusteita ja ammattimaista opasta, sillä railot ja irtoilevat jääkimpaleet voivat olla hengenvaarallisia. Retkiä järjestää laivakuljetuksia hoitava til Svartisen.
Hyvä tukikohta Svartisen-päiväretkelle on Gulbrukka Basecamp, josta on alle puolen tunnin ajomatka Holandsvikan laivalaiturille.
Lue lisää: Helgeland – upea rannikkoreitti Pohjois-Norjassa
Litlverivassforsen – satumainen vesiputous
Ragon kansallispuisto sijaitsee E6-valtatien ja Ruotsin rajan välissä. Se on helposta saavutettavuudestaan huolimatta rauhallinen luontokohde, sillä rajan toisella puolella ovat Padjelantan ja Sarekin loputtomat erämaat. Yhdessä Rago ja Ruotsin kansallispuistot muodostavat Euroopan suurimman yhtenäisen luonnonsuojelualueen, joka on pinta-alaltaan tuplasti Suomen suurimman kansallispuiston, Lemmenjoen, kokoinen.
Ragon komein nähtävyys on 223 metriä korkea vesiputous Litlverivassforsen, toiselta nimeltään Værivassfossen. Huikean luonnonihmeen näkee päiväretkellä. Kävelymatka yhteen suuntaan on kuutisen kilometriä ja korkeuseroa kertyy noin 600 metriä.
Ensimmäiset pari kilometriä ovat jyrkkää ylämäkeä metsän keskellä, seuraavat kilometrit kumpuilevaa koivikkoa ja märkien suolämpäreiden ylityksiä pitkospuita pitkin. Viides kilometri on kivikkoista polkua ja hankalimmissa paikoissa suoranaista louhikkoa, jossa etenemiseen tarvitaan jo käsiäkin. Viimeinen kilometri on Ragolle tyypillistä aaltoilevaa kalliota. Huippuharjanteelta on henkeäsalpaava näkymä alas vehreään jokilaaksoon.
Parin tunnin hikinen urakka palkitaan, kun edessä avautuu peilityyni Litlverivatnet-järvi, joka vuotaa yli kallioisen äyräänsä. Kuuluisan Litlverivassforsen–vesiputouksen pääsee näkemään aivan lähietäisyydeltä, sillä sen niskalla kulkee puinen silta. Mukaan kannattaa ottaa uima-asu ja pyyhe, sillä järven rannassa on turvallista – ja taivaallista – pulahtaa kristallinkirkkaaseen veteen.
Urakan päätteeksi voi peseytyä parkkipaikan vieressä virtaavassa joessa tai kolmen kilometrin päässä oleva leirintäalueen suihkussa.
Ragon kivikkoisella tunturiylängöllä kulkee parinkymmenen kilometrin pituinen rengasreitti Rago Circuit, jonka varrella on suositun vesiputouksen lisäksi kalaisia järviä ja pieni autiotupa. Jyrkästä maastosta johtuen kierrokseen pitää varata kaksi päivää.
Lue lisää: Saltstraumen, Bodø ja Saltenin autiorannat
Reinebringen – Lofoottien kuuluisin näköalapaikka
Reinebringen on koko Lofoottien suosituin patikkaretki, sillä huippuharjanteelta aukeava näkymä on eräs saariston ikonisimmista. Jyrkänteen reunalla seistessä henki salpautuu ja alkaa suorastaan huimata, kun kaukana alapuolella näkyy Reinen kylä ja ympärillä Reinevuonon terävät huiput.
Reinebringenin polku alkaa noin kilometrin päässä kylästä. Nousu kestää puolitoista tuntia. Vaikka jyrkkää nousua helpottavat nepalilaisten sherpojen rakentamat 1600 kivistä askelmaa (sherpatrappa), on reitin loppu mutainen ja liukas. Sadesäällä ylös ei kannata kiivetä: rappuset voivat olla vaarallisen liukkaat, ja maisema pilvien peitossa.
Reinestä löytyy Lofoottien mittakaavassa monipuolinen tarjonta ravintoloita ja majoitusta. Suositeltavia majapaikkoja ovat muun muassa erinomaiset arvostelut saanut Reine Rorbuer ja tyylikkään kodikas Catogården, josta löytyy niin sauna kuin paljukin. Kun palveluiden lisäksi maisematkin kuuluvat Lofoottien kärkikastiin, sopii Reine erityisen hyvin patikoinnista innostuneiden tukikohdaksi. Kylästä käsin voi tehdä päiväretkiä ilman autoakin.
Reinestä kulkee lautta Lofoottien kenties valokuvauksellisimman vuonon, Reinevuonon, pohjukkaan Kirkefjordiin. Matka kestää 15 minuuttia. Laivarannasta alkaa muutaman kilometrin helppo polku syrjäiselle ja kauniille Horseidstrandalle. Lähellä on toinenkin autioranta, Bunesstranden, jonne kävelyä on hiukan vähemmän.
Ryten ja Kvalvika – vaella upealle autiorannalle Lofooteilla
543 metriä korkea Ryten on yksi Lofoottien suosituimmista huipuista. Nousu kestää 1,5–2 tuntia jyrkänteen reunalle, josta avautuu upea näkymä Kvalvikan autiorannalle.
Kvalvika on yksi Lofoottien kauneimmista autiorannoista – kenties juuri siksi, ettei sinne kulje minkäänlaista tietä. Kvalvika kuuluu Lofoottien suosituimpiin päiväretkiin, mutta ranta on myös ikimuistoinen telttailupaikka. Vettä saa pienestä purosta, mutta laiduntavien lampaiden vuoksi se pitää puhdistaa keittämällä.
Lyhyin, tunnin mittainen reitti Kvalvikalle alkaa maantieltä ja kulkee avoimessa tunturimaastossa loivan harjanteen yli. Koska parkkipaikkoja on niukasti ja alueen asukkaat ovat lopen kyllästyneet pitkin pihoja ja pientareita pysäköiviin turisteihin, kannattaa harkita hiukan pidempää polkua, joka alkaa Fredvangin kylän lähellä olevan lammasfarmin pihalta. Tämä reitti on puoliväliin asti sama Rytenin huipulle kulkevan polun kanssa, joten moni kiipeääkin ensin Rytenille ja poikkeaa paluumatkalla Kvalvikan rannalle. Retkeen tulee varata useampi tunti ja kunnolliset eväät.
Lammasfarmin pihassa pysäköinti maksaa kymmenisen euroa. Käytössä on vessa, ja pihassa voi yöpyä asuntoautolla tai teltassa.
Suurten vierailijamäärien aiheuttaman eroosion vuoksi molemmat Kvalvikalle johtavat polut kunnostettiin heinäkuussa 2024.
Lue lisää: Lofootit- matkaopas – vinkit Norjan upeimpaan kohteeseen
Dronningruta – Vesterålenin helmi
Langøyan saaren pohjoiskärki on komeaa vuoristoa. Sen halki kulkee fantastinen patikointireitti, Støn ja Nyksundin välillä kulkeva majesteetillinen Dronningruta eli Kuningattarenpolku. Tämä on minun suosikkini kaikista Pohjois-Norjan päivävaelluksista.
Rengasreitti koostuu kahdesta osasta, joista arkisempi kulkee rannalla suurelta osin pitkospuilla, ja juhlavampi ilmavia vuorenharjanteita pitkin. Varoituksen sana on paikallaan: polulla on pari todella, todella jyrkkää rinnettä, ja korkeuseroa kertyy yhteensä yli kilometrin verran. Se on paljon tasamaan tallaajalle. Itse sain urheilukellooni lukemat 10 tuntia, 20 kilometriä ja 30 tuhatta askelta.
Dronningrutan virallinen pituus on 12–15 kilometriä, mutta todellisuudessa käveltävää kertyy 13–18 kilometriä riippuen lähtöpaikasta. Lyhimmän version aloitus- ja päätepiste on Stø. Nyksundista puolestaan matkaa kertyy runsaat neljä kilometriä enemmän, sillä kylä ei ole varsinaisen rengasreitin varrella.
Monien mielestä rengasreitti on parasta kiertää vastapäivään, jolloin kaikkein jyrkin pätkä – mahdottomalta näyttävä lohkareikko, jossa joutuu käyttämään käsiäkin – kiivetään ylöspäin. Korkeimmillaan kävellään yli 400 metriä merenpinnan yläpuolella, ja näkymät ovat sen mukaiset.
Retkeen kannattaa varata koko päivä. Pakkaa mukaan tukevat kengät, vaellussauvat ja kunnolliset eväät – sekä uikkarit ja retkipyyhe, sillä pulahdus jääkylmään veteen autiolla Skipssanden-hiekkarannalla kruunaa retken.
Viehättävä Nyksundin kylä tunnetaan taiteilijoiden ja muun luovan luokan pesänä. Pienestä koostaan huolimatta kylä on kesäisin suorastaan vilkas, ja ravintoloita sekä majoitusta riittää. Yksi tunnelmallisimmista majapaikoista on aivan kylän keskellä sijaitseva Nyksund Ekspedisjonen, jonka huoneet ovat persoonallisia mutta kodikkaita ja aamiainen aivan yliveto!
Lue lisää: Vesterålen – valassafarien keskus
Segla – Senjan legendaarinen vuorenhuippu
Senjan pohjoisosassa taivasta kohti kurottaa useita päätähuimaavia vuoria, joista monelle voi nousta parissa tunnissa. Ylivoimaisesti tunnetuin ja suosituin huippu on Segla. Vuori kohoaa vain 635 metriä merenpinnan yläpuolelle, mutta jyrkkien rinteiden ansiosta näkymät ovat todella ilmavat. Nousu Seglan huipulle ja laskeutuminen takaisin alas kestää yhteensä noin neljä tuntia. Kiipeämistä sateisella säällä ei suositella, sillä reitti voi olla liukas.
Seglan reitti alkaa Fjordgårdin kylästä, josta alkaa myös polku naapurihuipulle Hestenille. Vuorten välillä ei ole polkua, joten jos haluaa käydä samana päivänä molemmilla, ei auta kuin kiertää parkkipaikan kautta.
Hesten on valokuvaajien suosikki, sillä sieltä näkee Senjan kuuluisimman maiseman, jota hallitsee hurja Segla. Huippujen välissä on harjanne, jonka toinen reuna putoaa pystysuoraan satoja metrejä kohti merta. Jyrkänteen reunalle mennessä kannattaa varoa tuulenpuuskia. Kesällä kaunein valo osuu Seglaan myöhään illalla ja aikaisin aamulla.
Retki Hestenille kestää kolme tuntia. Polulta voi nousta myös viereiselle huipulle, Stavelitippenille, josta Seglan näkee eri kulmasta. Matkalta löytyy pari seikkailullista telttapaikkaa. Jos täällä viettää yön, sitä tuskin unohtaa koskaan.
Hyvä tukikohta Seglan, Hestenin ja muiden Senjan suosituimpien huippujen valloittamiseen on tyylikäs Segla Bed & Go, jonka sijainti ei voisi olla parempi: paikka sijaitsee Fjordgårdin kylässä, aivan vaelluspolkujen lähtöpisteessä. Kylän toinen majatalo on siisti ja simppeli Fjordgård B.
Fjordgårdissa on myös yksityinen loma-asunto, jonka moderneihin makuuhuoneisiin mahtuu yöpymään isompikin kaveriporukka tai perhe, sekä varsin päheä Polar Panorama Lodge.
Lue lisää: Senja – opas Pohjois-Norjan suosikkisaarelle
Blåisvatnet – Lyngenin sininen jäätikköjärvi
Lyngenin loistavin ja varmasti valokuvatuin retkikohde on Blåisvatnet, joka tunnetaan myös nimellä Blåvatnet. Nimensä mukaisesti järvi hehkuu niin syvän sinisenä, että tämä luonnonihme näyttää melkein luonnottomalta.
Retkeen pitää varata vähintään puoli päivää, sillä harva kääntyy kannoillaan heti järven nähtyään. Rannalla kannattaa pitää perusteellinen evästauko ihmeellisestä näkymästä nauttien: terävien vuorenhuippujen välistä pilkottaa Strupbreen-jäätikön kulma, josta sulamisvesi valuu kohisevien putousten kautta järveen. Rantavedessä vilahtelee pikkuruisia raudunpoikasia – uskomatonta, että näinkin karussa järvessä on elämää!
Hurjimmat hyppäävät pulikoimaan jääkylmään järveen, joten harkitse retkipyyhkeen ja uima-asun pakkaamista päiväreppuun. Naku-uinti ei näin suositussa paikassa ole soveliasta. Uimaan pitää mennä varovasti, sillä kivet ovat teräviä ja osa heiluu irrallaan.
Polku Blåisvatnetille on runsaat neljä kilometriä pitkä. Ensimmäinen kilometri on päällystetty puuhakkeella ja kosteiden kohtien yli vievät pitkospuut. Sitten kuljetaan avomaastossa loivasti ylämäkeen polkua, jota peittää loputon kivikko. Aivan lopussa reitti muuttuu viheliäiseksi louhikoksi. Kevyillä kengillä ei kannata lähteä matkaan, ja koiranomistajan on syytä pohtia etukäteen, millaista maastoa lemmikin tassut kestävät.
Blåisvatnetin parkkipaikalla on tilaa lähes sadalle autolle. Pysäköinti maksetaan EasyPark-sovelluksella. Maksimihinta on noin 25 euroa, joten alueella voi myös yöpyä asuntoautolla tai telttaillen. Pysäköintialueella on siisti kuivakäymälä, grillipaikkoja ja tusina sähköauton latauspistettä. Hikisen vaellusurakan jälkeen voi käydä pikapesulla lähellä virtaavassa purossa.
Parkkipaikalta voi pistäytyä myös Aspevatnetille, jonka rantaan vie kilometrin pituinen leveä ja tasainen polku. Periltä löytyy huussi ja laavu.
Lyngenin niemimaan ainoa leirintäalue, Svensby Turcenter, löytyy länsirannikolta Svensbyn pikkukylästä, josta pääsee autolautalla vuonon yli kohti Tromssaa.
Rottenvikvatnet ja Rottenvikfossen, Lyngen
Vaihtoehto Blåisvatnetille on turkoosi vuoristojärvi Rottenvikvatnet, joka sijaitsee niemimaan toisella laidalla. Se ei ole läheskään yhtä idyllinen kuin luonnontilainen Blåisvatnet: rannalla kohoaa massiivinen kivivalli, jolla järven vesi pidetään tietyllä korkeudella.
Polku järvelle on lyhyehkö, mutta hämmentävän jyrkkä: korkeuseroa kertyy alle kolmen kilometrin matkalla kokonaiset 400 metriä, joista suurin osa ensimmäisellä puolikkaalla. Ota vaellussauvat mukaan ja muista, että ”ei matka tapa, vaan vauhti”.
Jos ei jaksa kiivetä järvelle asti, samalta parkkipaikalta alkaa runsaan kilometrin pituinen helppo reitti Rottenvikfossen-vesiputoukselle. Kaunis polku kiemurtelee koivumetsän läpi kuohuvaa koskea seuraillen, ja vesiputouksen luona odottaa kuin evästaukoa varten luotu niitty (varo istumasta vapaana laiduntavien lampaiden papanoiden päälle). Vesiputouksen alle voi pulahtaa uimaan – tätä maagisempaa uimapaikkaa on vaikea kuvitella!
Muutaman kilometrin päässä patikointireittien alkupisteestä toimii maailman pohjoisin tislaamo, Aurora Spirit, joka valmistaa Bivrost-brändinsä alla viskiä, giniä, vodkaa ja akvaviittia. Tislaamossa voi osallistua opastetulle kierrokselle. Tislaamon yhteydessä toimii huippuarvosanat saanut Aurora Fjord Cabins, jonka moderneista mökeistä on upea merinäköala.
Lue lisää: Lyngen – Pohjois-Norjan Alpeilla odottavat upeat maisemat
Haltin huiputus Norjan puolelta
Gorsabrua – komea vesiputous ja syvän kanjonin yli kulkeva silta – on supersuosittu luonnonnähtävyys. Gorsabruan parkkipaikan jälkeen tie jatkuu vielä 15 kilometriä ja muuttuu pikku hiljaa seikkailulliseksi. Viimeiset kilometrit päätepisteeseen, Guolasjärven (Guolasjávri) rannalle, ovat terävää ja kuoppaista kivikkoa, jossa tavallisella henkilöautolla pitää ajaa kieli keskellä suuta. Yleensä tie on lumen peitossa kesäkuun lopulle saakka.
Hitaasti ajellessa ehtii nauttia upeasta miljööstä: porolaumoja, tiellä laiduntavia lampaita, rotkolaaksoja ja loputtomasti kumpuilevaa puutonta tunturiylänköä. Lopuksi edessä kohoaa Suomen korkein tunturi, Halti.
Suomen puolelta Kilpisjärveltä vaellus Haltille ja takaisin kestää melkein viikon, mutta Guolasjärveltä tunturin voi huiputtaa päivässä. Reitti ei silti ole helppo, vaan päinvastoin varsin vaativa. Vaelluksen pituus on noin 14 kilometriä ja aikaa kannattaa varata kuusi tuntia.
Merkitty reitti vie Haltin korkeimmalle huipulle, joka on 1361-metrinen Haltitoppen. Suomen korkein kohta puolestaan on 1324 metriä ja sijaitsee parin kilometrin päässä. Huippujen välillä ei ole merkittyä reittiä, joten kartta ja suunnistustaito ovat pakollisia varusteita. Mereltä nousevan sumun nielaistessa maisemat on eksyminen todellinen uhka. Kivikkoinen ja jyrkkä rinne on suorastaan vaarallinen sateisella säällä.
Birtavarren kylän laidalla kyltti kehottaa Gorsabrualle ja Guolasjärvelle ajavia autoilijoita maksamaan tienkäytöstä ja pysäköinnistä EasyPark-sovelluksella. Maksu on noin 15 euroa ja se on voimassa vuorokauden ajan koko 20 kilometrin mittaisella tiellä aina Haltitunturin juurelle saakka. Kesäkuussa tiellä saattaa vielä olla lunta, joten tämä vaellus ei sovi alkukesän retkille.
Sautson kanjoni – Altajoen jylhin maisema
Yksi koko Finnmarkin upeimmista luontokohteista on lohistaan tunnetun Altajoen (Altaelva) jylhin osa, Sautson kanjoni. Tällä Pohjois-Euroopan suurimmalla kanjonilla on pituutta 12 kilometriä ja syvyyttä 300–400 metriä.
Sautsoon pääsee helposti pohjoisesta Altan suunnalta kapeaa Gargiaveieniä pitkin. Päällystetty tie on hyväkuntoinen Gargia Lodge -majatalolle saakka, jonka jälkeen se jatkuu kuoppaisena soratienä nelisen kilometriä. Parkkipaikka löytyy Google Mapsista nimellä Trailhead Alta Canyon.
Sautson kanjonin reunalla olevalle näköalapaikalle vie runsaan kuuden kilometrin pituinen helppokulkuinen polku. Jyrkkiä mäkiä ei tällä reitillä ole. Matkalla ylitetään pari puroa kiviä ja pitkospuita pitkin. Perillä odottaa pieni kallionkieleke, jolta näkee kanjonin jylhimmän osan jyrkkine seinämineen ja kohisevine koskineen. Retkeen tulee varata evästaukoineen 5–6 tuntia.
Altajoen parkkipaikalta Gargiaveien jatkuu kohti etelää 25 kilometrin verran. Tämä huonokuntoinen reitti tunnetaan nimellä Altan vanha postitie. Se kulkee aution ja puuttoman tunturiylängön halki, järvien välitse ja purojen ylitse. Postitiestä selviää tavallisella henkilöautolla; vaikka kuoppia, kiviä ja syviä uria riittää, tasoitellaan pahimmat kohdat joka syksy.
Jos haluaa yöpyä edullisesti Altassa, paras vaihtoehto on Alta-joen rannalla sijaitseva Alta River Camping -leirintäalue, jonka huoneissa ja mökeissä on minikeittiö ja jääkaappi. Yhteiskeittiöitä on kaksin kappalein ja loppusiivous sisältyy hintaan.
Lue lisää: Altan kiehtovat nähtävyydet – kanjoni, katedraali ja kalliopiirrokset
Retkeilijän kännykkäsovellukset
Suosituilla poluilla ei tarvita karttaa tai kompassia, mutta reittiin kannattaa silti tutustua etukäteen. Moni Pohjois-Norjan patikointireitti on hieman heikosti merkitty maastoon, mutta joidenkin aloituspaikalla on infotaulu – sen kartasta voi näpsäistä valokuvan ennen urakan aloittamista.
Kätevämpi apu reitillä pysymiseen on kännykän karttasovellus, joka näyttää GPS:n avulla missä mennään. Kännykkään ei saa luottaa sokeasti, sillä vuorten takia verkko pätkii monessa paikassa. Paras tapa on ladata kartat puhelimen muistiin hyvissä ajoin ennen retkeä.
UT – hele Norges turplanlegger: Topografinen maastokartta, jossa on vaellusreittien ja lyhyiden päiväpatikoiden kuvaukset (pituus, kesto, korkeuserot, profiili). Hyvä ominaisuus on se, että kartan lisäksi sovellus näyttää, missä kohtaa ollaan reitin korkeusprofiililla (eli yhdellä vilkaisulla näkee, paljonko ylämäkeä on vielä jäljellä). Karttoja voi ladata puhelimen muistiin. Sovelluksen kieli on norja, mutta kouluruotsin avulla pärjää ihan tarpeeksi hyvin. Ilmainen.
Outdoor Active: Valtava määrä ulkoilureittejä: vaellusta, pyöräilyä, kalliokiipeilyä ja hiihtoa. Kartat, reitin korkeusprofiili ja monessa reitissä perusteellinen reittikuvaus ja valokuvia. Osa niistä on käyttäjien tekemiä, joten kuvauksia löytyy monella kielellä. Perusversio on ilmainen.
Norgeskart: Topografinen maastokartta, joka sisältää meren syvyyskäyrät ja satelliittikuvat. Ilmainen. Myös suomalaisesta Maastokartat-sovelluksesta löytyvät Norjan ja Ruotsin topografiset kartat. Maastokarttojen maksullisessa Plus-versiossa kartat voi ladata puhelimen muistiin.
YR: Norjan ilmatieteenlaitoksen ja yleisradio NRK:n yhteinen sääpalvelu. Pidetään yleisesti parhaana Norjan sääennusteena. Sovellus näyttää vuorovesitaulukon, revontuliennusteen sekä maastopalo-, tuuli- ja muut varoitukset. Ilmainen.
Pohjois-Norjan päivävaellukset kartalla
Edellä esitellyt päivävaellukset on merkitty karttaan vaeltajaa kuvaavalla symbolilla.
Lue lisää:
5 x Finnmarkin rullakivirannat
12 x Pohjois-Norjan häikäisevät hiekkarannat
Pohjois-Norjan parhaat matkakohteet
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
