Wien on kahviloiden kaupunki. Tuskin minkään toisen kaupungin kulttuurihistoriaan kahvilat liittyvät yhtä olennaisesti. Jopa Unesco on tunnustanut Wienin kahvilakulttuurin aineettomaksi kulttuuriperinnöksi.
Voikin hyvin väittää, että Wienissä kuuluisimmissa kahvioloissa istuskelu vastaa museossa käyntiä – Wienin kahviloissa kun istuskellaan kulttuuripersoonien jalanjäljillä. Esimerkiksi Cafe Centralissa on sanottu istuneen kerrallaan jopa yhdeksän nobelistia.
Monen 1900-luvun vaihteen kulttuurihenkilön postikin kannettiin hänen kantakahvilaansa.
Kahviloiden marmoripöytien ja wieniläistuolien ääressä saa maleksia hyvällä omalla tunnolla myös siksi, että perinteitä ja historiaa kunnioittaen kahvia ei kuulu nauttia nopeasti, vaan kaikessa rauhassa nautiskellen. Yhden kahvikupin hinnalla saa viettää aikaa niin kauan kuin mieli tekee.
Monissa Wienin kahviloista tarjotaan myös lounasta. Asiaan kuuluu myös päivän lehden lukeminen.
Wieniläiskahviloiden tylyt tarjoilijat
Tarjoilijat ovat iso osa wieniläistä kahvilakulttuuria. Asiakas ohjataan pöytään ja hänelle ojennetaan menu. Ja sitten alkaa odottelu. Kenelläkään ei ole kiire – ei tarjoilijalla eikä asiakkailla.
Aidossa wieniläiskahvilassa asiakas ei ole aina oikeassa. Tarjoilija on. Tarjoilijan ammattia on perinteisesti pidetty etuoikeutettuna, ja heistä voi edelleen saada hieman tylyn vaikutelman. Ei kannata odottaa amerikkalaistyylistä hymyilyä ja pokkurointia. Siksi hoputtaminenkin on turhaa. Kahvi ja kakkupala kyllä tulevat, kun ovat tullakseen. Myös laskun tulemiseen voi mennä hyvä tovi.
Tämä hieno perinne on tosin pahasti uhattuna, sillä joka vuosi wieniläiset tarjoilijat tuntuvat olevan aiempaa nuorempia ja ystävällisempiä. Ja auta armias, nykyisin he tapaavat jopa hymyillä!
Jos siis kohtaat vielä jossain perinteisen yrmeän tarjoilijan, kiitä onneasi.
Näin tilaat kahvin paikalliseen tapaan
Parasta palvelua saa, jos osaa tilata kahvinsa wieniläisittäin oikeilla nimillä: Kleiner Schwarzer eli ”pieni musta” muistuttaa espressoa. Kleiner Brauner eli ”pieni ruskea” on kuin edellinen, mutta kermatilkalla. Großer Schwarzer ja Großer Brauner ovat edellisten kookkaampia isoveljiä.
Der Verlängerte eli ”pidennetty” on vedellä jatkettu ”pieni musta”. Melange on ”pieni ruskea, jossa on suuren ruskean verran maitovaahtoa” eli vähän kuten cappuccino, mutta ilman italialaisen serkkunsa kaakaokoristekoukeroita.
Jos vain pyytää kahvia, tarjoilija saattaa todeta: ”Meillä ei ole sellaista.”
Cafe Central – Wienin kuuluisin kahvila
Wienin kahviloista kuuluisin on vuonna 1860 avattu Cafe Central, jonka marmoripylväiden katveessa ovat fundeeranneet mullistavia ajatuksiaan niin Freud, Lenin, Trotski kuin Hitlerkin.
Tarinan mukaan Itävallan ulkoministeri ei ollut uskoa korviaan kuultuaan Venäjällä alkaneen vallankumouksen, vaan totesi: ”Kuka kumma siellä Venäjällä muka kapinoisi. Herra Trotskiko Café Centralista?”
Café Sacher ja Café Demel – kumman Sacher-kakku on se oikea?
Wienin historiallisista kahviloista kuuluisimpia ovat Café Centralin ohella Café Sacher ja Café Demel, jotka molemmat kilpailevat siitä, kumman Sacher-kakku on alkuperäinen ja oikea.
Kahvilat kävivät taannoin lähes kolme vuosikymmentä kestäneen oikeustaistelun siitä, kumpi saa käyttää kakustaan nimeä ”Original Sacher Torte”. Kiista sovittiin 1960-luvulla, kun Café Sacher sai yksinoikeuden nimeen.
Ja kuitenkin monien wieniläisten mielestä Demelin kakku on se aito ja alkuperäinen.
Keskeisin ero on aprikoosihillokerrosten määrä: Sacher-kahvilan kakussa on kaksi hillokerrosta, kun taas Demelin kakussa on vain yksi hillokerros.
Aitoudesta voi kiistellä – samoin makuasioista. Monen herkuttelijan mukaan molempien kahviloiden ”alkuperäiset” Sacher-kakut ovat itse asiassa turhan kuivakoita. Edullisemman ja maistuvamman Sacher-kakun saakin esimerkiksi kahvilaketju Aidasta. Mutta sitä ei tietenkään sovi sanoa ääneen!
Café Sacher sijaitsee maineikkaan Hotel Sacherin yhteydessä Wienin valtionoopperan vieressä. Demel on puolestaan Hofburgin palatsin edustalla.
Cafe Hawelka – taiteilijoiden kahvila
Vuonna 1939 avattu Café Hawelka on tämäkin historialtaan tunnettu taiteilijakahvila. Puitteiltaan se on kuitenkin paljon maanläheisempi kuin palatsimainen Central. Täällä viihtyivät etenkin 1960- ja 1970-lukujen itävaltalaistaiteilijat, jotka eivät ole maailmalla niin kovin tunnettuja.
Hyvä syy pistäytyä kahvila Hawelkassa ovat edesmenneen omistajan, rouva Hawelkan, reseptillä edelleen valmistetut suussa sulavat täytetyt pullaset, joiden nimi on Buchtel. Se on perinteinen itävaltalainen herkku, jota kuitenkin saa vain harvoista kahviloista.
Tai jos totta puhutaan, niin pullien alkukoti on Tšekin puolella Bohemiassa, mutta siitä ei kannata ryhtyä väittelemään itävaltalaisten kanssa.
Café Westend – sopivan aito tunnelma
Café Westend on Westbahnhof-juna-aseman vieressä sijaitseva yksi vanhimmista ja suurimmista Wienin kahviloista – kerrotaan, että se oli toisen maailmansodan aikoihin sopiva agenttien tapaamispaikka.
Kahvila avattiin 1800-luvun lopulla ja siellä voi edelleen tassutella alkuperäisellä kalanruotoparkettilattialla.
Muutama vuosi sitten kahvila vaihtoi omistajaa ja sen nukkavierua tunnelmaa ja kuluneita huonekaluja on hieman paranneltu. Kahvila on silti tunnelmaltaan hyvin aito ja paikallinen verrattuna aivan ydinkeskustassa sijaitseviin klassikkokahviloihin – ja edullisempi.
Café Westend, Mariahilfer Strasse 128
Paras paikka Apfelstrudel-omenatortulle
Legendaarisen Sacher-kakun ohella wieniläisten kahviloiden toinen kuuluisa herkku on omenatorttu Apfelstrudel.
Tortun valmistusta pääsee seuraamaan Schönbrunnin linnanpihan kahvila-leipomossa. Noin kymmenellä eurolla saa nähdä jättimäisen taikinan venyttämistä ja kierittämistä – ja tietenkin herkutella uunituoreella, lämpimällä Apfelstrudelilla ja kahvikupposella. Lisäksi mukaansa saa kahvilan oman omenastruudelireseptin.
Toinen variaatio Apfelstrudelista on Topfenstrudel, jossa omenat on korvattu rahkalla.
Wienissä reissatessa kannattaa maistaa myös keisarin lempiherkkua: Kaiserschmarrn on pannulla paistettuja pannukakunpalasia, joiden seassa on esimerkiksi luumu- tai omenahilloa, rusinoita, kirsikoita tai manteleita ja päällä tomusokeria.
Aida-kahvilat
Wienin kahvila-konditoria-kulttuuriin kuuluu myös hennon roosan sävyinen kahvilaketju Aida, johon törmää joka puolella kaupunkia.
Wienistä kirjan kirjoittanut kirjailija Julia Kospachin mukaan Aida on ihastuttava instituutio, jossa voivat herkutella kaikenikäiset, kaikista sosiaaliluokista. Sieltä saa kuulemma kaupungin parhaat kermakakkupalat, eikä kahvikaan kalpene kilpailijoille.
Aito wieniläinen tietää eron kahvilan ja konditorian välillä – Aida sijoittuu sujuvasti näiden kahden välimaastoon.
Lähde: Julia Kospach, Wiener Melange
Lue lisää: Wien.
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
