Aavasaksa – Suomen maagisin paikka juhannuksen viettoon

Aavasaksa
Siellä se pilkistää, keskiyön aurinko. Kuva: Matti Björninen / Visit Finland

Aavasaksa on Suomen eteläisin paikka, josta näkyy keskiyön aurinko. Keskiyön aurinko säteilee juhannuksena. Voiko maagisempaa juhannuksen viettopaikkaa kuvitella?

Jyrkkä, 242 metriä korkea vaara erottuu selvästi lähistön muista vaaroista. Kauneutta lisäävät vaaralta aukeavat maisemat Tornionjokilaaksoon.

Hieman napapiirin eteläpuolella Ylitorniossa sijaitseva vaara on myös yksi Suomen vanhimmista matkailunähtävyyksistä.

Arvonimestä sopii kiittää ranskalaista tähtitieteilijää, Pierre Louis Moreau de Maupertuis’ta, joka kiipesi vaaran laelle vuonna 1737. Kyseessä ei tosin ollut varsinaisesti lomamatka. Maupertuis johti retkikuntaa, joka oli saapunut selvittämään, onko maapallo navoiltaan litistynyt. Toinen retkikunta oli lähetetty Ecuadoriin. Suomi oli siis päässyt varsin eksoottiseen seuraan.

Oli se. Litistynyt.

Aavasaksaa koristavat ihanat käppyrämännyt. Kuva: Matti Björninen / Visit Finland

Maupertuis vietti Aavasaksalla kaikkiaan kymmenkunta päivää ja ylisti kovasti maisemia matkakuvauksessaan. Sen sijaan paikallisista marjoista hän ei pitänyt.

Vuonna 1798 Aavasaksalle saapui seuraava seikkailija, italialainen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbi matkallaan Nordkappiin eli Euroopan pohjoiselle reunalle.

Aavasaksan lisäksi Acerbia kiinnosti suomalaisten saunominen: ”Koko ajan, kun suomalaiset oleskelivat tässä kuumassa kylvyssä, he hieroivat itseään ja hakkasivat jokaista ruumiinsa kohtaa koivun oksista tehdyllä vitsakimpulla. Kymmenen minuutin jälkeen he olivat punaisia kuin raaka liha ja näyttivät suorastaan kauheilta”, Acerbi kuvasi matkakertomuksessaan.

1800-luvun alussa Aavasaksan laella mitattiin maapallon kokoa osana Struven kolmiomittausketjua – mikä tekee Aavasaksasta osan Unescon maailmanperintökohdetta.

Siihenpä ne varhaiset turistit taisivatkin sitten jäädä. Tsaari Aleksanteri II:n piti tosin saapua vuonna 1882, mutta matka peruuntui. Tsaari murhattiin Pietarissa.

Nykyisin Aavasaksan nähtävyyksiin kuuluvat näkötorni, Keisarinmaja ja pienehkö hiihtokeskus. Ylös pääsee ajamaan autolla.

Aavasaksan näkötorni

Aavasaksa
Parasta Aavasaksassa ovat upeat maisemat. Kuva: Harri Tarvainen / Visit Finland

Aavasaksan korkeimmalla kohden nousee 13 metriä korkea, tiilinen näkötorni. Nykyinen torni on vuodelta 1969, mutta vaaralla on ollut näkötorneja jo ainakin 1900-luvun alusta.

Vaaran laelta avautuvat näkymä lasketaan Suomen kansallismaisemien joukkoon. Kovin harvalukuinen joukko se ei ole: ympäristöministeriön vuonna 1994 valitsemia kansallismaisemia on Suomessa kaikkiaan 27.

Maisemat ovat kyllä komeat, ja niitä voi ihailla näkötornin lisäksi näköalatasanteelta. Vaaraa kiertää Tengeliönjoki ja kauempana kohisee Tornionjoki. Suomen ja Ruotsin rajalla virtaava Tornionjoki on maamme mahtavimpia jokia. Ja vieläpä valjastamaton. Pituudeltaankaan (514 km) se ei pahasti kalpene maamme pisimmän joen, Kemijoen rinnalla (550 km).

Keisarinmaja ja jugendpaviljonki

Keisarinmaja Aavasaksan laella. Kuva: Wikimedia

Aavasaksan vaaran huipulla oleva Keisarinmaja edustaa romanttista sekatyyliä. Se rakennettiin vuonna 1882 murhatun tsaari Aleksanteri II:n seuraajaa, Aleksanteri III varten, mutta tämäkin joutui perumaan tulonsa. Keisarinmajassa voi vierailla kesäaikaan.

Vieressä on toinenkin kaunis rakennnus, Torniosta siirretty pienin, jugendtyylinen paviljonki.

Annikki Kariniemen patsas – Lapin ensimmäinen naiskirjailija

Aavasaksan huipulla on myös Annikki Kariniemen patsas. Kariniemi oli Lapin ensimmäisiä naiskirjailijoita, jonka elämään Rosa Liksomin romaani Everstinna osin pohjautuu.

Romaanin nimen mukaisesti Annikki Kariniemi oli naimisissa häntä 26 vuotta vanhemman jääkärieverstin kanssa. Miehensä kuoltua Kariniemi kirjoitti teoksen Erään avioliiton anatomia, joka kertoi parisuhdeväkivallasta paljastamatta kuitenkaan, kuinka omaelämäkerrallinen teos oli.

Kokeiltuaan avioliittoa huomattavasti vanhemman miehen kanssa Kariniemi meni seuraavaksi naimisiin 30 vuotta nuoremman miehen kanssa. Aikansa kohuavioliitosta hän möi juttuja Hymy-lehteen.

Kariniemi kirjoitti paljon myös erätarinoita. Kaikkiaan hän julkaisi peräti 32 teosta.

Kruununkierros – Aavasaksan vaellus

Aavasaksan maisemissa voi myös patikoida. Kolmen kilometrin mittaisen Kruununkierroksen varrella maasto on metsäistä ja komean kivikkoista. Kulkemista helpottavat pitkospuut.

Majoitus Aavasaksassa

Aavasaksa Ruotsin puolelta nähtynä. Kuva: HToyryla, Wikimedia

Aivan Aavasaksan vieressä on Aavasaksan lomakeskus. Perushyvää mökkimajoitusta.

Edullinen majapaikka on Aavasaksasta 30 kilometriä pohjoiseen sijaitseva Arctic Camping, josta löytyy niin pieniä mökkejä (alk. 40 euroa) kuin telttapaikkojakin (12 e). Saunomaan pääsee kuudella eurolla.

Katso tarjoukset Ylitornion hotelleihin.

Matka Aavasaksaan

Aavasaksa sijaitsee Ylitorniossa, 70 kilometriä Torniosta pohjoiseen.

Lue lisää: Lapin parhaat elämykset

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!