Kerran vielä Poirot – arvostelussa elokuva Kuolema Niilillä

Kuolema Niilillä arvostelu
Kenneth Branagh esittää Hercule Poirotia ohjaamassaan elokuvassa Kuolema Niilillä. Kuva: Rob Youngson © 2020 Twentieth Century Fox Film Corporation

Egypti kuuluu niihin maihin, joissa kolmantena koronakeväänä voi matkustella melko vapaasti. Matkaa varten voi virittäytyä vaikka katsomalla Disneyn näkemyksen Agatha Christien romaanista vuodelta 1937. Romaanissa kuvatun ajan kostyymeihin pukeutuneita Poirot-faneja on näkynyt jo vuosikymmeniä Kairon asemalla tai Luxorin ja Assuanin rantapenkoilla ja siipiratasaluksilla.

Voiko 2020-luvun versio tuoda mitään uutta useaan kertaan aikaisemminkin kuvattuun tarinaan. No, ainakin on yritetty. Aikamme tapaan hahmojen rotu, sukupuoli ja sukupuolinen suuntautuminen poikkeavat edellisistä versioista. Historiaa onkin selvästi siloteltu tähän kuvaan sopivaksi.

Prologissa lähdetään liikkeelle mustavalkoisesta ranskankielisestä jaksosta ensimmäisen maailmansodan juoksuhaudoista Belgiassa. Kenttäsairaalassa haavoittunut rivisotilas, Hercule Poirot, vahvistetaan asiaa epäileville heteroksi, ja viiksillekin löytyy selitys. Belgialaisdandy ei myöskään viljele ranskankielisiä fraaseja yhtä tiheään kuin aikaisemmin. Elokuvan loppupuolella, murhatutkimuksessaan varsin tuntuvaa auktoriteettia nauttiva yksityisetsivä, esiintyy lähes toiminnallisessa kohtauksessa.

Varsinainen tarina alkaa Lontoossa. Poirot tutustuu blues-musiikkiin, joka soikin elokuvassa paljon, sinänsä verevänä, mutta ehkä hivenen turhan sähköisenä ajankohdan huomioiden. Svengin parista siirrytään Egyptiin, Gizan pyramideille Kairoon ja sieltä patoa edeltävään Assuaniin ja sittemmin korkean padon ja Nasserin tekojärven alta pelastetuille Abu Simbelin temppelin raunioille. Elokuvassa temppeli ei ole jostain syystä kovin vakuuttavan näköinen. Muuten visuaalinen puoli on kunnossa: kultaiset auringonnousut, hopeiset kuutamot ja felukkojen valkoiset purjeet Niilillä. Aikaisemmissa filmatisoinneissa käytetty Luxor on jätetty pois.

Näyttelijäsuorituksissa yksikään ei nouse erityisesti muitten yläpuolelle. Melko tasapaksua tavaraa. Yhtä kaikki. Uudelle katselijasukupolvelle amerikkalaisversio englantilaisesta dekkarista saattaa kuitenkin olla varsin viihdyttävää katseltavaa.

Kuolema Niilillä (Death on the Nile, 2022), ohjaus: Kenneth Branagh

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi