Maailmassa ei ole montaa ympyrän muotoon rakennettua kaupunkia. Hamina on yksi harvoista. Sen asemakaava on varsinainen himmeli: Haminan sydämessä on keskusaukio, jolta lähtee kahdeksan säteittäistä katua. Niitä yhdistävät kaksi ympyräkatua. Koko komeutta ympäröi tähdenmuotoinen linnoitus. Pyöreä asemakaava edustaa renessanssin ajan ideaalikaupunkimallia.
Linnoituskaupunki on rakennettu siihen, missä länsi kohtaa idän. Haminan linnoitusta alettiin rakentaa Ruotsin vallan alla vuonna 1722, Pietari Suuren pelossa. Työt olivat vielä pahasti kesken vuonna 1742, kun venäläiset marssivat kaupunkiin. Puolustusta ei ehditty järjestää, ja linnoitus antautui taistelutta.
Seuraavana vuonna tehdyssä Turun rauhassa valtakuntien raja siirtyi Kymijoelle, ja Haminasta ja Kotkasta tuli osa itänaapuria 70 vuotta ennen kuin muu Suomi liitettiin Venäjään vuonna 1809. Haminasta tuli Venäjän rajalinnoitus ja eräänlainen ennakkonäytös autonomian ajan Suomesta – se oli Venäjän hallinnassa, mutta säilytti silti monia ruotsalaisia piirteitä, kuten luterilaisen kirkon ja ruotsinkielisen hallinnon.
Vilkkainta aikaa Haminassa on kesäisin järjestettävä Hamina Tattoo -sotilasmusiikkifestivaali. Muina aikoina Hamina tuntuu hieman unohtuneen matkailijoilta, vaikka vanhan asunsa säilyttänyt kaupungin keskusta onkin viehättävä.
Haminan pyöreä Raatihuoneentori
Hamina on siitä mukava kaupunki, että sen keskustassa on vaikea eksyä. Lähditpä seuraamaan melkein mitä tahansa katua, päädyt pian todennäköisesti samaan pisteeseen. Vastaavanlainen ympyräasemakaavainen citadel on Palmanovan kaupungissa, Koillis-Italiassa, aivan Slovenian rajan tuntumassa.
Sekä Haminan että Palmanovan taustalla oli ajatus kaupungista, joka olisi täydellisen järjestyksen, symmetrian ja kauneuden ilmentymä – toisin sanoen kuin maailmankaikkeus pienoiskoossa. 1400–1500-luvuilla italialaiset arkkitehdit ja ajattelijat kehittivät tätä kaupunki-ihannetta vastalauseena keskiajan sokkeloisille ja hallitsemattomille kaupungeille.
Ideaalikaupungin asemakaavaan haluttiin geometriaa, näkyvyyttä ja järjestystä: aukioita, säteittäisiä katuja ja keskuksia, joissa vallan ja kirkon symbolit asettuisivat selkeästi näkyviin. Ympyrän tai tähden muotoiset asemakaavat olivat osa tätä utopiaa. Ne eivät olleet vain kauniita paperilla vaan myös käytännöllisiä puolustuksen ja hallinnan kannalta – keskeltä näkee kaikkiin suuntiin, ja hyökkääjät on helpompi havaita ja torjua.
Haminan keskipiste on pyöreä Raatihuoneentori, jonka keskellä on Engelin suunnittelema empiretyylinen Haminan raatihuone.
Aukion reunoilla on kaksi kirkkoa. Vaaleansinisen, kreikkalaiselta temppeliltä näyttävän luterilaisen kirkon on suunnitellut Engel. Oranssin ortodoksikirkon on suunnitellut puolestaan ranskalainen arkkitehti Louis Visconti. Hänet tunnetaan parhaiten Pariisin Invalidikirkkoon suunnittelemastaan Napoleonin haudasta.
Haminan raatihuone ja Tove Janssonin maalaukset
Raatihuoneen valtuustosalissa on esillä Tove Janssonin alun perin Haminan Seurahuoneelle tekemät viisi metriä leveät maalaukset. Ne kuvaavat myrskyävää merta ja salskeita upseereita sievine daameineen. Merenneitokin on päässyt mukaan.
Muumifanitkaan eivät pety – signeerauksensa viereen Jansson on maalannut pikkuruisen Muumipeikon. Kunhan vaan Hamina keksisi mainostaa näitä maalauksia muumihulluille japanilaisille!
Haminan kaupunginmuseo – kurkista Katariinan kammariin
Haminan kaupunginmuseon vuonna 1760 valmistunut rakennus on ehtinyt olla monessa käytössä. Se on toiminut asuntona, pakkahuoneena, leipomona ja räätälin liikkeenä. Kesällä 1783 talossa kohtasivat serkukset Katariina Suuri ja Ruotsin kuningas Kustaa III, jotka kävivät neuvotteluja kolmen päivän ajan parantaakseen maiden välejä.
Kun Katariina tuli kaupunkiin, linnoituksen tykistö ampui hänen kunniakseen 101 kunnialaukasta, ja paimenpukuiset tytöt asettelivat ruusuja keisarinnan eteen. Kustaa saapui seuraavana päivänä juhlallisuuksista pahasti myöhässä; hän oli juuri murtanut kätensä Hämeenlinnassa ratsastusonnettomuudessa.
Neuvotteluja ei voi pitää suurena onnistumisena. Viisi vuotta myöhemmin Kustaa III kävi jo sotaan Venäjää vastaan tavoitteenaan suistaa Katariina valtaistuimelta. Kaksi vuotta kestänyt sota on päässyt historiankirjoihin vain pienenä mainintana, sillä se ei johtanut merkittävään lopputulokseen suuntaan tai toiseen.
Museon kohokohtana on Katariinan kammari, joka on sisustettu kuninkaallisten tapaamista esitteleväksi huoneeksi.
Kauppiaantalomuseo – aikamatka 1900-luvun alkuun
Kauppiaantalomuseo esittelee 1900-luvun alun suomalais-venäläistä kauppiasperinnettä. Se koostuu kokonaisesta kauppiaskorttelista talleineen ja sepänpajoineen. Päärakennuksen on entisöity vanha kauppapuoti sekä kauppiasperheen ja vuokralaisperheen asuinhuoneet. Piharakennuksissa tutustutaan käsityöläisten arkeen.
RUK:n päärakennus – Mannerheim sai potkut kadettikoulusta
Haminalla on ollut vahva rooli suomalaisessa sotilaskoulutuksessa 1800-luvun alkupuolelta asti. Haminassa koulutetaan tulevia upseereita Suomen Maavoimille, Merivoimille ja Ilmavoimille. Puolustusvoimien reserviupseerikoulun (RUK) komea päärakennus sijaitsee aivan keskustassa. Sen edessä seisoo 1957 pystytetty kaatuneitten upseereiden muistopatsas.
Ennen RUK:ta samoissa tiloissa toimi tsaarin armeijan kadettikoulu, jonka tunnetuin oppilas oli varmasti C. G. E. Mannerheim. Hän sai tosin lähteä laitoksesta kesken koulutuksen päädyttyään surullisenkuuluisalla puntiksellaan väärien setämiesten pöytään.
RUK-museo ja Wanha Veteraani
RUK-museo sijaitsee Kadettikoulunkatua RUK:sta eteenpäin ns. Pikkusotkun kiinteistössä. Pikkusotkua vastapäätä on Wanha veteraani -museo, joka johdattaa rauhanturvaamisen historiaan.
Suomalaiset ovat osallistuneet YK-operaatioihin alkaen Suezin kriisistä vuonna 1956. Esillä on valokuvien lisäksi operaatioissa käytettyjä varusteita sekä kalustoa. Pihalla on maallikolle panssarivaunulta näyttävä Aili-rynnäkkötykki ja tavallaan vastapainona sille YK:n operaatioissa käytetty valkoinen Panssari-Sisu.
Tutustu Haminan linnoitukseen
Pienen keskustan toisella reunalla voi tutustua Haminan linnoituksen vanhaan vartiorakennukseen. Aikoinaan linnoitukseen oli vain kolme sisäänkäyntiä, joista kutakin vartioi samantapainen vartiorakennus. Kaupunkiin saapujien tuli luovuttaa portinvartijoille passinsa ja mahdollisesti mukana olleet aseensa.
Portin oikealla puolen on varsin hyvin säilynyt, maavalleista koostuva bastioni. Vallien viertä kannattaa kävellä oikealle, jolloin saapuu niin sanotulle Keskusbastionille. Se on entisöity ja antaa parhaan kuvan Haminan puolustusmuurista.
Kesäisin Keskusbastionissa järjestetään suuren telttakatoksen alla Hamina Tattoo -sotilasmusiikkifestivaalin pääkonsertit.
Melkein Euroopan korkein lipputanko
Keskustan ulkopuolella, meren rannalla, on Suomen lipun aukio. Sillä kohoava sata metriä korkea lipputanko oli pitkään Euroopan korkein, kunnes Bulgarialaiset rakensivat pitemmän, 111 metriä korkean. Maailman korkein lipputanko on yli 200 metriä korkea ja sijaitsee Kairossa (ja nyt tarkoitetaan Egyptin Kairoa eikä Kotkan merimieskapakkaa).
Lipputanko pystytettiin juhlistamaan Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa, ja sen päässä liehuva Suomen lippu on koripallokentän kokoinen.
Lippuja heiluu Haminassa paljon muuallakin.
Tervasaaren satama ja Tullimakasiinin merenkulkukumuseo
Vastapainona sotilaalliselle Haminan keskustalle toimii rennompi Tervasaaren satama, joka on ehtinyt julistautua itsenäiseksi, tosin viisumivapaaksi, vyöhykkeeksi. Oppia on mahdollisesti otettu Christianian tai Vilnan Užupisin kaltaisista vapaavaltioista.
Tervasaaren näkyvin hahmo on 25 vuotta maailman meriä seilannut Patu Patanen. Jo 15-vuotiaana vuonna 1960 merille lähtenyt Patu on kapakoitsija, laivanvarustaja ja museon isäntä.
Sarjayrittäjän teemapuisto käsittää muun muassa hänen Tullimakasiiniin perustamansa epävirallisen merenkulkumuseon, joka on yhtä värikäs ja samalla käsittämätön kuin isäntänsä jutut. Lippuja on tietenkin täälläkin, kun kerran Haminassa ollaan. Tässä tapauksessa tietenkin alusten, kuten Suomen Joutsen, lippuja.
Kaikenlaisen maan ääristä roudatun rojun ja salakuljetusvälineistön seassa on entisen Yhdysvaltojen suurlähettilään Bruce Oreckin kirje Patulle. Siinä hän kehottaa tätä kohdistamaan tykkinsä. Museon edessä seisovan Patun tykin laukauksilla on avattu monet tapahtumat kuten Helsingin silakkamarkkinat ja Kotkan meripäivät.
Lähistöllä on myös puusta veistetty groteski merenneito: Ulrika I (nimetty Vintage-valtakunnan Ulrika Bachérin mukaan). Patsas on Patun mukaan Haminan vastine Kööpenhaminan Pienelle merenneidolle.
Kaijassa lepää S/S Hyöky, alun perin pietarilaisella telakalla 1912 valmistunut ja Latviaan sijoitettu majakkalaiva, jonka jääkärit kaappasivat ja toivat Suomeen keväällä 1918.
Aluksen vaiheet ovat yhtä polveilevat kuin sen omistajan, siis Patun. Patu on myös hyvää pataa toisen tunnetun haminalaisen Petri Tiilen, eli Pelle Miljoonan kanssa. Tämä saattaa joskus päräyttää pyörällään spontaanistikin keikalle Tervasaareen.
Oolannin puisto
Heinäkuussa 2021 Tervasaareen avattiin Oollannin puisto. Sen pääsuunnittelijoihin kuuluu puutarhaneuvos Heikki Laaksonen, joka on suunnitellut myös Kotkan upeat puistot. Oollanninpuistosta löytyy samantyyppisiä vesielementtejä kuin Kotkan Sapokan vesipuistosta ja Katariinan meripuistosta.
Tervasaaresta pääsee tuurimoottorilla eli vuoroveneellä Haminan saaristoon.
Pelle Miljoonan patsas
Aivan Tervasaaren perällä, Rampsinkarin uimarannan vieressä, rummuttelee Pelle Miljoonan patsas. Elämää suurempi punkkari on saanut kokoaan pienemmän patsaan.
Haminan autogrilli
Haminan linja-autoaseman vieressä toimiva Haminan autogrilli on Suomen maineikkaimpia grillejä – etenkin Haminassa RUK:n käyneiden keskuudessa. Monet entiset aliupseerikokelaat matkustavat grillille pitkiäkin matkoja menneitä muistelemaan – ja tuovat perheensäkin mukanaan.
Mirja Virtasen jo yli 30 vuotta pitämä grilli tunnetaan erityisesti makkaraperunoistaan, mutta mainetta on niittänyt myös lihapiirakka, johon voi valita mielin määrin täytteitä.
Haminan seurahuone – kaupungin kuuluisin hotelli
Haminan seurahuone on Suomen klassisia, historiallisia hotelleja. Jos tämä paikka sijaitsisi jossain vilkkaammassa matkailukaupungissa, se olisi jo itsessään nähtävyys. Haminan seurahuone avattiin hotelli–ravintolana jo vuonna 1890, mikä tekee siitä yhden Suomen vanhimmista yhä toimivista hotelleista.
Hotellin sisätilat kärsivät pahasti vuoden 1951 tulipalossa, minkä jälkeen Tove Jansson maalasi seinämaalaukset Marski-salin kabinettiin. Maalaukset on hiljattain siirretty Haminan raatihuoneelle.
Hotellin sijainti on upea Haminan vanhassakaupungissa, mutta sen toiminta on ollut vuosien ajan vaakalaudalla. Toivotaan, että hotelli pian taas avataan.
Haminan keskustassa on muutenkin niukalti majapaikkoja, tällä hetkellä oikeastaan vain Spa Hotel Hamina.
Salpalinja – käy katsomassa Suomen Kiinanmuuria
Jos Haminasta jatkaa 30 kilometriä itään, vastaan tulevat kaksi sotahistorian erikoiskohdetta: Virolahden bunkkerimuseo ja hieman syrjemmässä sijaitseva Miehikkälän Salpalinja-museo. Molemmat esittelevät talvisodan jälkeen rakennetun Salpalinjan puolustuksia.
Salpalinja oli Mannerheimin vastaus mahdolliseen uuteen Neuvostoliiton hyökkäykseen – 1200 kilometriä pitkä linnoitusketju, Suomen historian suurin rakennusprojekti ja pohjoinen vastine Kiinan muurille. Sillä ei koskaan taisteltu, mutta sen olemassaolon uskotaan hillinneen vihollisen hyökkäysaikeita.
Kumpaan museoista kannattaa mennä? Molemmat ovat käynnin arvoisia, mutta jos aika on tiukilla, valinta riippuu mieltymyksistä. Virolahden bunkkerimuseo on viihteellisempi – opastusta hoitaa vanhaan sotapukuun pukeutunut Herra Majuri, ja alueella on Tuntemattoman sotilaan henkeen rakennettu polku.
Miehikkälän Salpalinja-museo on aidompi ja asiallisempi, oikeiden panssariesteiden ja alkuperäisten rakenteiden ympäröimä. Sotahistoriaan syventyvälle se on ehdoton ykkönen, kun taas lapsiperheille Virolahti saattaa olla viihdyttävämpi valinta.
Taisteluhautoja, korsuja ja aseita löytyy molemmista – valinta on siis lähinnä makuasia.
Matka Haminaan
Haminan linja-autoasema sijaitsee kauniissa vanhassa puurakennuksessa keskustan vieressä. Helsingistä ja Kotkasta on hyvät bussiyhteydet. Kotkaan on alle puolen tunnin ajomatka, Helsingiin reilut puolitoista tuntia.
Katso tarjoukset Haminan hotelleihin.
Hamina – kokemuksia
Tätä Hamina-opasta ovat kirjoittaneet matkailutoimittajat Antti Helin ja Petri Kosonen.
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
