Grönlanti on pohjoisen maailman sydän – se sykkii jäävuorille, ystävälliselle alkuperäiskansalle, valjakkokoirille ja ruijanpaltaalle. Kun pääsee kerran osaksi grönlantilaista arkea, on vähintään yhtä vaikea lähteä kuin aikoinaan tulla.
Teksti ja kuvat: Henna-Mari Koski
Ilulissat tarkoittaa jäävuoria. Se oli myös kesäkotini, Grönlannin kolmanneksi suurimman kaupungin nimi. Asukkaita tosin oli Ilulissatissa vain kourallinen: vajaat 5000.
Jäävuoret rytmittävät nimikkokaupunkinsa elämää. Ilulissatin jäävuorista täysi vuono on Unescon maailmanperintökohde, joka tuo turisteja tanskalaisille matkailuyrityksille. Vuonossa viihtyvä ruijanpallas takaa puolestaan elannon paikallisille.
Kesän aikana koin Ilulissatin elämän molemmat puolet: valasbongailuretket muiden kylmästä hytisevien turistien seurassa sekä kalalta haisevat työhaalarit kello kuudelta aamulla – ja usein iltamyöhään asti.
Ilulissatissa kaikki riippui jäävuorista. Läheiseltä jäätiköltä irronneiden jäälauttojen liikkuminen merellä ja niiden ajautuminen satamaan määräsivät, koska kalastajien oli turvallista lähteä merelle.
Disko-lahdelta kantautunut pamahdus tarkoitti sitä, että kerrostalonkokoinen, tuhansia vuosia vanha jäävuori oli antanut periksi ja lohjennut mereen. Kalastajat jäivät kotiin ja tehdas oli kiinni.
Jos taas Disko-lahdella oli hiljaista, viihdyimme me kalanperkaajat samoissa litimärissä haalareissa kellon ympäri ja kiljuimme uutta perkausennätystä – ”Tuavi! Vauhtia!”
Yhdeksänkymmentä prosenttia Grönlannista, maailman suurimmasta saaresta, on jäätiköiden peitossa. Jäätiköitä lähietäisyydeltä katsoessa oli vaikea käsittää, että koittaisi vielä päivä, jolloin jäätiköt olisivat sulaneet pois. Hälyttävät uutiset ilmastonmuutoksesta tuntuvat Grönlannissa käsinkosketeltavilta.
Mutta miten ihmeessä päädyin Grönlantiin?
Päätös lähteä Grönlantiin
Päätös lähteä Grönlantiin tuli omassa tapauksessani varsin spontaanisti, kun huomasin mahdollisuuden lähteä töihin kalatehtaalle Grönlantiin.
Pohjoinen luonto ja elämä on aina kiehtonut minua, ja missäpä muualla sen voisikaan kokea suuremmin kuin Grönlannissa.
Käytin aikaa matkajärjestelyihin noin viikon ennen kuin kone nousi Helsinki-Vantaalta. Matkustaminen Ilulissatiin kesti kolme päivää, minkä aikana ehdin käydä läpi monenlaisia visioita tulevasta määränpäästäni ja millaista Grönlannissa oikeasti olisi.
Perillä kävi selväksi, ettei minulla ollut ainoastaan stereotyyppisiä ajatuksia, vaan myös huomattavia aukkoja yleissivistyksessä. Ei, Grönlannissa ei ole pingviinejä.
Elämää Grönlannissa
Grönlannista tulee tuskin kenellekään mieleen aurinkoloma. Hyytävä Grönlanninmeri ei kesälläkään houkutellut uimaan, vaikka muutama hullu tuttu päätti sitäkin kokeilla. Juhannuksena lämpötila sentään salli pukeutua turistin univormuun eli t-paitaan ja shortseihin.
Kesäkuukausina aurinko ei laskenut laisinkaan – talvella olisi puolestaan koittanut totaalinen pimeys.
Reilun 4000 asukkaan Ilulissatissa tulivat jäävuorimaisemien lisäksi tutuksi paikallisten nuorten mieltymys poltettaviin huumeisiin ja elämisen vaikeus muusta maailmasta eristyksissä.
Jos Ilulissat onkin unohtumaton paikka vierailla, on se haasteellinen kaupunki asua. Siitä pitävät huolen Grönlannin korkeat asumiskustannukset, kaukaa rahdatun ruuan hinta ja rajattu elinympäristö.
Ilulissatissa sellaisetkin itsestäänselvyydet kuten ilmainen ja aina toimiva netti ovat myös täysin utopistinen ajatus.
Työpaikkana grönlantilainen kalatehdas
Oma matkani eksoottiseen pohjolaan muuttui nopeasti kalatehdastyön sanelemaan arkeen: viikolla paiskittiin niin paljon työtä kun sai tehdä, viikonloppuisin istuttiin pubissa kuuntelemassa eskimorokkia.
Olutlasia koristi mikäs muukaan kuin kuva messevästä ruijanpaltaasta, jäävuorikylän ylpeydestä.
Asumispolitiikan hoitamisen annoin suosiolla työnantajan käsiin, minkä seurauksena majoitus oli äärimmäisen vaatimaton parakkirakennus. Yksityisyys oli minimissään, mutta ystävyyssuhteet sitäkin tiukempia.
Kalatehtaan kanttiini tarjoili puolestaan myskihärkälihapullia ja hylkeenlihaa. Harvinaisempi herkku oli valaannahkasoppa. Kyseinen inuiittien lempiherkku jakoi muualta tulleiden kalanperkaajien mielipiteitä niin eettisyydestään kuin maustaan.
Asuinpaikassani vaeltajakodissa vaihtuivat naamat tiuhaan, ja maailmanmatkaaja toisensa jälkeen halusi kuulla tarinani ja päivän ruijanpallas-saldon. Itse vuorostani kyselin kateellisena, minkä pituisille jäätikkövaelluksille lomailijat olivat lähdössä – itselläni kun ei vähäisinä vapaapäivinä riittänyt energiaa liialliseen reippailuun.
Silti rakastin jokaista hetkeäni Grönlannissa – varsinkin näin jälkikäteen muisteltuna.
Kesä Grönlannissa teki lähtemättömän vaikutuksen eksotiikallaan ja aitoudellaan. Työskentely kalatehtaalla oli ongelmatonta ja toimi periaatteella, että kukin tekee voimiensa mukaan.
Erityisesti jäi ikävä niitä aamuja, kun nautin kahvini terassilla ja katselin kauas loppumattomaan jäävuorihorisonttiin – se oli maisema, jossa sielu lepäsi.
Onneksi seuraava pohjoinen matka on tiedossa. Kuukauden päästä suuntaan Färsaarille, tällä kertaa puutarhuriksi.
Matka Grönlantiin
Kun varaa matkaa Grönlantiin, kannattaa antaa luotettavan matkatoimiston suunnitella ja auttaa matkan järjestelyissä.
Omatoimimatkaa suunnitellessa kannattaa olla tarkkana erityisesti vaihtoajoissa ja muistaa, että lentolipuissa ja muissa kustannuksissa säästäminen ei välttämättä loppupeleissä koidukaan säästöksi. Grönlannin hintataso kun on korkea, ja pitkien vaihtoaikojen majoitukset ja eväät voivat verottaa yllättävän paljon matkabudjettia.
Grönlantiin lennetään Tanskan tai Islannin kautta. Ensimmäinen kosketus Grönlantiin on jokaiselle lentäen saapuvalle Länsi-Grönlannissa sijaitseva Kangerlussuaqin kaupunki, jonka kautta kulkee kaikki lentoliikenne.
Suosituimpia matkakohteita Grönlannissa ovat pääkaupunki Nuuk, joka tunnetaan arktisen maailman keskuksena, ja ilmiömäisen luonnon omaava Ilulissat, Grönlannin kolmanneksi suurin kaupunki.
Kaupungista kaupunkiin kulkevaa kattavaa tieverkostoa ei ole, vaan jäätiköiden peittämässä Grönlannissa liikutaan paljon lentäen ja laivoilla.
Risteilyt ovatkin suosittu tapa tutustua Grönlantiin. Risteilyillä nähdään useita kaupunkeja ja kyliä.
Grönlannin nähtävyydet
Kesän ja talven aktiviteettitarjonta ovat erilaiset – kesäisin kiipeillään kallioilla jäävuorten vieressä, talvella istutaan koiravaljakon kyytiin. Osa aktiviteeteista ovat saatavilla ympärivuoden, kuten vaeltaminen sisäjäätiköllä, meriretket ja kulttuuritarjonta.
Grönlanti ei ole matkakohteista helpoin – eikä missään tapauksessa edullisin – mutta pitkä taival maksaa itsensä takaisin sillä samalla sekunnilla, kun saapuu Grönlantiin.
