Källskär on Ahvenanmaan erikoisin saari ja kiehtovimpia nähtävyyksiä. Samalla se on hyvin koskettava vierailukohde. Tältä saarelta saatat hyvinkin poistua paitsi riemukas hymy huulilla, myös kyynel silmässä.
Källskarin silmiinpistävin maamerkki on karujen kallioiden keskellä seisova lennokas Hermes-jumalan patsas, joka toivottaa vieraat tervetulleeksi saarelle. Sen saareen rakastunut paroni Göran Åkerhielm rahtasi Firenzestä asti.
Mutta aloitetaanpa tämä tarina aivan alusta.
Karkotus Ruotsista
Kerrotaan, että paroni Göran Åkerhielmin karkotti kotimaastaan hänen oma isänsä, joka ei hyväksynyt poikansa homoseksuaalisuutta. Vaihtoehtoina oli jäädä Ruotsiin ja perinnöttömäksi tai ottaa perintö mutta häipyä maasta iäksi.
Poika valitsi jälkimmäisen.
Ahvenanmaalta hän löysi vuonna 1958 karun kauniin saaren, jossa hän alkoi viettää kesiään vaatimattomassa kalastusmökissä saaren pohjoispoukamassa ilman sähköä tai juoksevaa vettä.
Vuonna 1965 hän sai mahdollisuuden ostaa saaren keskiosan itselleen. Hän alkoi rakentaa sille omaa pientä paratiisiaan. Ensin tehtiin kivikoiden läpi pitkospuut, joita pitkin edelleen kävellään yli saarta peittävien pirunpeltojen.
Paratiisia rakentamassa
Åkerhielm sai houkuteltua arkkitehdiksi Reima Pietilän, aikansa nousevan sankariarkkitehdin, joka on suunnitellut muun muassa Kalevan kirkon Tampereelle ja Dipolin kongressikeskuksen Espoon Otaniemeen.
Pietilä suunnitteli Åkerhielmille yksinkertaisen, maastoon piiloutuvan hirsihuvilan. Työ tehtiin miesvoimin, ja apuna raskaiden rakennustarvikkeiden siirtelyssä oli vain talja. Apuun palkattiin Kökarilta paikallista nuorisoa.
Omalaatuista aatelista alettiin kutsua Kreiviksi, vaikka arvoltaan hän olikin vapaaherra ja paroni.
Kannattaa kiinnittää huomiota rakennusta ympäröivään mahtavaan kivimuuriin. Sekin on pinottu paikalle käsivoimin. Mieleen tulevat muinaisten inkojen rakennukset.
Kivimuurilla on käytännön merkitys. Se suojaa tuulelta ja varaa lämpöä, joten Åkerhielm sattoi sen suojiin perustaa puutarhan, jossa viiihtyvät kasvit, jotka eivät muuten ulkosaaristossa pärjää.
Puutarhan hän koristeli marmoripatsailla – ja sydämenmuotoisella mansikkamaalla. Alppiruusut kukkivat kesäkuussa.
Saaren vieraana Tove Jansson
Åkerhielm kestitsi saarellaan vieraita, niin kotimaansa aatelisia kuin suomalaisia kulttuurihenkilöitäkin. Kestitseminen taitaa tosin olla väärä ilmaisu. Åkerhielm uskoi työn ja yksinkertaisen elämän voimaan ja vaati vieraitaankin tekemään työtä aterioidensa eteen.
Töitä riitti, sillä Åkerhielm oli kieltänyt raudan, betonin ja muiden keinotekoisten materiaalien käytön saarella. Niinpä talvimyrskyt aina mylläsivät etenkin satamaa sen verran, että se vaati joka kevät uudelleen rakentamista.
Vieraista kuuluisin on Tove Jansson, jota Åkerhielm pyysi maalaamaan itselleen saarelle sopivan taulun: ”Maalaa vaikka villejä kallioita tai vaikka hysteerinen vilijonkka, meripeto tai maalaa mitä vain.”
Syntyi maalaus kahdesta vilijonkasta ja merihirviöstä autiolla saarella. Sen Åkerhielm ripusti takkansa edustalle. Nykyisin paikalla on nähtävänä jäljennös ja alkuperäistä voi käydä ihailemassa Ahvenanmaan taidemuseossa Maarianhaminassa.
Saarella käydessään Tove Jansson yöpyi elämänkumppaninsa, taidegraafikko Tuulikki Pietilän, kanssa pienessä vierasmökissä. Tuulikki oli arkkitehti Reima Pietilän sisko. Tuulikin kautta paroni sai alun perin Reiman houkuteltuakin töihin.
Mökki on sekin edelleen paikallaan. Katolla oleva tähti muistuttaa kovasti Muumitalon kattokoristetta. Sen kerrotaankin toimineen Tove Janssonille esikuvana, kun hän piirsi muumien kodin.
Noidan mökki
Saaren länsirannalla on noidan mökki. Pieni mökki on saanut nimensä vapaaherran serkulta, neiti Morrisilta, joka asusteli mökissä pitkiä aikoja ja näytti kuuleman mukaan kovasti mustan magian harjoittajalta.
Källskärin kannu
Jo kauan ennen Åkerhielmiä Källskär tunnettiin erikoisena kohteena. Sen rannalla on noin kolmen metrin korkuinen jääkauden muokkaama kivi, joka näyttää mereltä käsin kannulta. Sitä on käyty ihailemassa veneellä jo yli sadan vuoden ajan.
Jäähyväiset kreiville
Kreivi vietti saarella kesänsä vuoteen 1983 asti. Jos saari olikin karu, oli se hänen valtakuntansa. Siellä hän sai 25 vuoden ajan elää niin kuin halusi.
Kunnes hän taittoi jalkansa saaren kivikoissa ja ymmärsi, ettei saari ollut enää turvallinen vanhalle miehelle. Vuonna 1984 kreivi luovutti saarensa Ahvenanmaan hallinnolle eikä enää koskaan palannut.
Källskar – näin pääset saarelle
Näppärimmin saarelle rantautuu omalla veneellä. Källskäriin on kesäisin myös päivittäinen veneyhteys Kökarista, joka on jo itsessäänkin kiinnostava kohde.
Pääasiassa saarella käydään päivävierailuilla, mutta eri alojen taitelijat voivat hakea Ahvenanmaan maakuntahallitukselta lupaa väliaikaiseen asusteluun saaren satamassa olevassa talossa.
Lue lisää: Kökar – Ahvenanmaan ihanin saari
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
