Uusikaupunki – vinkit kaupunkiin jossa Don Quijote viihtyisi

Uusikaupunki
Uudenkaupungin keskustassa on säilynyt korttelikaupalla idyllisiä vanhoja puutaloja. Kuva: Kimmo Lahti

Mitä sinä loppujen tiedät tästä Turun ja Rauman välissä sijaitsevasta puutalokaupungista, jonka henkitorvena toimii hyvin pitkälti Uudenkaupungin autotehdas eli Valmet Automotive?

Niin arvelinkin, mutta ei se mitään. Tämän oppaan luettuasi tiedät, mihin pikkukaupunkiin kannattaa tänä kesänä suunnistaa. Varsinkin jos tunnet don quijotemaista halua taistella tuulimyllyjä vastaan.

Uusikaupunki on kaunis mutta matkailumielessä monen unohtama matkakohde, merenrantaan sijoittuneiden ravintoloiden sopusuhtainen yhdistelmä menoa ja rauhaa. Puutaloalue on laaja, tosin ei kovin yhtenäinen, sillä seassa on siellä täällä modernimpia rakennuksia. Kaiketi sen takia Uusikaupunki on jäänyt muiden Suomen puutalokaupunkien varjoon.

Uudenkaupungin tori ja linja-autoasema

Uusikaupungin turisti-info
Vauraan leipurimestarin aikoinaan rakennuttamassa talossa toimii kaupungin matkailuinfo. Talo on toiminut myös kaupungin raatihuoneena. Kuva: Kimmo Lahti

Ruutukaavaan rakennettu Uudenkaupungin keskusta on Suomen parhaiten säilyneitä empire-ajan puutaloalueita. Sitä ei helposti uskoisi, kun astuu ulos bussista Uudenkaupungin torilla, jolla linja-autoasema sijaitsee. Näkymät ovat perusankeat.

Linja-autoaseman kulmalla on yksi ainoa puutalo, mutta ovat uudisrakennuksia. Ankeuden kruununa on K-Marketin rakennus. Miten tällaisia on edes annettu rakentaa suomalaisiin kaupunkeihin, ja vieläpä tavallista nätimpiin sellaisiin?

Älä kuitenkaan nouse vielä takaisin bussiin. Uudessakaupungissa riittää myös kauniita näkymiä, kunhan astuu minne tahansa suuntaan korttelin verran sivuun torilta.

Katso kuitenkin vielä pikaisesti torilla jököttävää, hauta-arkulta näyttävää muistomerkkiä. Se kunnioittaa kaupungissa vuonna 1721 solmittua Uudenkaupungin rauhaa. Siihen päättyi reilut 20 vuotta kestänyt Suuri pohjan sota, jonka Isovihan aikana Suomi oli joutunut venäläisten miehittämäksi.

Torin laidalla on myös punatiilinen Uudenkaupungin kirkko ja sen vieressä harmaa, pieni graniittilinna, jossa on toiminut vuosikaudet majatalo-ravintola Gasthaus Pooki. Vuonna 2021 Pookille haettiin uutta omistajaa, mutta senkin jälkeen toiminta näyttää jatkuneen.

Seikowin koululta Myllymäen tuulimyllyille

Myllymäki
Myllymäellä sopii taistella tuulimyllyjä vastaan. Kuva: Kimmo Lahti

Kirkon takana, Rauhankadulla, sijaitsee Seikowin koulu, jota pidetään yhtenä kaupungin kauneimmista puutaloista.

Seikowin koululta pääsee Merimiehentietä pitkin Myllymäen puistoon, jossa on ihasteltavana peräti neljä vanhaa tuulimyllyä. Tämän parempaa paikkaa ei Suomessa olekaan matkia Don Quijotea.

Merimiehenkadun päässä on Merimiehen kotimuseo, jossa voi tutustua tavallisen merimiesperheen vaatimattomaan elämään 1900-luvun alussa.

Wahlbergin museotalo ja kaunis Ylinenkatu

Wahlbergin kotimuseo sijaitsee vauraan tupakkatehtailijan entisessä kodissa. Kuva: Kimmo Lahti

Myllymäen kupeessa, Ylisenkadun varrella, on Wahlbergin museotalo, Uudenkaupungin museon pääkohde. Se sijaitsee komeassa entisessä tupakkatehtailija Fredrik Wahlbergin porvaristalossa.

Talon huoneissa ovat säilyneet koristeelliset kaakeliuunit ja taidokkaat kattomaalaukset aivan 1900-luvun alusta. Museo sisältää paljon Uudenkaupungin ja koko rannikon historiaan liittyvää esineistöä ja on ehdottomasti näkemisen arvoinen paikka.

Ylinenkatu on kaupungin kauneimpia ja sitä pitkin kannattaakin kulkea koko keskustan halki kohti Uudenkaupungin vanhaa kirkkoa. Kirkolle käännytään Mäyhälänkadun kohdalta.

Vanha kirkko – kun Uusikaupunki perustettiin

Vanhan kirkon hautausmaan sankarihauta on sankaripatsaisiin erikoistuneen Jussi Vikaisen käsialaa. Kuva: Kimmo Lahti

Uudenkaupungin Vanha kirkko rakennettiin pian sen jälkeen, kun Ruotsin sankarikuningas Kustaa II Aadolf oli perustanut kaupungin vuonna 1617. Kuningas joutui perustamaan kaupungin melkein pakosta, sillä alueen talonpojat pitivät siellä jo suuria markkinoita, mikä oli kaupunkien yksinoikeus. Vaihtoehtona olisi ollut lopettaa markkinat.

Kaupungin nimeämisellä kuningas ei tuntunut kovin paljon päätään vaivanneen. ”Perustan uuden kaupungin… siis Uudenkaupungin”, jotenkin sillä tavalla kuningas lienee asian ilmaissut. Tärkeämpää taisi olla sotiminen Euroopassa ja Ruotsin suurvaltakauden luominen.

Kirkko on säästynyt tulipaloilta, joten sen esineistö on poikkeuksellisen vanhaa ja hyvin säilynyttä, pääosin 1600-luvulta. Sisätiloja koristavat myös kauniit kattofreskot ja seinämaalaukset.

Kesäisin auki oleva kirkko on varsin valloittavan näköinen myös ulkoa päin: jykevät ja epätasaiset kiviseinät tuovat mieleen navetan. Ja kappas. Vaikka kirkko ei sentään navettana olekaan toiminut, käyttivät venäläiset valloittajat siitä Isovihan aikana viljavarastonaan vuonna 1713.

Munkit vierasvenesataman Pakkahuoneella

Kirkon vieressä on Uudenkaupungin vierasvenesatama. Jos omistat veneen, paras tapa saapua Uuteenkaupunkiin onkin ylväästi omalla aluksella. Sillä pääsee aivan keskustaan.

Vierasvenesataman Pakkahuoneella kannattaa käydä kyllä myös ilman venettä, sillä sen kahvila tunnetaan makoisista munkeistaan.

Idyllinen Aittaranta ja Uudenkaupungin parhaat ravintolat

Uusikaupunki Aittaranta
Keskustasta nähden sillan takaa löytyvät vanhat suola-aitat, joissa on nykyisin tunnelmallisia ravintoloita. Kuva: Kimmo Lahti

Vierasvenesatamasta ja keskustasta nähden kapean kaupunginlahden toisella puolen on Aittaranta, jota koristavat punaiset, vanhat suolamakasiinit. Niihin satamaan aikoinaan saapuneet laivat purkivat suolalastinsa.

Uudenkaupungin asukkaat olivat innokkaita bisnesmiehiä. Kauppaa käytiin pitkin Itämerta. Vuosisatojen ajan hittituote olivat puuastiat eli vakat, joista alue Turun ja Rauman välissä on saanut nimen Vakka-Suomi. Niitä vaihdettiin arvokkaaseen suolaan.

1800-luvun jälkipuoliskolla Uudenkaupungin kauppalaivasto oli Suomen toiseksi suurin Viipurin ja Raahen jälkeen.

Nykyisin makasiinit on remontoitu idylliseen ravintolakäyttöön. Herkullisimpia on Captain’s Makasiini, jonka annoksista osa hipoo fine dining-luokkaa.

Paikallisten keskuudessa suosituimpia on naapurissa sijaitseva Bistro Bay, jossa on usein elävää musiikkia. Tähän paikkaan kannattaa mennä ajoissa, jos aikoo nauttia ruokansa istuallaan.

Ihastuttavassa miljöössä toimii myös viehättävä Hotelli Aittaranta.

Kummallinen Bonk-museo ja Lasten keksimö

Bonk-museo
Bonk-museo on Uudenkaupungin paras nähtävyys. Kuva: Kimmo Lahti

Vanhojen aittojen välistä kun nousee Siltakatua ylämäkeen 50 metriä, saapuu satujen ja ihmeiden maailmaan eli Bonk-museoon ja Lasten keksimöön. Bonk on hullunkurinen fantasiatuote, joka juontaa juurensa kuvataiteilija Alvar Gullichsenin ideasta.

Oy Bonk AB on kuvitteellinen perheyhtiö, jonka ympärille on kehittynyt kokonainen historia ja jonka nimissä on tehty jos jonkinlaisia keksintöjä. Bonkin perhe tunnetaan muun muassa ”piristävästä anjovispohjaisesta höysteestä” ja ”jättiläisanjovisten liikehtiessä syntyneestä dynamoefektistä”.
Piharakennuksessa olevassa Lasten keksimössä voivat perheen pienimmät suunnitella ja rakentaa oman Bonk-koneen.

Uudenkaupungin automuseo

Syrjemmällä keskustasta, Valmet Automotive -tehtaan vieressä, on Uudenkaupungin automuseo. Sen upea Saab-kokoelma on maailman paras. Saabejahan on tehty myös Uudessakaupungissa, ja mukaan onkin päässyt myös useita prototyyppejä.

Uudenkaupungin autotehdas avattiin vuonna 1969, se lahjoitti ensimmäisen autonsa presidentti Kekkoselle. Sininen Saab-96 sai asiaankuuluvan rekkarin EKA-96. Sekin on museossa nähtävillä.

Esillä on myös sellainen harvinaisuus kuin Korvensuu, Suomessa vuonna 1913 kokonaan suunniteltu auto. Se rakennettiin Mynämäen Korvensuussa Uudenkaupungin ja Turun välissä.

Uudenkaupungin autotehtaan toiminta on ollut varsin kunniakasta. Saabin ohella siellä on valmistettu niin Porscheja kuin Ladojakin. Nykyisin tehdas valmistaa Mersun A-sarjaa.

Isokarin majakka

Uudestakaupungista järjestetään retkiä Isokarin majakalle, jonka suunnitteluun osallistui empire-arkkitehti Engel.

Hylkeiden bongaaminen

Toukokuussa on tavattu järjestää muutama hyljesafari Sandbäckin hylkeidensuojelualueelle. Kivisillä luodoilla köllöttelee parhaimmillaan satoja hylkeitä kylki kyljessä. Noin sata euroa maksavat retket kestävät koko päivän ja hintaan sisältyvät aamukahvi ja lounas.

Kalevanpojan viikatteentikku

Jos on liikkeellä autolla, kannattaa Uudenkaupungin seudulla Laitilassa poiketa katsomaan myös Kalevanpojan viikatteentikkua. Pari metriä korkea kapea kivipaasi on Suomen vanhin kristillinen hautamuistomerkki. Kivipaaden vierestä löytyneet kaksi hautaa on ajoitettu 1100–1200-luvuille.

Kansantarinan mukaan paasi on kovasin, jota Kalevanpoika eli muinainen jättiläinen käytti viikatteensa hiomiseen.

Paasi sijaitsee Untamalan kirkon edustalla keskellä vanhaa aika henkivää Untamalan kylänraittia.

Syksyn vetonaula: Uudenkaupungin vanhat talot

Syksyn vetonaulana on tapahtuma Uudenkaupungin vanhat talot (4-5.9.2021), jolloin Uudenkaupungin upeista, vanhoista puutaloista suurin osa on avoinna yleisölle. Pääset siis vilkaisemaan, miltä nämä komistukset näyttävät sisältä.

Varoitus: Moni on ihastunut niin pahasti, että on ostanut itselleen talon ja muuttanut Uuteenkaupunkiin.

Majoitus Uudessakaupungissa

Yllämainittujan hotellien ohella Uudestakaupungin vanhoista taloista löytyy myös tunnelmalliisia huoneistoja kuten Kirkkokadun Amanda ja Olga.

Katso tarjoukset Uudenkaupungin majoitukseen.

Matka Uuteenkaupunkiin

Turun ja Rauman välissä sijaitsevaan Uuteenkaupunkiin pääsee bussilla. Turkuun on noin tunnin ajomatka, Raumalle kolme varttia.

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös mökin Suomesta. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi