Keitä olivat Maltan ritarit?

Johanniittain ritarikunta (Knights Hospitaller) on temppeliherrojen ohella maailman kuuluisin ritarikunta. Ristiretkien jälkeen johanniitat siirtyivät Pyhällä maalta Rodoksen kautta Maltalle. Siinä välissä he ehtivät tuhota Halikarnassoksen mausoleumin, yhden maailman seitsemästä ihmeestä. Johanniittain ritarien historian huippuhetki oli Maltan suuri piiritys.

Ottomaaneilta kesti 30 päivää vallata Pyhän Elmon linnoitus, jonka puolustajat kuolivat viimeiseen ritariin. Viivytys oli kohtalokas ottomaaniarmeijalle.
Ottomaaneilta kesti 30 päivää vallata Pyhän Elmon linnoitus, jonka puolustajat kuolivat viimeiseen ritariin. Viivytys oli kohtalokas ottomaaniarmeijalle. Kuva: John Haslam, Flickr CC

Ottomaanit lähettivät Maltan puolustajille terveisiksi surmaamiensa ritarien päättömiä ruumiita. Aallot toivat ristiinnaulitut ruumiit ritarien linnoitusten edustalle.

Maltan ritarit vastasivat surmaamalla turkkilaiset sotavankinsa ja ampumalla heidän päänsä tykeillä ottomaanien asemiin.

Oli vuosi 1565. Maltan suuri piiritys oli historian verisimpiä – ja brutaaleimpia – piiritystaisteluita.

Ottomaanisulttaani Suleiman Suuri oli valtavan armeijan Maltaa valtaamaan. Armeija koostui lähes 200 laivasta ja noin 40 000 sotilaasta, joiden joukossa oli pelättyjä, pelottomia erikoisjoukkoja janitsaareja.

Maltan puolustajat olivat miesvoimassa pahasti alakynnessä. Heitä oli vain 500 ritaria ja 8000 muuta taistelijaa.

Yli kolmen kuukauden ajan ottomaanit yrittivät valloittaa Maltan ristiritareilta. Ottomaanien armeija teki massiivisia hyökkäyksiä muurien yli ja he kaivoivat tunneleita muurien ali. Mikään ei auttanut: maltalaiset ritarit pitivät asemansa antamatta tuumaakaan periksi.

Ritarien joukosta nousi sankareita kuten ritarien johtaja, peräänantamaton suurmestari Jean Parisot de Valette ja pappi isä Roberto, joka taisteli muureilla miekka toisessa ja risti toisessa kädessä.

Lopulta maltalaiset saivat apua sisilialaisilta, jotka saivat viimein kerättyä rohkeutta lähettää maltalaisten avuksi pienen armeijan. Sisilialaisten vastahyökkäys mursi taisteluiden, paahtavan auringon ja kulkutautien väsyttämien ottomaanien taistelutahdon. Ottomaanit pakenivat sekasorrossa. Ottomaanien jättiarmeijasta palasi kotiin hengissä vain 15 000 miestä.

Apu tuli viime hetkellä. Suuren piirityksen päätyttyä johanniittain ritareilla oli jäljellä vain 600 taistelukuntoista miestä.

Maltan suuri piiritys oli johanniittaritarien historian huippukohta, jota Maltalla muistellaan edelleen kuin Suomessa talvisotaa.

Ritarikunta perustettiin Pyhällä maalla

Pyhän Angelon linnoitus oli Suuren piirityksen aikaan Maltan ritarien tukikohta.
Pyhän Angelon linnoitus oli Suuren piirityksen aikaan Maltan ritarien tukikohta. Kuva: John Haslam, Flickr CC

Johanniittaritarien historian lasketaan alkaneen vuonna 1050, kun italialaiset kauppiaat saivat Egyptin kalifilta luvan perustaa Jerusalemissa sijaitsevan Pyhän Johanneksen luostarin yhteyteen sairaalan palvelemaan kristittyjä pyhiinvaeltajia.

Ensimmäisen ristiretken aikana (1095–1099) sairaalan eli hospitaalin toiminta muuttui sotilaallisemmaksi, kun sen yhteyteen perustettiin Johanniittain ritarikunta (englanniksi Knights Hospitaller).

Ritarit olivat ympäri Eurooppaa saapuneita aatelissukujen vesoja, jotka taistelivat muslimeja vastaan ja tarjosivat suojaa Jerusalemiin matkaaville pyhiinvaeltajille. Siinä sivussa he harjoittivat hyväntekeväisyyttä.

Johanniittain ritarikunnasta kasvoi Temppeliherrain ohella kuuluisin ja vaikutusvaltaisin ristiretkien ritarikunnista. Johanniittain ritarikunnan johtaja, suurmestari, toimi suoraan paavin alaisuudessa.

Johanniittain ritarit rakennuttivat muslimeilta valloitetuille Jerusalemin kuningaskunnan maille seitsemän linnoitusta, joista kuuluisin on Syyriassa sijaitseva Krak des Chevaliers, yksi maailman upeimmista linnoista.

Johanniittain ritarit Rodoksella

Lopulta muslimit valloittivat takaisin Pyhän maan. Jerusalemin kuningaskunnan viimeinenkin linnake kaatui 1291, ja ritarit joutuivat evakkoon. He asettuivat ensin toviksi Kyprokselle, kunnes ritarikunta valloitti vuonna 1309 Bysantilta Rodoksen omaksi valtakunnakseen.

Samoihin aikoihin, vuonna 1312, paavi oli saanut tarpeekseen turhankin vaikutusvaltaisiksi ja vauraiksi käyneistä temppeliherroista, ja paavi lakkautti määräyksellään heidän ritarikuntansa. Iso osa temppeliherrojen omaisuudesta siirtyi paavin käskystä johanniitoille.

Vuonna 1404 Johanniittain ritarit alkoivat rakentaa Halikarnassoksen satamakaupunkiin (nykyiseen Turkin Bodrumiin) linnoitusta. Samalla he tuhosivat sen mitä maanjäristyksiltä oli säilynyt Halikarnasson mausoleumista, yhdestä antiikin Seitsemästä ihmeestä. Ritarit käyttivät mausoleumin kivet linnoituksen rakentamiseen.

Rodokselta käsin ritarit taistelivat orjakauppaa harjoittavia, barbareskeiksi kutsuttuja muslimimerirosvoja vastaan. He torjuivat sekä Egyptin sulttaanin hyökkäyksen Rodokselle vuonna 1444 että ottomaanisulttaani Mehmed II:n valloitusyrityksen vuonna 1480.

Rodoksen piiritys

Vuonna 1522 oli ottomaanisulttaani Suleiman Suuren vuoro lähteä uuteen hyökkäykseen. Tällä kertaa ottomaanit eivät jättäneet mitään sattuman varaan: Suleiman Suuren armeija käsitti 400 laivaa ja satatuhatta taistelijaa, kun Rodosta puolustamassa oli 7000 sotilasta.

Kuuden kuukauden taisteluiden jälkeen jäljelle jääneiden ritarien annettiin peräytyä Sisiliaan.

Seitsemän vuoden ajan ritarit etsivät Euroopasta uutta kotia siirtyen paikasta toiseen, kunnes Espanjan kuningas ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija Kaarle V antoi vuonna 1530 Maltan Johanniittain ritarikunnan uudeksi kodiksi. Saaren vuokraksi Kaarle V määräsi yhden maltalaisen haukan vuodessa.

Ritareita tarvittiin: ottomaanien valtakunta uhkasi yhä pahemmin koko Eurooppaa. Suleiman Suuri oli johtanut armeijansa voitosta voittoon Balkanin läpi Wienin porteille asti. Rodoksen kukistumisen jälkeen ottomaanilaivasto saattoi vapaasti uhata Välimeren satamia. Jopa Rooma oli vaarassa.

Maltasta toivottiin linnoitusta, joka pysäyttäisi ottomaanien etenemisen katkaisemalla vihollisen merireitit.

Johanniittain ritarit Maltalla

Johanniittain ritarit valitsivat Maltalta tukikohdakseen suojaisessa luonnonsatamassa sijaitsevan Birgun, jonka ympärille he rakensivat suojamuurit.

Kahdeksaan kieliryhmään jakaantuneet ritarit rakennuttivat jokaiselle kieliryhmälle oman asuintalonsa (auberge), joista suurin osa on säilynyt Birgussa tähän päivään asti.

Maltalta käsin ritarit jatkoivat taisteluaan merirosvoja vastaan, jotka olivat ottomaanien suojeluksessa.

Suleiman Suuri oli saanut tarpeekseen ritareista. Hän kokosi uuden jättiarmeijan ja hyökkäsi Maltaa vastaan. Taistelu tunnetaan Maltan Suurena piirityksenä, ja siitä tuli yksi Suleiman Suuren nöyryyttävimmistä tappioista.

Taistelun voittopäivää (8.9.) juhlitaan Maltalla edelleen kansallisena vapaapäivänä.

Maltan ritarien suuren voiton jälkeen saarelle alkoi virrata rahaa kiitollisilta eurooppalaisilta, ja ritarit rakennuttivat itselleen uuden pääkaupungin, Vallettan. Nimensä kaupunki sai Maltan piirityksen aikaan ritareita johtaneelta pelottomalta suurmestarilta.

Suurta piiritystä seuranneina vuosikymmeninä Malta ja Valetta kukoistivat. Ritarikunta rakennutti kirkkoja, palatseja ja muita hulppeita rakennuksia. Kauppa kävi vilkkaana.

Karusta Maltasta kasvoi vauras ja ylellinen valtakunta.

Maltan ritarien alamäki

Selviydyttyään voittoisina Maltan suuresta piiritysksestä johanniittain ritarit rakensivat Vallettan uudeksi pääkaupungikseen. Kuva: Arna Grym.
Selviydyttyään voittoisina Maltan suuresta piiritysksestä johanniittain ritarit rakensivat Vallettan uudeksi pääkaupungikseen. Kuva: Arna Grym.

Maltan ritarikunta alkoi 1600-luvun mittaan vieraantua aina vain enemmän ritarillisista ihanteistaan eli kristinuskon suojelemisesta ja sairaiden sekä köyhien auttamisesta. Leveä elämä houkutteli ritareita. Moni rikkoi ritarikunnan sääntöjä ottamalla vaimon.

Suleiman Suuren jälkeen alkoi ottomaanien hidas alamäki, ja Maltan ritareista tuli yhä tarpeettomampia eurooppalaisten hallitsijoiden silmissä.

Tyytymättömyys ritareihin kasvoi niin Maltalla kuin muuallakin Euroopassa. Eurooppalaisten valtioiden ritareille antaman taloudellisen tuen vähetessä rupesivat Maltan ritarit harjoittamaan merirosvousta islamilaisia kauppalaivoja vastaan. Ritareita lähti myös palkkasotilaiksi eurooppalaisiin laivastoihin.

Ritarit sekaantuivat jopa siirtomaapolitiikkaan, kun Maltan ritarikunta valtasi Karibialta neljä saarta haltuunsa.

Ritarit antautuivat Napoleonille ilman vastarintaa

Ottomaanien sotalaivojen sijaan Suuren sataman ovat nykypäivänä täyttäneet huvijahdit.
Ottomaanien sotalaivojen sijaan Suuren sataman ovat nykypäivänä täyttäneet huvijahdit. Kuva John Haslam, Flickr CC

1700-luvulla Maltan ritarien mahti oli enää varjo entisestä ja ritarikunta oli yhä enemmän kummallinen reliikki menneiltä ajoilta. Heidän ritariaatteensa oli ruostunut samaan tahtiin haarniskoiden kanssa.

Euroopan hallitsijat alkoivat silmäillä ahneesti strategisella paikalla sijaitsevaa saarta, ja kun Napoleon vuonna 1798 hyökkäsi ohimennen Maltalle matkallaan Egyptiin, laiskistuneet ritarit antautuivat taistelutta.

Ritarikunnan valtakausi päättyi, ja ritarit hajaantuivat eri puolille Eurooppaa, osa jäi Maltallekin, jossa ritarikunnalla on edelleen alueita omistuksessaan. Maltalla säilyivät myös ritarikunnan ylväs muisto ja komeat linnoitukset.

Maltan ritarikunta elää edelleen

Johanniittain ritarikunta on edelleen olemassa nimellä Maltan ritarikunta. Ritarikunnan päämaja on Roomassa, jossa myös suurmestari asuu. Jäseniä ritarikunnalla on 12 000.

Ritarikunta nauttii suvereenin eli itsevaltaisen kansainvälisen järjestön asemasta. Diplomaattisuhteet järjestöllä on 102 valtion kanssa, tosin esimerkiksi yksikään Pohjoismaa ei ole tunnustanut ritarikuntaa itsenäiseksi valtiolliseksi toimijaksi.

Ritarivaloja ei enää vannota eikä jäseniltä vaadita aatelista taustaa. Järjestö keskittyy nykyisin ritarikunnan alkuperäiseen tehtäväänsä eli köyhien ja sairaiden auttamiseen. Ritarikunta harjoittaa lääketieteellistä, sosiaalista ja humanitääristä apua yli 120 maassa.

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös mökin Suomesta. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!