Lyngen – vuoristomaisemia, vesiputouksia ja jäätikköjärviä

Tromssan ja Kilpisjärven välissä on Lyngenin niemimaa, jonka kruunu on Lyngenin Alpit (Lyngsalpan). Terävien huippujen näkeminen ensi kertaa on vangitseva kokemus.

Lyngenin villit maisemat tarjoavat huikean määrän retkikohteita: Lyngenissä voi tehdä päivävaelluksen jäätikölle, vuoristojärvelle tai vesiputoukselle. Niemimaalla on myös maailman pohjoisin viskitislaamo, jossa järjestetään opastettuja kierroksia.

Lyngenvuono (Lyngenfjord, suomeksi Yykeänmuotka tai Yykeänvuono) on kuuluisa rikkaista kalavesistään. Saalista tulee rannaltakin, mutta tietysti isommat kalat napataan veneestä käsin. Kalastusretkiä ja vuokraveneitä tarjoavat muun muassa Koppangen Brygger ja Svensby Turcenter. Majoitus ja etenkin vene kannattaa varata hyvissä ajoin, jopa useampi kuukausi etukäteen.

Lyngenin maisemista nauttii myös rennolla autoreissulla. Lyngenin niemimaa on vain parin tunnin ajomatkan päässä Kilpisjärveltä, ja vuonon rantaan Skibotniin ajaa alle tunnissa. Oman kokemuksen perusteella autoreissua kannattaa jatkaa ennemmin länteen (Tromssa) kuin itään (Alta), sillä Tromssan ympäristössä vuonoista kohoavat vuoret ovat selvästi komeampia kuin Finnmarkin matalammat tunturit.

Mutta muista: Pohjois-Norjan alppimaisimmat maisemat löytyvät nimenomaan Lyngenistä!

Liikkuminen Lyngenissä

Lyngenvuonon itärannan suurimpia kyliä ovat Skibotn (Yykeänperä) sekä ja Olderdalen. Niemimaalla on vain pikkukyliä, joista Lyngseidetistä (Yykeänmuotka) sentään löytyy kunnollinen ruokakauppa. Lyngenin niemimaan ainoa leirintäalue, Svensby Turcenter, löytyy länsirannikolta Svensbyn pikkukylästä, josta pääsee autolautalla vuonon yli kohti Tromssaa.

Usein vuonon vastarannalle onkin nopeinta – ja edullisinta – matkustaa autolautalla, joita kulkee useita kertoja päivässä. Tyypillinen lauttamatka maksaa alle 20 euroa (sis. henkilöauto + matkustajat). Liput maksetaan kortilla laivaan jonottaessa tai vaihtoehtoisesti auton rekisterikilpi kuvataan ja lasku tulee myöhemmin postissa. Lyngenissä ei ole pitkiä tunneleita tai tietulleja.

Lyngenin suosituimmissa patikointikohteissa on maksullinen pysäköintipaikka. Pysäköinnin voi maksaa EasyPark-sovelluksella. Jos aikoo tehdä useamman retken, kannattaa harkita vuosiluvan ostamista – se maksaa vain 30 euroa! Vuosikortti löytyy EasyParkista nimellä ”Årskort: Lyngen kommune”.

Lyngstuva – Lyngenin helpoin patikointireitti

Eräs Lyngenin suosituimmista vaelluspoluista on aivan niemimaan pohjoiskärjessä. Reitti on helppo ja sopii koko perheelle.

Lyngstuvasta löytyy muutaman metrin korkuinen pikkumajakka sekä punainen mökki, jossa voi pitää evästauon ja jopa yöpyä maksutta. Mökin lähellä on lähde, josta saa juomavettä.

Kävelymatkaa (maksulliselta) parkkipaikalta Lyngstuvalle tulee noin 3 kilometriä (korkeuseroa yhteensä vain 50 metriä). Kävely yhteen suuntaan kestää vajaan tunnin. Matkalla voi bongata laiduntavia lampaita ja poroja. Polun varrella on laavu ja nuotiopaikka, jossa voi paistaa eväsmakkarat. Ota mukaan omat polttopuut, sillä laavulle on lyhyt matka parkkipaikalta.

Huomaa, että puolivälissä polku haarautuu. Valitse oikealle mäen yli kulkeva polku, sillä vasenta ”rantareittiä” pitkin ei pääse Lyngstuvalle, vaan ainoastaan näkee sen viereiseltä jyrkältä kalliolta. Toisaalta – vasemman reitin maisemat ovat upeat!

Blåisvatnet – Lyngenin paras patikointireitti

Lyngenin upein patikointikohde on käsittämättömän kirkas Blåisvatnet-järvi. ”Sininen järvi” (Blåvatnet/Blåvannet/Blåisvatnet, englanniksi Blue Lake) on varsinainen luonnonihme, jonka ihailuun kannattaa varata tarpeeksi aikaa – tämä on vähintään puolen päivän retki.

Polku Blåisvatnetille on runsaat neljä kilometriä pitkä. Ensimmäinen kilometri on päällystetty puuhakkeella ja kosteiden kohtien yli vievät pitkospuut. Sitten kuljetaan avomaastossa loivasti ylämäkeen polkua, jota peittää loputon kivikko. Aivan lopussa reitti muuttuu viheliäiseksi louhikoksi, joten sandaaleilla tai muilla kevyillä kengillä ei kannata lähteä matkaan. Myös koiranomistajien on syytä pohtia etukäteen, millaista maastoa lemmikin tassut kestävät.

Rannalla kannattaa pitää perusteellinen evästauko ihmeellisestä näkymästä nauttien: terävien vuorenhuippujen välistä pilkottaa Strupbreen-jäätikön kulma, josta sulamisvesi valuu kohisevien putousten kautta järveen. Rantavedessä vilahtelee pikkuruisia raudunpoikasia – uskomatonta, että näinkin karussa järvessä on elämää!

Hurjimmat hyppäävät pulikoimaan jääkylmään järveen, joten harkitse retkipyyhkeen ja uima-asun pakkaamista päiväreppuun. Naku-uinti ei näin suositussa paikassa ole soveliasta. Uimaan pitää mennä varovasti, sillä kivet ovat teräviä ja osa heiluu irrallaan.

Paluumatka on vain hiukan nopeampi kuin nousu, sillä kivikossa pitää kulkea varovaisesti myös alamäkeen.

Blåvatnetin parkkipaikka

Blåisvatnetin pysäköintipaikan löytää laittamalla Googlen karttaohjelmaan hakusanaksi Blåvatnet trailhead. Asfalttitien varressa olevalla parkkipaikalla on tilaa lähes sadalle autolle. Pysäköintialueella on siisti kuivakäymälä, grillauspaikkoja pöytineen sekä tusina sähköauton latauspistettä.

Pysäköinti maksetaan EasyPark-sovelluksella. Maksimihinta on noin 25 euroa, joten alueella voi myös yöpyä asuntoautolla tai telttaillen tunturikoivujen lomassa. Lähellä virtaa kirkas tunturipuro, jossa voi käydä pulahtamassa vaelluksen jälkeen. Tämä on Lyngenin kenties paras telttailupaikka – vahva suositus!

Alueella on nuotiopaikkoja, mutta mikäli sytytät tulet, olethan erittäin varovainen – kesällä maasto voi olla todella kuivaa. Tarkasta mahdolliset maastopalovaroitukset YR-sääpalvelusta, ennen kuin raapaiset tulitikun.

Parkkipaikalta voi pistäytyä myös Aspevatnetille, jonka rantaan vie kilometrin pituinen leveä ja tasainen polku. Periltä löytyy huussi ja laavu.

Rottenvikvatnet ja Rottenvikfossen

Vaihtoehto Blåvatnetille on toinen turkoosi vuoristojärvi, Rottenvikvatnet. Niemimaan itälaidalla, Lyngseidetin kylän lähellä olevan järven etuja Blåisvatnetiin verrattuna ovat lyhyempi etäisyys Kilpisjärveltä (jos piipahtaa Norjassa vain päiväretkellä) sekä vähemmän ruuhkainen polku.

Vaikka reitti järvelle on lyhyempi kuin Blåisvatnet-vaellus – alle kolme kilometriä yhteen suuntaan – se on aivan sairaan jyrkkä. Korkeuseroa kertyy kokonaiset 400 metriä, joista suurin osa ensimmäisellä puolikkaalla! Jos omistat vaellussauvat, ota ne mukaan.

Rottenvikvatnet ei ole läheskään yhtä idyllinen kuin luonnontilainen Blåisvatnet: rannalla nimittäin kohoaa massiivinen kivivalli, jolla järven vesi pidetään tietyllä korkeudella.

Jos ei jaksa kiivetä järvelle asti, samalta parkkipaikalta alkaa runsaan kilometrin mittainen helppo reitti Rottenvikfossen-vesiputoukselle. Kaunis polku kiemurtelee koivumetsän läpi kuohuvaa koskea seuraillen, ja vesiputouksen luona odottaa kuin evästaukoa varten luotu niitty. Vesiputouksen alle voi pulahtaa uimaan.

Rottenvikvatnetin ja -fossenin parkkipaikka muuttui maksulliseksi vuonna 2025. Homma toimii samalla tavalla kuin pysäköintihalleissa: ajoneuvo tunnistetaan kameralla, ja maksu tehdään kortilla automaattiin pois lähdettäessä.

Muita Lyngenin kehuttuja patikointikohteita ovat Rørnestinden-huippu (1041 metriä merenpinnan yläpuolella) sekä Steindalsbreen-jäätikkö, jonka vanhimmat kerrostumat ovat 8000 vuoden takaa. Maahan pystytetyistä merkeistä näkee, kuinka valtavasti jäätikön reuna on vetäytynyt vuosien varrella. Jäätikölle ei pidä mennä seikkailemaan ilman asianmukaisia varusteita, vaan tyytyä ihailemaan sitä turvallisen matkan päästä. Reitin pituus edestakaisin on 12–13 kilometriä ja siihen pitää varata kuutisen tuntia.

Lyngenin suurin kylä Lyngseidet

Lyngenin niemimaan ainoa kunnollisen kokoinen kylä on vajaan tuhannen asukkaan Lyngseidet (Yykeänmuotka), josta on lauttayhteys Lyngenvuonon itärannalle Olderdaleniin. Lautta kulkee useita kertoja päivässä ja on nopein tapa matkustaa vuonon vastarannalle.

Lyngseidetin keskustasta alkavat sherpojen rakentamat Lyngentrappa-kiviportaat, joiden 1200 askelmaa vievät “maailman reunalle” eli Verdens ende -nimiselle näköalapaikalle 450 metrin korkeuteen merenpinnasta.

Lyngseidetissä on suurehko ruokakauppa ja muutama majapaikka. Niistä kehutuin on maastopyöräilijöiden, kiipeilijöiden ja vapaalaskijoiden suosima Magic Mountain Lodge, josta löytyy tynnyrisauna ja Lyngenin kenties ainoa after ski. Majatalon sijainti on erinomainen: ruokakauppaan ja lauttaterminaaliin on vain lyhyt kävelymatka.

Kylästä löytyy myös edullisempi Lyngseidet Gjestegård sekä muutama vuokrahuoneisto.

Maailman pohjoisin tislaamo Aurora Spirit

Maailman pohjoisin tislaamo, Aurora Spirit, valmistaa Bivrost-brändinsä alla viskiä, giniä, vodkaa ja akvaviittia. Nimi Bivrost tulee muinaisnorjan revontulia tarkoittavasta sanasta. Tislaamon kaikki kymmenen single malt -viskiä onkin nimetty viikinkimytologian mukaan. Osa niistä on myyty loppuun vuosia sitten, joitakin harvinaisuuksia voi maistaa ainoastaan tislaamon omassa baarissa.

Aurora Spiritissä järjestetään tunnin kestäviä tislaamokierroksia. Niillä opitaan, että tynnyrivaraston huumaava tuoksu johtuu alkoholin hitaasta haihtumisesta, jota Irlannissa kutsutaan “enkelien osuudeksi” mutta täällä – kuinkas muuten – Odinin osuudeksi. Varastossa voi bongailla julkkisten nimikkotynnyreitä; omaa erikoisviskiään kypsyttävät muun muassa Valtteri Bottas ja norjalaisyhtye A-ha.

Tislaamon yhteydessä toimii huippuarvosanat saanut Aurora Fjord Cabins, jonka moderneista mökeistä on upea merinäköala. Kesäisin omasta ikkunasta voi bongailla pyöriäisiä, talvella revontulia.

Lyngen talvella – revontulia ja vapaalaskua

Talvella Lyngen (ja koko Tromssan seutu) on erinomainen paikka bongata revontulia. Onnekas voi nähdä niitä jo syyskuun ruska-aikaan.

Kevättalvisin Lyngen on vapaalaskijan paratiisi, jossa kausi kestää toukokuun loppuun saakka. Hiihtokeskuksia ei ole, vaan ylös noustaan lumikengillä tai nousukarvoilla, ja alas kurvaillaan puuterilumessa. Ennen kuin tähän leikkiin ryhtyy, pitää lumivyöryturvallisuuden olla hallussa. Parasta on tehdä ensimmäinen laskureissu kokeneessa seurassa tai paikallisen oppaan kanssa.

Lyngenissä järjestetään talvisin erilaisia ulkoiluretkiä, kuten koiravaljakkoajeluita ja jääkiipeilyä. Lue lisää Lyngenin retkistä.

Pohjoisten kansojen keskus

Lyngenvuonosta eroavan Kaivuonon (Kåfjorden) rannalla on saamelaiselle kulttuurille omistettu Pohjoisten kansojen keskus (Senter for nordlige folk). Museon perusnäyttely kertoo merisaamelaisista, ja vaihtuvissa näyttelyissä voi tutustua muun muassa saamelaiseen nykytaiteeseen.

Keskuksessa järjestetään heinäkuussa kansainvälinen vähemmistökansojen taidefestivaali, Riddu Riđđu.

Muutaman kilometrin päässä keskuksesta varsinaista deluxe-majoitusta tarjoa Manndalen Sjøbuer. Paikka sopii myös tukikohdaksi, jos suunnittelee päiväretkeä Gorsan kanjonia katsomaan.

Gorsabrua – huimaava vesiputous

Kaivuonon pohjukassa olevasta Birtavarren (Pirttivaara) kylästä alkaa kuoppainen tie kohti vuoristoylänköä. Siellä odottaa Pohjois-Euroopan syvin kanjoni Gorsa, jota pääsee ihailemaan huimaavan korkealta sillalta.

Birtavarren kylän jälkeen, hyväkuntoisen asfaltin muuttuessa hiekkatieksi, kyltti kehottaa autoilijoita maksamaan tienkäytöstä ja pysäköinnistä EasyPark-sovelluksella. Maksu on noin 15 euroa ja se on voimassa vuorokauden ajan koko 20 kilometrin mittaisella tiellä aina Haltitunturin juurella odottavalle Guolasjärvelle saakka.

Matka jatkuu ylämäkeen kuoppaista ja sateen valumavesien uurtamaa hiekkatietä viiden kilometrin verran. Kun on ylitetty huimaavan syvä rotko puista maantiesiltaa pitkin saavutaan pysäköintialueelle, josta alkaa parin kilometrin polku kohti Gorsabruaa eli Gorsan kanjonin yli rakennettua siltaa.

Polku on selkeä ja viettää menomatkalla hiukan alamäkeen. Sillalle on matkaa parkkipaikalta hiukan alle kaksi kilometriä.

Perillä näkymä on henkeäsalpaava: futuristisen terässillan vieressä syöksyy hurjana kohiseva vesiputous 153 metrin syvyiseen, kapeaan kanjoniin. Rotkon pohjaa ei näy, sillä sen peittää vesimassojen nostama sumupilvi. Tosin pitkän poutajakson jälkeen – varsinkin loppukesästä – putous voi kuihtua surkeaksi liruksi. Komeimmillaan Gorsan vesiputous on alkukesällä, kun tuntureilla vielä riittää lumien sulamisvesiä.

Gorsabrua on täysin turvallinen nähtävyys, kunhan pitää huolta pikkulapsista ja lemmikeistä. Aikuinen ihminen ei voi sillalta pudota, paitsi tarkoituksella: kesäaikaan lauantaisin sillalla järjestetään benji-hyppyjä! Hyppy maksaa noin 100 euroa ja pitää varata etukäteen.

Jos Gorsan kanjonissa haluaa kävellä pidemmän lenkin, auton voi jättää alaparkkipaikalle ja patikoida Gorsabrualle historiallisten Ankerlian kaivosten kautta. Rengasreitille tulee pituutta vajaat 10 kilometriä.

Vaellus Haltille Norjan puolelta

Gorsabruan jälkeen tie jatkuu 15 kilometriä ja muuttuu pikku hiljaa seikkailulliseksi. Viimeiset kilometrit päätepisteeseen, Guolasjärven (Guolasjávri) rannalle, ovat terävää ja kuoppaista kivikkoa, jossa tavallisella henkilöautolla pitää ajaa kieli keskellä suuta. Yleensä tie on lumen peitossa kesäkuun lopulle saakka.

Hitaasti ajellessa ehtii nauttia upeasta miljööstä: porolaumoja, tiellä laiduntavia lampaita, rotkolaaksoja ja loputtomasti kumpuilevaa puutonta tunturiylänköä. Lopuksi edessä kohoaa Suomen korkein tunturi, Halti. 

Suomen puolelta Kilpisjärveltä vaellus Haltille ja takaisin kestää melkein viikon, mutta Guolasjärveltä tunturin voi huiputtaa päivässä. Reitti ei silti ole helppo, vaan päinvastoin varsin vaativa. Vaelluksen pituus on noin 14 kilometriä ja aikaa kannattaa varata kuusi tuntia.

Merkitty reitti vie Haltin korkeimmalle huipulle, joka on 1361-metrinen Haltitoppen. Suomen korkein kohta puolestaan on 1324 metriä ja sijaitsee parin kilometrin päässä. Huippujen välillä ei ole merkittyä reittiä, joten kartta ja suunnistustaito ovat pakollisia varusteita. Mereltä nousevan sumun nielaistessa maisemat on eksyminen todellinen uhka. Kivikkoinen ja jyrkkä rinne on suorastaan vaarallinen sateisella säällä.

Spåkenesin bunkkerit

Jos on automatkalla kohti Altaa, kannattaa poiketa Lyngenvuonon itärannalla olevalle pienelle Spåkenesin niemelle, jossa on toisen maailmansodan aikainen saksalaisten tykistöasema. Jäljellä on pyöreitä perustuksia ja levälleen räjähtäneitä betonilohkareita.

Yksi bunkkereista on säilynyt ehjänä, ja sen sisään voi mennä. Kapeasta tähystysaukosta näkyvät vuonon vastarannalla kohoavat terävähuippuiset Lyngenin Alpit. Raunioalueen viereen pääsee autolla. Paikka on suosittu puskaparkki, vaikkei vessaa tai muita palveluita olekaan.

Skervøy – valassafarien keskus

Lyngenvuonon pohjoispuolella pienessä saaressa oleva Skjervøy on yksi Pohjois-Norjan parhaista paikoista valaiden katselemiseen. Aiemmin silliparvet houkuttelivat niitä saalistavia ryhävalaita ja miekkavalaita Tromssan vesille, mutta viime vuosina sillit, valaat ja valassafarit ovat siirtyneet pohjoisemmaksi Skjervøyn seudulle. 

Paras aika valaiden katseluun on marras-tammikuu. Golfvirran ansiosta sää on keskitalvellakin selvästi leudompi kuin Lapissa. Valassafareita järjestävät muun muassa Vesterålenissakin toimivat Whale Safari Andenes ja Arctic Whale Tours.

Jos vedestä pilkistävien evien katselu ei riitä, voi hypätä uimaan miekkavalaiden kanssa. Whale2Sean snorklausretkillä turvallisuus – sekä ihmisten että valaiden – on tärkeää, eikä eläimiä häiritä menemällä liian lähelle.

Matka Lyngeniin

Etelä-Suomesta pääsee nopeimmin Lyngeniin lentämällä Tromssaan, ja jatkamalla matkaa vuokra-autolla tai bussilla. Lyngen sijaitsee noin kahden tunnin auto- ja lauttamatkan päässä Tromssasta, Pohjois-Norjan keskuksesta. Puoli tuntia kestävä lauttamatka (Breidvik-Svensby) maksaa noin 15 euroa.

Omalla autolla Suomesta Lyngeniin ajetaan Kilpisjärven kautta. Ajomatkaa Kilpisjärveltä kertyy vain 2-3 tuntia, eikä matkalla ole lauttoja tai tietulleja.

Hiukan Norjan rajan jälkeen (ennen Skibotnia) maantien vieressä kohisee Rovijoen putous (Rovijokkfossen), jota suomalaiset kutsuvat Morsiushuntuputoukseksi. Lempinimensä 30 metriä korkea vesiputous saa muodostaan, joka on kuin auringossa kimalteleva huntu. Putouksen näkee koko loistossaan, kun laskeutuu asfaltoidulta parkkipaikalta alkavaa lyhyttä mutta jyrkkää polkua pitkin alas joen rantaan.

Jos Lyngeniin saapuu idästä Altan suunnasta, kannattaa Lyngenvuono ylittää lautan kyydissä (Olderdalen-Lyngseidet).

Lue lisää: Omalla autolla Norjaan

Lyngenin hotellit ja majoitus

Lyngenin kylissä ei ole isoja hotelleja, vaan majoitusvaihtoehtoja ovat pikkuhotellit, majatalot, mökit ja vuokrahuoneistot. Niemimaalta löytyy yksi leirintäalue, ja Skibotnista toinen.

Erittäin kehuttu majapaikka on vapaalaskijoiden ja kiipeilijöiden suosima Magic Mountain Lodge, josta löytyy Lyngenin paras (ja ainoa?) after ski. Majatalon sijainti on erinomainen, Lyngseidetin (Yykeänmuotka) ruokakauppaan ja lauttaterminaaliin on lyhyt kävelymatka. Yhteiskeittiössä voi kokkailla omia ruokia, ja tynnyrisaunakin löytyy.

Lyngseidetin kylästä löytyy myös edullisempi Lyngseidet Gjestegård sekä muutama vuokrahuoneisto.

Hotellimaisempi vaihtoehto on niemimaan itärannikolla sijaitseva erinomainen Koppangen Brygger, joka järjestää kalastusretkiä, koiravaljakkoajeluita ja muita luontoelämyksiä.

Mökkimajoitusta – tai oikeastaan kyseessä on tunnelmallisella ruohokatolla koristeltu hirsihuvila – tarjoaa Lyngen ski- og fiskecamp, joka sopii etenkin isomman porukan tukikohdaksi. Paikassa on useampi makuuhuone ja varusteluun kuuluvat muun muassa poreamme ja kalastusvene.

Lyngenin niemimaan ainoa leirintäalue on länsirannikon Svensby Turcenter, josta löytyy niin vuokramökkejä kuin telttapaikkojakin. Paikan valttikortti on ihan passeli sauna, jonka käyttö sisältyy (myös telttapaikan) hintaan. Telttapaikka kahdelle hengelle maksaa saman kuin muuallakin Norjassa – eli 25-30 euroa – joten tämä on suorastaan erinomainen diili. Lautta kohti Tromssaa lähtee vain parin sadan metrin päästä leirintäalueesta. Svensby Turcenteristä voi myös vuokrata kalastusveneitä, mutta kesäaikaan varaus kannattaa tehdä hyvissä ajoin.

Katso tarjoukset Lyngenin hotelleihin ja majataloihin.

Telttailu Lyngenissä

Kuten aiemmin jo mainittiinkin, Lyngenin parhaat epäviralliset telttapaikat löytyvät Blåisvatnet-reitin parkkipaikan vierestä. Niemimaan rannoilla on sen verran asutusta, että yhdeksi yöksi leiripaikka saattaa löytyä – tai sitten ei.

Vaikka budjetti olisi tiukka, suosittelen tukikohdaksi Svensby Turcenteriä, josta käsin on erittäin kätevää tehdä päiväretkiä.

Lue lisää:

Pohjois-Norjan parhaat matkakohteet

Tromssan saaret: Kvaløya, Ringvassøya ja Sommarøy

Pohjois-Norja – opas vuorille ja vuonoille

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!