Pykeija (norjaksi Bugøynes) on pieni kalastajakylä Varanginvuonon etelärannalla. Pykeija tunnetaan valtavista kuningasravuista sekä asukkaiden suomalaisista juurista, ja paikka onkin suomalaisten suosima vierailukohde. Sen lempinimi onkin Pikku-Suomi.
Pykeijaan voi tehdä päiväretken Inarista tai jopa Saariselältä käsin omalla autolla, mutta paljon suositeltavampaa on kiertää samalla reissulla Varanginvuonon muitakin nähtävyyksiä.
Vuonon pohjoisrannalla Vuoreijan eli Vardøn pikkukaupungissa on vaikuttava Noitavainojen muistomerkki Steilneset. Vieressä olevalle Hornøyan saarelle, jossa pesii kymmeniä tuhansia lintuja, tehdään muutaman tunnin veneretkiä. Varanginvuonon pohjoisrannalla ajellessa kannattaa myös pysähtyä Fuglebergetille eli Lintukalliolle, joka on yksi koko Pohjois-Norjan parhaista paikoista rannalta kalastamiseen.
Lue lisää Varanginvuonon parhaista nähtävyyksistä.
Pykeijan kveenikulttuuri
Suomalaisten keskuudessa Pykeija tunnetaan parhaiten kulttuuristaan. Suurin osa kylän 200 asukkaasta puhuu suomea – tai tarkemmin ottaen suomensukuista kveenin kieltä, joka on yksi Norjan virallisista vähemmistökielistä. Tämä johtuu siitä, että suurin osa Pykeijan (kveeniksi: Pykeijä) asukkaista on Suomen Lapista 1800-luvulla muuttaneiden siirtolaisten jälkeläisiä.
Pykeija oli eristynyt 1960-luvulle saakka, jolloin kylään saatiin maantieyhteys. Sitä ennen kaikki suuremmat kuljetukset tehtiin Varanginvuonon toiselta puolelta Vadsøsta, jonne on linnuntietä matkaa kymmenisen kilometriä.
Vuonon vastarannalta Vadsøstä eli Vesisaaresta löytyy kveenien historiaa esittelevä Vadsø Museum (Ruija kvenmuseum). Museon esittelyteksti kuuluu näin: ”Vesisaaren museumila oon eesvastaus kväänitten/norjansumalaisen histoorian ja kulttuurin ympäri, ja se oon kans paikalinen museumi Vesisaarele ja sen likikylile.”
Pykeijän Elsa ja Jäämeren Sauna
Pykeijan suomalaistaustaisista asukkaista kuuluisin on kylässä syntynyt Elsa Ingilä Haldorsen, jonka elämäkerta Pykeijän Elsa kertoo kiehtovan tarinan elämästä Varanginvuonon rannalla.
Visiitti Pykeijaan huipentuu Elsan aikoinaan perustamaan Jäämeren Saunaan. Kesäisin sauna lämpiää joka päivä aamukymmenestä iltakymmeneen ja on tukkoon varattu, joten jos mielii löylyihin, on varaus tehtävä hyvissä ajoin.
Lauteilta on lyhyt pyrähdys Pykeijan parisataametriselle hiekkarannalle, jonka vesi on tyynenä hellepäivänäkin jääkylmää. Nakuna uimaan ei sovi mennä, sillä kylän keskusta on aivan rannan vieressä.
Elsa on viimein malttanut jäädä eläkkeelle, mutta hänet voi yhä tavata matkailuvaunualueella olevassa taidegalleriassa. Nykyään saunasta, sen vieressä olevista vuokramökeistä ja hiekkarannan päässä olevasta asuntoautoalueesta vastaa Elsan kolmikymppinen pojanpoika Paul.
Tasokkaampaa majoitusta tarjoaa Varanger Brygge, jonka viimeisen päälle kunnostamissa neljässä talossa on yhteensä parikymmentä vuodepaikkaa. Hyvin varusteltuja vuokraveneitä on neljä, ja upouuden päärakennuksen perkuuhuone on kiiltävän puhdas. Yläkerrassa on avara keittiö, jossa järjestetään kokkauskursseja, ja ponttoonilaiturin päässä kelluu vuokrasauna. Tarjolla on kuningasrapusafareita ja opastettuja kalaretkiä.
Varanger Bryggen omistaa Pål Haldorsen, joka on – kuinkas muuten – Elsan poika ja Paulin isä. Pikkukylässä on pienet piirit!
Myös Visit Bygoynes tarjoaa saunomista, järjestää kuningasrapusafareita ja opastettuja kalastusretkiä, sekä vuokraa veneitä. Yllätys, yllätys: tätä firmaa pyörittävät Elsa siskon jälkeläiset.
Kuningasrapusafari Varanginvuonolla
Pykeijan suosituimpia elämyksiä on kuningasrapusafari. Muutaman tunnin kestävällä retkellä käydään kokemassa rapumerrat ammattikalastajan kanssa ja kokataan rapulounas joko veneessä tai vasta myöhemmin maissa. Joillakin retkillä pääsee kokeilemaan turskanpilkintää eli juksaamista.
Kuningasrapu – toiselta nimeltään kamtsatkanrapu – on kotoisin Kamtšatkan niemimaan vesistä Tyyneltämereltä. Neuvostoliitto istutti niitä Murmanskin alueelle, josta laji karkasi Varanginvuonolle. Vuosikymmenten saatossa kuningasravut ovat levinneet Norjan rannikkoa pitkin kohti länttä.
Otus voi painaa yli kymmenen kiloa ja saksien kärkiväli olla puolitoista metriä. Nykyään kuningasrapu on tärkeä ammattikalastajien saalis ja niin arvokasta herkkua, että ulkomaalaiset eivät saa kalastaa otusta omin päin.
Pykeijassa kuningasrapusafareita järjestävät Varanger Brygge ja Visit Bygoynes. Vaikka ei safarille lähtisikään, voi herkkua maistaa kylän Bistro-ravintolassa.
Kalastaminen Pykeijassa
Pykeija on suosittu kalastuskohde, jonka lähivesissä lymyilee seitin, turskan ja koljan lisäksi merikissoja ja ruijanpallaksia. Bonuksena kalaretkellä voi nähdä pyöriäisiä ja delfiinejä. Minulta kalastus unohtui hyväksi toviksi, kun delfiiniparvi ilmestyi kurvailemaan aivan veneen viereen.
Merikaloja saa kalastaa ilman minkäänlaisia kalastuslupia. Pykeijassa on helppoa vuokrata moottorivene, jolla jopa aloittelija uskaltaa lähteä kilometrin tai parin päähän hyvällä säällä. Kauemmas ei ole syytä ajella: Pykeijan lähivesistä nousee seitin, turskan ja koljan lisäksi myös hyvän kokoisia merikissoja ja jopa ruijanpaltaita! Jos haaveilet isoista kaloista, ota omat välineet mukaan.
Merikaloja (turska, seiti, pallas jne) saa viedä ulos Norjasta ainoastaan, mikäli on kalastanut rekisteröidyn kalastusoperaattorin kanssa, eli esimerkiksi vuokrannut veneen rekisteröidystä majapaikasta. Kun vuokraat veneen, varmista että saat halutessasi todistuksen, jolla voit tuoda pakastetut kalafileet Suomeen.
Lue lisää: Kalastaminen Norjassa
Pykeijan majoitus
Pykeijassa on rajallinen määrä majapaikkoja, ja hinnat ovat Norjan mittapuulla varsin suolaiset. Vaihtoehtoja ovat hiekkarannan päässä oleva asuntoautoalue, Jäämeren saunan vieressä olevat kaksi pientä mökkiä (hinta yli sata euroa!), uudenkarhea Varanger Brygge sekä muutamia huoneita vuokraavat Explore Bygøynes ja Hedvig Guesthouse.
Parempaa vastinetta rahalle löytyy puolentoista tunnin automatkan päästä joko Vesisaaresta (Vadsø) tai Kirkkoniemestä (Kirkenes), jossa on muun muassa tuttu ja turvallinen Scandic-hotelli.
Penninvenyttäjä voi pystyttää telttansa Pykeijaan menevän kauniin tien varteen, josta löytyy monta hienoa telttapaikkaa.
Lue lisää: Telttailu Norjassa
Matka Pykeijaan
Suomen rajalta Näätämöstä on Pykeijaan vain tunnin automatka hyväkuntoista tietä pitkin.
Inarista ajaa Näätämön rajanylityspaikan kautta Pykeijaan kolmessa tunnissa (215 km). Utsjoelta matkaa on 140 kilometriä. Pykeijasta on matkaa Venäjän rajalla olevaan Kirkkoniemeen noin sata kilometriä ja Suomen rajalle Näätämöön 70 kilometriä.
Edullinen ja hyväksi havaittu yöpaikka Pykeijan-matkalle on Suomen puolella oleva Sevetin Baari & Guesthouse.
Lue lisää:
Varanginvuono – matka Norjan viimeiselle rannalle
Pohjois-Norjan parhaat matkakohteet
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
