Sankarien aukio eli Hösök tere tekee taatusti vaikutuksen, kun sen ensi kerran näkee. Mahtavalla aukiolla on kahdessa puolikaaressa patsaita, jotka esittävät Unkarin menneiden aikojen sankareita.
Muistan vieläkin, kuinka näin aukion ensimmäisen kerran vuosia sitten, ja kiinnostuin sitä kautta Unkarin historiasta.
Ja sankareita Unkarilla on riittänyt; maan historia ulottuu tuhatluvun alkuun, ja varsinkin keskiajalla unkarilaiset näyttelivät tärkeää roolia Euroopan historiassa.
Matkailijankin on hyvä tuntea ainakin muutama Sankarien aukiolla patsasteleva herra (kyllä, valitettavasti Unkarin kaikki sankarit ovat miehiä). Monen sankarin historia liittyy Transilvaniaan – nykyisin Romaniaan kuuluva maakunta oli vuosisatojen ajan unkarilaisten ydinaluetta.
Aukion laidoilla olevat komeat rakennukset ovat Taidehalli ja Kuvataidemuseo. Taidehallissa on vaihtuvia modernin ja nykytaiteen näyttelyitä, Kuvataidemuseossa pysyvä kansainvälisen taiteen kokoelma.
Sankarien aukiolle pääsee keskustasta historiallisella metrolinjalla M1. Jos taas pitkä kävely ei haittaa, perille pääsee myös kävelemällä pitkin Budapestin paraatikatua Andrássy útia.
Arkkienkeli Gabriel ja Unkarin kruunu
Patsaiden koristamien puolikaarten välissä on korkea pylväs, jonka nokassa seisoo arkkienkeli Gabriel.
Patsas pitelee käsissään ristiä ja kopiota Unkarin Pyhästä kruunusta, jolla on kruunattu lähes jokainen Unkarin kuningas Pyhästä Tapani I:stä alkaen.
Oikea Pyhä kruunu on esillä upeassa Budapestin parlamenttitalossa.
Tapani I Pyhä eli Szent István – Unkarin ensimmäinen kuningas
Keskiyöllä joulupäivänä vuonna 1000 kruunattua Tapani I:stä (Szent István) pidetään Unkarin ensimmäisenä kuninkaana ja koko Unkarin valtion perustajana.
Tapani kamppaili pakanauskoisia sukulaisiaan vastaan, ja valtaan päästyään hän käännytti maansa kristinuskoon. Pyhä Tapani on julistettu Unkarin suojeluspyhimykseksi.
Tapanin aikoihin unkarilaiset olivat vasta asettuneet pysyvästi nykyisin Unkarin alueelle, jonne he olivat saapuneet Ukrainan viljavilta aroilta. Ukrainasta käsin unkarilaiset olivat tehneet ryöstöretkiä pitkin itäistä Eurooppaa.
János Hunyadi – sankari, joka löi turkkilaiset
1400-luvun puolivälissä elänyt Transilvanian käskynhaltija János Hunyadi on yksi Unkarin rakastetuimmista sankareista: hänen voittonsa turkkilaisista vuonna 1456 Belgradin edustalla pysäytti islamilaisten etenemisen Balkanilla vuosikymmeniksi.
Sulttaani Mehmed II oli valloittanut Konstantinopolin vain kolmea vuotta aiemmin, ja hänen voittamattomana pitämänsä armeija uhkasi koko Eurooppaa. Mutta János Hunyadi onnistui lyömään turkkilaiset uhkarohkealla taktiikallaan. On jopa sanottu, että Belgradin piirityksessä ratkaistiin kristinuskon kohtalo Euroopassa.
Hunyadin voitonkellot soivat edelleen päivittäin ympäri katolista maailmaa. Paavin määräyksestä kun Belgradin piirityksen voittoa juhlistettiin soittamalla kirkonkelloja kaikissa maailman katolisissa kirkoissa tasan kello 12. Ja perinne jatkuu edelleen.
János Hunyadin rakennuttama mahtava Hunyadin linna sijaitsee Romanian Transilvaniassa, jossa syntyi myös hänen poikansa Matias Corvinus, Unkarin sankari hänkin.
Matias Corvinus ja Unkarin suuruudenaika
Matias Corvinus kruunattiin Unkarin kuninkaaksi vuonna 1458, ja hän hallitsi yli 30 vuoden ajan aina vuoteen 1490 asti. Valtaistuimelle noustessaan sotasankari János Hunyadin poika Matias vaihtoi sukunimensä Korpiksi (Corvinus) sukunsa vaakunan mukaan.
Matias Corvinuksen aikakaudella Unkari oli mahtinsa huipulla ja maa oli monta kertaa nykyistä suurempi. Corvinus kävi useita menestyksekkäitä sotia ja onnistui isänsä tapaan pysäyttämään turkkilaisten etenemisen. Taisteluissa tärkeässä roolissa olivat Corvinuksen perustama unkarilainen eliittiratsuväki eli husaarit.
Kuninkaana Corvinus oli itsevaltainen mutta oikeudenmukainen, varsinkin maalaisia kohtaan. Siitä eivät aateliset pitäneet, ja Matiaksen kuoleman jälkeen Unkarin yläluokka junaili kuninkaaksi heikon ja helposti manipuloitavan kandidaatin.
Pian Corvinuksen kuoleman jälkeen alkoikin Unkarin hidas alamäki, mitä kuvaa hyvin se, ettei 1500-luvulta ole päässyt kukaan Sankarien aukiolle.
Välinäytös: 1500-luku jäi vaille sankareita
Unkarin suuruuden aika loppui käytännössä elokuussa 1526 käytyyn Mohácsin taisteluun, jossa sulttaani Suleiman Suuren johtamat turkkilaiset löivät unkarilaiset pahanpäiväisesti: 20 000 kuolleen unkarilaisen joukossa oli heidän kuninkaansa sekä iso joukko aatelisia. Turkkilaisia kuoli vain 2000.
Taistelun jälkimainingeissa turkkilaiset valtasivat isoja alueita Unkarista. Transilvaniasta tuli turkkilaisten vasallivaltio, ja loppuosa Unkarista suli osaksi Habsburgien imperiumia.
1600- ja 1700-luvun sankarit: turkkilaisten tuella Habsburgeja vastaan
Turkkilaisaika ei ollut pelkästään huono asia. Ottomaanit toivat Unkariin paprikan, kahvin ja kylpyläkulttuurin.
Itse asiassa unkarilaisia tuntuu kismittäneen turkkilaisia enemmän Habsburgien valta: 1600-luvun sankarit Istvan Bocskay, Gábor Bethlen ja Imre Thököly kävivät kaikki vuorollaan itsenäisyyskamppailua Habsburgeja vastaan – turkkilaisten tuella. Pysyvää menestystä he eivät kuitenkaan saavuttaneet.
Hyvä esimerkki turkkilaisten kanssa veljeilystä on Imre Thököly, joka muutti lopulta maanpakoon Turkkiin, kun hänen kapinansa oli epäonnistunut ja Habsburit löivät turkkilaiset lopulta Wienin taistelussa vuonna 1683.
Kapinointi Habsburgeja vastaan jatkui myös 1700-luvulla Ferenc II Rákóczin toimesta.
Lajos Kossuth ja kansallismielisyyden nousu
Tuorein sankari on vuoden 1848 kansannousun johtaja Lajos Kossuth, jonka johtaman kapinan aikana unkarilaiset käyttivät ensimmäisen kerran nykyistä punavihervalkoista lippuaan. Kossuthin mukaan on myös nimetty lukematon määrä katuja ja aukioita ympäri Unkaria.
Vaan lopulta myös Kossuthin johtama kapina kukistettiin. Kossuth itse onnistui pakenemaan ulkomaille ja vietti lopun elämäänsä Yhdysvalloissa, Englannissa ja Italiassa Unkarin asiaa ajaen.
Englanninkielen hän oli oppinut vankeusaikoina lukemalla läpi Shakespearen tuotannon.
Lopulta habsburgit antoivat sen verran periksi unkarilaisille, että vuonna 1868 muodostettiin Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia, minkä johdosta unkarilaiset saivat paljon aiempaa laajempia oikeuksia itsehallintoon.
Unkari itsenäistyi viimein ensimmäisen maailmansodan päätteeksi. Se oli katkeransuloinen päätös ponnistuksille: itsenäisyyden hintana Unkari menetti ison osan alueestaan kuten Slovakian ja Transilvanian. Kolme miljoonaa unkarilaista jäi vasta itsenäistyneen kotimaansa ulkopuolelle.
Budapestin Kaupunginpuisto
Sankarien aukion takana avautuu viihtyisä Kaupunginpuisto. Puiston erikoinen nähtävyys on Vajdahunyadin linna, joka rakennettiin vuonna 1896 koristeeksi Unkarin tuhatvuotisjuhliin.
Linnan pihalla on vaikuttava patsas, Anonymus, joka kuvaa ensimmäisen tunnetun unkarinkielisen tekstin kirjoittajaa, nimettömäksi jäänyttä kirjuria. Patsas on melkein kuin kauhuelokuvasta – kurkista hupun peittämiä kasvoja. Anonymuksen pitelemän sulkakynän koskettamisen sanotaan tuovan onnea kirjailijoille.
Budapestin eläintarha
Kaupunginpuistossa on myös mukava eläintarha, pieni huvipuisto ja yksi Budapestin komeimmista ja kuuluisimmista kylpylöistä, Széchenyi.
Gundel – Budapestin kuuluisin ravintola
Kaupunginpuistossa sijaitsee myös Budapestin kuuluisin ravintola, Gundel, joka avattiin jo vuonna 1895. Täällä ovat herkutelleet niin paavit kuin kuninkaallisetkin.
Gundelissa kannattaa käydä ainakin kerran sunnuntaibrunssilla. Muista maistaa Gundelin kuuluisia ohukaisia! Pöytävaraus suositeltava.
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
