Valamon luostari – hiljenny Pentti Saarikosken haudalla

Valamon luostari sydämessä on luostarikirkko. Etualalla näkyvä, sipulitorninen pullistuma on pohjoisvenäläiseen tapaan talvikirkko, joka on pääkirkon yhteydessä. Kuva: Scanrail1 / Shutterstock

Valamon luostariin on monta syytä matkustaa: yhdet matkustavat hiljentymään, toiset mielenkiinnosta tutustumaan luostariyhteisöön ja kolmannet käydäkseen runoilija Pentti Saarikosken haudalla.

Valamon nähtävyyksiin ja viihdytyksiin kuuluvat myös vaihtuvat taidenäyttelyt sekä luostarin valmistamat viinit ja calvados-tyyppinen omenalikööri, joihin pääsee tutustumaan sekä viinikellarissa että lasia kallistelemalla.

Ortodoksinen Valamon luostari sijaitsee Heinävedellä Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon rajalla. Jos aivan tarkkoja ollaan, virallinen nimi on Uusi Valamo.

Vanhasta luostarista Uuteen Valamoon

Luostaria kutsutaan Uudeksi Valamoksi, sillä alkuperäinen Valamon luostari on Karjalassa Laatokan saaressa ja se jäi toisen maailmansodan jälkeen rajan taa Karjalan luovutuksessa.

Paetessaan venäläisjoukkojen tieltä munkit raahasivat Laatokan jäätä pitkin perunasäkeissä mukanaan ikoneita, ehtoolliskalusteita ja vanhoja, arvokkaita kirjoja.

Alun perin vuonna 1940 munkkeja oli 150, mutta he olivat kovin vanhoja, ja sodan jälkeen määrä väheni vuosi vuodelta, kunnes se laski alimmillaan yhteen ainoaan pappismunkkiin, joka yksin hoiti vanhalla kirkkoslaavilla luostarin ikiaikaisia menoja. Seuranaan hänellä oli sentään jokun työntekijä ja maallikkomunkki.

Sittemmin innostus munkin elämään on jälleen virinnyt ja nykyisin Valamossa on munkkeja kymmenkunta. Lisäksi työntekijöitä on lähemmäs 30.

Valamon luostari tänä päivänä

Vaikka Valamo on ortodoksinen luostari, kaikkien uskontokuntien edustajat ovat tervetulleita vierailulle.

Nykyisin munkkeja on kymmenkunta. Matkailijoita käykin luostarissa vuosittain monituhatkertainen määrä.

Matkailu on luostarin pääelinkeino, ja luostarissa on myös mahdollista yöpyä mahdollista yöpyä.

Luostarialue koostuu useista rakennuksista. Luostarihotellin lisäksi on Valamon opiston rakennuksia, näyttelytiloja ja viinimyymälä. Luostarin ruokasalissa, trapesassa, toimii ravintola.

Luostarialueen rannassa on laivalaituri ja söpö pieni ortodoksinen tsasouna eli rukoishuone. Se on omistettu merenkulkijoiden suojelijalle, Pyhälle Nikolaokselle.

Alueen sydämessä, kunniapaikalla, on Valamon pääkirkko. Jos kirkko onkin rakennuksena varsin uusi, se on tehty perinteiseen tyyliin. Ei se kyllä Laatokan alkuperäisille mahtaville luostarikirkoille pärjää, mutta hyvä näinkin. Kirkon sisällä on luostarin tärkein aarre.

Konevitsan Jumalanäiti – Suomen merkittävin ikoni

Valamon vuonna 1976 valmistuneessa kirkossa on nähtävillä Suomen merkittävin ikoni, Konevitsan Jumalanäiti. Sen uskotaan olevan vanhin kopio varsinaisesta Konetvitsan luostarin ikonista, joka tuotiin Venäjälle Kreikan Athos-vuorelta jo vuonna 1393. Vanhan Valamon tapaan myös Konevitsan luostari sijaitsee Laatokalla.

Alkuperäinen Konevitsan Jumalanäidin ikoni ei ole säilynyt, mutta hyvin vanha on tämä kopiokin. Valamon ikonin uskotaan olevan peräisin 1400-luvun lopusta tai seuraavan vuosisadan alusta.

Pentti Saarikosken hauta

Kerran elämässä -kohteeksi Valamon luostarin tekee viimeistään sen hautausmaalla sijaitseva runoilija Pentti Saarikosken (1937–1983) hauta, eräänlainen Suomen versio Jim Morrisonin haudasta Pariisissa.

Hauta on omassa yksinäisyydessään luostarin hautausmaan reunalla. Kivenmurikoiden ympäröimää hautakumpua koristaa puinen ortodoksiristi.

Elämänsä viimeisinä vuosina, terveytensä jo reistaillessa, juopporetkuna tunnettu Pentti Saarikoski vetäytyi Uuteen Valamoon useita kertoja hiljentymään. Tänne hän myös toivoi tulevansa haudatuksi. Saarikoski kuoli 45-vuotiaana.

1980-luvulla aikansa kohutoimittaja ja hulttiokirjailija Kari Kontio kävi kusemassa Pentti Saarikosken haudalle ja kirjoitti siitä lehtijutun. Emme suosittele tekemään samaa. Jos tunnet aivan pakottavaa tarvetta tehdä jotain, kaada vaikka tilkka luostarin omenalikööriä haudalle. Tai jätä värikäs kynä, kuten monet ovat tehneet.

Hyvin ei käynyt Kari Kontiollekaan, kirjallisista lahjoistaan huolimatta. Hänestäkin tuli juopporetku, joka lopulta hukkui hieman ennen 50-vuotispäiväänsä Helsingissä Herttoniemen rannassa.

Kontion elämästä kiinnostuneiden kannattaa lainata kirjastosta hänen elämäkertaromaaninsa Lajinsa viimeinen.

Isä Akaki – Valamon luostarin legendaarisin munkki

Saarikosken ohella hautausmaalla on muutama muukin mielenkiintoinen hauta. Maallikoista tänne on haudattu myös Uppo-Nallen äiti, kirjailija Elina Karjalainen, sekä teatteripariskunta Kalle ja Ritva Holmberg.

Kannattaa pysähtyä rauhassa katselemaan myös Isä Akakin hauttaa. Ristiin on kaiverrettu vaikuttavat vuosiluvut: 1873–1984. Siis peräti 110 vuotta! Isä Akaki olikin pitkään Suomen ja Pohjoismaiden pitkäikäisin ihminen.

Vuonna 1980 hän saikin erikoisen kirjeen Heinäveden kunnalta. Hänet kutsuttiin peruskoulun ensimmäiselle luokalle. Syynä oli tietokonejärjestelmän vika: tietokone ei ymmärtänyt vuosisadan vaihtumista ja ettei Akaki suinkaan ollut seitsenvuotias, vaan miehen mittarissa oli jo 107 vuotta.

Akaki tuli Uuteen Valamoon Petsamon luostarista. Luostariin hän kertoi muuttaneensa aikoinaan, kun ajatteli sen voittavan kotiolot. Eikä häntä kyllä huvittanut liittyä asepalvelukseen tsaarin armeijaankaan.

Akaki oli vihitty munkinksi muttei papiksi. Niinpä hän hoiti luostarin hevosia – aina 90-vuotiaaksi asti, kunnes Valamo luopui hevosistaan. Akakilla kerrotaan olleen aina taskussaan omenia ja muita herkkupaloja hevosilleen, joita hän kaitsi kuin omia lapsiaan.

Akakia voisikin varmaan ajatella jonkinlaisena Valamon omana Hagridina (Harry Potterin tarinoista).

Matka Valamoon

Valamo sijaitsee Pohjois-Karjalan reunalla. Lähettyvillä sijaitsee myös paljon vähemmän tunnettu Lintulan nunnaluostari.

Joensuuhun on kolmen vartin ajomatka, Kuopioon vajaat puolitoista tuntia. Jyväskylästä ajaa kahdessa ja puolessa tunnissa. Eteläiseen Suomeen kertyy matkaa. Helsinkiin on neljän ja puolen tunnin ajomatka ja Tampereellekin reilut neljä tuntia.

Kätevimmin perille pääsee omalla autolla. Julkisilla liikennevälineillä Valama on Joensuun ja Jyväskylän välisen reitin varrella, tosin lähimmältä pysäkiltä on neljän kilometrin kävely Valamoon.

Toisaalta, mikä olisikaan parempi tapa saapua luostariin hiljentymään kuin kävellä loppumatka perille? Ja tajuta lopulta, ettei koskaan ole oikeasti perillä.

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!