Pohjois-Norjan parhaat kohteet – nämä maisemat pitää kokea kerran elämässä

Suuntana Pohjois-Norja? Erinomainen valinta! Pohjois-Norja nimittäin on unelmien matkakohde kaikille, jotka pitävät jylhistä maisemista ja villistä luonnosta. Lofooteilla odottavat terävien vuorten ympäröimät vuonot ja naapurissa Vesterålenissa valassafarit, Finnmarkissa taas patikoidaan tuulen tuivertamilla tuntureilla ja kalastetaan kanjoneissa kohisevilla koskilla. Autoreissun Pohjois-Norjaan kruunaa pulahdus hyiseen Jäämereen.

Huiminta Pohjois-Norjassa on mittakaava: kun seisoo virveli kädessä Jäämeren rantakalliolla, edessä puoli kilometriä syvä vuono ja selän takana kilometrin korkuinen lumihuippuinen vuori, tuntee itsensä kovin pieneksi.

Varoituksen sana: kun vierailet Pohjois-Norjassa kerran, palaat sinne todennäköisesti uudestaan – kesä toisensa jälkeen!

Tämän oppaan on kirjoittanut valokuvaaja Ville Palonen, joka on vuosikausia viettänyt kesät ja syksyt Pohjois-Norjassa autoillen, kalastaen ja patikoiden. Lukuisten Norjan-matkojen vinkit ja kokemukset on koottu vuoden 2024 lopussa julkaistuun matkaopaskirjaan Kerran elämässä Pohjois-Norja – opas vuorille ja vuonoille.

Pohjois-Norja – opas vuorille ja vuonoille

Pohjois-Norjan parhaat matkakohteet

Pohjois-Norjaan kuuluvat pohjoiset Finnmarkin ja Tromssan läänit sekä eteläisempi Nordlandin lääni, jonka upeimmat kohteet ovat Oulun-Rovaniemen leveyspiireillä oleva Helgelandin rannikko ja napapiirin pohjoispuolella oleva Lofootit.

Parhaiten Pohjois-Norjaan tutustuu (vähintään) viikon mittaisella automatkalla. Kartasta katsottuna Pohjois-Norja ei näytä olevan kovin kaukana, mutta varsinkin Etelä-Suomesta lähtiessä matkaan pitää varata reilusti aikaa. Auton matkamittariin kertyy Helsingistä kokonaiset 1300 kilometriä, ennen kuin edes saavutaan Lofooteille tai Lyngen-vuonon rannalle – ja silloinhan unelmareissu vasta alkaa!

Saltstraumeniin ja Helgelandiin ajetaan Pohjois-Ruotsin halki Torniosta. Matkaa on Helsingistä saman verran kuin Jäämerelle.

Tässä artikkelissa esitellään Pohjois-Norjan parhaat matkakohteet järjestyksessä etelästä pohjoiseen:

• Helgelandin rannikko
• Saltstraumen ja Bodø
• Steigen ja Hamarøy
• Lofootit
• Vesterålen
• Senja
• Sommarøy
• Tromssa
• Lyngen
• Alta
• Nordkapp
• Havøysundin maisematie
• Nordkinnin niemimaa
• Varanki
• Pykeija

Artikkelin lopussa on Norjan kartta, johon on merkitty kaikki Pohjois-Norjan parhaat luonnonihmeet, vaelluspolut, hiekkarannat, sotarauniot ja muut nähtävyydet. Sekä monta suositeltavaa majapaikkaa!

Helgeland – upea autoilureitti Norjan rannikolla

Helgelandiksi kutsutaan Nordlandin läänin sitä osaa, joka on Napapiirin eteläpuolella, osapuilleen Oulun ja Rovaniemen korkeudella. Helgelandin rannikolla mutkittelee maantie 17, jota pitkin kulkee Norjan kansallinen matkailureitti Helgelandskysten. Se alkaa etelästä Tosen-vuonon maisemista ja kulkee vuonojen rantoja pitkin yli 400 kilometrin matkan pohjoiseen Bodøn seudulle.

Helgelandin eteläpäässä suositeltava edullinen majapaikka on Tosbotn Camping & Cottages, jossa voi vuokrata veneen kalastusta varten todella edullisesti.

Helgelandskystenin ajaminen kestää vähintään kaksi päivää, sillä matkan varrella on kuusi (ilmaista) lauttamatkaa. Niistä yhden aikana ylitetään Napapiiri. Toki matkailureitin ajamiseen kannattaa varata enemmän kuin pari päivää, varsinkin jos haluaa patikoida tai poiketa Helgelandin kauniiseen saaristoon.

Lue lisää: Helgeland – upea rannikkoreitti

Svartisen – päiväretki jäätikölle

Svartisen on Pohjois-Norjan suurin jäätikkö. Kokoa sillä on miltei 400 neliökilometriä, ja paksuimmillaan jäätä riittää jopa 600 metriä. Svartisenin haaralle nimeltä Engabreen voi tehdä puolen päivän mittaisen patikkaretken Holandsvikistä: ensin ylitetään 15 minuutin venematkalla Holandsfjord-vuono, sitten kävellään hiekkatietä pitkin vajaan tunnin verran (3km), ja lopulta kiivetään vielä kilometri kalliolla kulkevaa polkua pitkin jäätikön reunalle. Venesatamasta voi myös vuokrata polkupyörän.

Tällä suunnalla jäätikkö ulottuu 1200 metrin korkeudesta miltei kirkasvetiseen vuoristojärveen saakka, ja on jatkuvassa liikkeessä: jäätikkö voi liikkua jopa kaksi metriä vuorokaudessa.

Holandsvikin vieressä on levähdyspaikka nimeltä Braset, johon voi pysähtyä katsomaan vuonon vastarannalla olevaa jäätikköä, vaikka ei aikoisikaan patikoimaan.

Hyvä tukikohta Svartisen-päiväretkelle on Gulbrukka Basecamp, josta on alle puolen tunnin ajomatka Holandsvikan laivalaiturille. 

Saltstraumen – autiorantoja ja maailman voimakkain vuorovesivirta

Helgelandin rannikon ja Lofoottien saariston välissä oleva rannikkokaistale on yksi Norjan parhaista kohteista autoreissulle. Alueen vetonaula on upea luonto: autioita hiekkarantoja joilla voi telttailla, lumihuippuisia vuoria, sekä maailman voimakkain vuorovesivirta Saltsraumen, joka on yksi koko Norjan parhaista rantakalastuspaikoista.

Alueen suurin kaupunki on Bodø, jossa oman kokemuksen perusteella passeli yöpaikka on Scandic Bodø. Hotellin sängyt ovat pehmeitä ja buffet-aamiainen runsas. Saltstraumenin salmen äärellä erinomainen majapaikka on Saltstraumen Hotel. Budjettivaihtoehto on Camp Saltstraumen Elvegård -leirintäalueen vuokramökki.

Finnair lentää suoraan Bodøøn kesäaikaan.

Lue lisää: Bodø, Saltstraumen ja Saltenin autiorannat

Steigen ja Hamarøy – syrjässä suosituimmasta turistireitistä

Saltstraumenin ja Narvikin välissä on pitkä pätkä rannikkoa, joka jää näkemättä Lofooteille kiirehtiviltä matkailijoilta. Luvassa olisi kuitenkin ensiluokkaisia elämyksiä.

Pohjoiseen ajaessa matkan varrelle osuu ensimmäiseksi Ragon kansallispuisto, jonka helmi on uskomattoman upea Litlverivassfossen-vesiputous. Päiväretkeen kannattaa varata kuusi tuntia (2h patikointia suuntaansa) sekä uikkarit ja kunnolliset eväät.

Steigeniin kuljetaan 8 kilometrin tunnelin läpi. Perillä odottavat komeat hiekkarannat Brennviksand ja Bøsanden sekä toisen maailmansodan aikainen saksalaislinnoitus Batterie Dietl, jonka valtavat tykkiasemat vetävät sanattomaksi. Pohjois-Norjassa on monta muutakin kiehtovaa sotakohdetta.

Steigenin pohjoispuolella, Hamarøyn kunnassa, odottaa ikimuistoinen yöpaikka. Tranøyn majakassa voi yöpyä ja nauttia erinomaisen illallisen. Huoneet ovat varsin simppelit, mutta majakassa nukkuminen on elämys itsessään! Majakka sijaitsee pienellä luodolla jolle kulkee kävelysilta, joten auto pitää jättää parinsadan metrin päähän parkkipaikalle. Matkatavarat kulkevat hotelliin kätevästi kärryissä.

Lofootit – Pohjois-Norjan kauneimmat maisemat

Luoteis-Norjan rannikolla sijaitseva Lofoottien saariryhmä on ulkoilmaihmisen puuhamaa. Saariston vetonaula on suorastaan henkeäsalpaavat maisemat, joihin tutustuu parhaiten suuntaamalla jollekin lukemattomista vaelluspoluista. Suosituimpien huippujen päällä oleville näköalapaikoille kiipeää helposti parissa tunnissa. Retkikohteeksi voi myös valita jonkun Lofoottien upeista hiekkarannoista.

Kulttuuria löytyy Kapakalamuseosta ja Viikinkimuseosta, mutta paljon ikimuistoisempaa on yöpyä perinteisessä kalastajan mökissä eli rørbuerissa. Niistä kehutuimpia ovat Å-Hamna Rorbuer, Å Rorbuer ja Reine Rorbuer.

Oma suosikkini on Ballstadissa sijaitseva Sjøstrand Rorbuer. Paikassa voi majoittua perinteisissä kalastajamökeissä, tai pihassa oman teltan tai asuntoauton kanssa. Suihku, pyykkikone ja grillikatos ovat myös telttailijoiden käytössä. Omistaja, ammattikalastaja Børje Iversen, järjestää kesäisin kalareissuja kahdesti päivässä. Osallistua voivat myös aloittelijat ja lapset.

Lofooteille pääsee mantereelta siltaa pitkin Narvikin suunnasta sekä lautalla Bodøsta tai Skutvikista. Suosituinta aikaa vierailla Lofooteilla on kesä, mutta oman kokemuksen perusteella myös syyskuu on erinomainen ajankohta: maisema hehkuu ruskan väreissä, terävimmät vuorenhuiput saavat valkean kuorrutuksen ensimmäisten pakkasöiden jälkeen, ja pimenevissä illoissa on mahdollista nähdä revontulien tanssivan taivaalla. Turistejakin on syksyllä selvästi vähemmän kuin kesällä.

Katso tarjoukset Lofoottien hotelleihin ja majataloihin tai lue perusteellinen Lofootit-matkaopas, jossa kerrotaan saariston nähtävyyksistä, aktiviteeteista, vaelluspoluista ja majapaikoista.

Vesterålen – valassafareiden keskus

Lofoottien naapurisaariston, Vesterålenin, parhaat luontoelämykset odottavat kahden suurimman saaren pohjoiskärjissä.

Andøyan saaren pikkukaupunki Andenes on Norjan paras paikka bongata kaskelotteja ja muita valaita. Kaupungissa on kolme valasretkiä järjestävää yritystä sekä erinomainen Valasmuseo.

Suurin osa Andenesin majapaikoista on vuokra-asuntoja – kuten hinta-laatusuhteeltaan erinomainen Kristina Apartment & Alma House – mutta mukaan mahtuvat myös hotellimajoitusta tarjoavat Thon Hotel Andrikken ja Grønnbuene Rorbu Hotel.

Langøyan saaren pohjoisosat puolestaan ovat komeaa vuoristoa, jossa kulkee Pohjois-Norjan parhaiden vaellusreittien joukkoon kuuluva Dronningruta. Paras majapaikka on boheemissa Nyksundin pikkukylässä sijaitseva Nyksund Ekspedisjonen, jonka huoneet ovat persoonallisia mutta kodikkaita. Aamiainen on aivan yliveto ja elämys itsessään! 

Lue lisää: Vesterålen – valassafareiden keskus

Senja – vaihtoehto Lofooteille

Lofoottien ja Tromssan välillä sijaitseva Senja, Norjan rannikon toiseksi suurin saari, oli monta vuotta nouseva matkakohde. Senjalle suuntasivat sellaiset matkailijat, joiden mielestä Lofoottien saaristo on turistien pilaama. Nykyään Senja on lähes yhtä suosittu kuin Lofootit, mutta hyvästä syystä.

Senjan vuoristoiset maisemat vetävät kauneudessaan vertoja niin Lofooteille kuin Lyngenin alppimaisille huipuillekin. Senja onkin erinomainen lomakohde sellaiselle matkailijalle, joka nauttii simppelistä ulkoilmaelämästä. Senjalle matkustetaan patikoimaan jyrkillä vuoristopoluilla ja ihailemaan dramaattisia maisemia.

Senjaan pääsee mantereelta siltaa pitkin. Suosittuja reittejä ovat myös lautat Vesterålenin ja Tromssan suunnista. Saaren parhaana pidetty majoitus on upella paikalla sijaitseva moderni Hamn i Senja, josta löytyy sekä hotellihuoneita että omalla keittiöllä varustettuja huoneistoja. Hotelli sopii erinomaisesti kalastus- ja patikointiretkien tukikohdaksi.

Senjan suosituimmille patikointipoluille – Seglalle ja Hestenille – suuntaavan kannattaa yöpyä tasokkaassa Segla Bed & Go -majatalossa tai erinomaisessa Mefjord Brygge-hotellissa, josta löytyy myös sauna.

Katso tarjoukset Senjan hotelleihin ja majataloihin.

Lue lisää: Senja – vaihtoehto Lofooteille

Tromssa – wau-arkkitehtuuria Pohjolan Pariisissa

Pohjolan Pariisi, Jäämeren portti – Tromssalla on monta osuvaa lempinimeä. 70 000 asukkaan Tromssa on pohjoismaiden suurin Napapiirin pohjoispuolella oleva kaupunki. Perinteisesti Tromssa on ollut kalastuksen ja merenkulun keskus, ja se on myös kokoonsa nähden ilahduttavan vilkas yliopistokaupunki.

Tromssan komein nähtävyys on Jäämerenkatedraali (viralliselta nimeltään Tromsdalenin kirkko). Hätkähdyttävän modernia rakennusta katsellessa ei uskoisi, että se on rakennettu jo vuonna 1965. Tromssan parhaat maisemat avautuvat katedraalin takaa Storsteinen-vuoren näköalapaikalta. Ylös 421 metrin korkeuteen noustaan joko Sherpatrappaa eli nepalilaisten sherpojen rakentamia kivirappusia pitkin (1200 askelmaa!) tai Fjellheisen-köysiradalla, jolla näköalapaikalle hurauttaa muutamassa minuutissa.

Tromssan keskusta sijaitsee saarella. Eräs näkemisen arvoinen rakennus on ehtaa wau-arkkitehtuuria edustava Tromssan kirjasto. Pohjoisten tutkimusmatkojen historiaan voi tutustua Polarmuseet-museossa, jonka keskiössä ovat Fridtjof Nansen sekä Norjan merkittävin naparetkeilijä, Roald Amundsen.

Ehdoton vierailukohde lapsille ja lapsenmielisille on Polaria, maailman pohjoisin akvaario. Akvaariossa esitellään Jäämeren eläimiä ja otuksia, ja hyljealtaan läpi kuljetaan läpinäkyvää vedenalaista tunnelia pitkin.

Nähtävyys aikuiseen makuun on lähes satavuotias Ølhallen, suuri kellaripubi, jossa on tarjolla 72 hanaolutta Norjan eri panimoista. Pubin yhteydessä on manner-Norjan pohjoisin olutpanimo, Mack, jossa voi osallistua panimokierrokselle.

Tromssan paras hotellidiili on Comfort Hotel Xpress Tromso. Palvelut on karsittu minimiin, ja siksi hintakin on edullinen kaupungin muihin hotelleihin verrattuna. Hotellin aulassa on kauppa, josta saa ostaa pikkupurtavaa ja juomia.

Tasokkaampaa majoitusta noin sadalla eurolla löytyy tavallista Scandicia tyylikkäämmästä Scandic Ishavshotelista. Aivan kaupungin keskustassa on myös Clarion Collection Hotel Aurora, jonka katolla voi köllötellä poreammeessa.

Tromssan erikoisin yleinen sauna on ponttoonilaiturin päässä kelluva Pust, joka on rakennettu perinteisen turskankuivaustelineen malliseksi.

Katso tarjoukset Tromssan hotelleihin ja majoitukseen.

Ihanien hiekkarantojen Sommarøy

Tromssan lääni on vuoristoista seutua, jonka vetonauloja ovat hengästyttävän upeat luontokohteet. Tromssan kaupungin suurehkot naapurisaaret Kvaløya ja Ringvassøya vetävät vertoja jopa Lofooteille!

Eräs alueen tunnetuimmista ja suosituimmista lomakohteista on hävyttömän romanttinen Sommarøy, jonka ympäristössä kauniita hiekkarantoja tuntuu olevan joka puolella, ja vuonojen vastarannalla kohoavat Kvaløyan ja Senjan terävät huiput. Kesällä aurinkokaan ei laske kokonaiseen 60 päivään.

Sommarøyssa on yksi suuri ja tasokas hotelli – Sommarøy Arctic Hotell – jonka palveluihin kuuluvat muun muassa sauna (avoin myös vieraille) ja ulkoporealtaat. Hotelli järjestää kalastusretkiä ja valassafareita.

Lue lisää: Tromssa ja arktisten hiekkarantojen Sommarøy

Lyngen – Pohjois-Norjan Alpit

Lyngeniin on Kilpisjärveltä vain parin tunnin automatka, joten pitkulainen niemimaa sopii jopa päiväretken kohteeksi. Maisemia hallitsee lähes kahden kilometrin korkeuteen kohoava vuoristo, Lyngenin Alpit.

Talvisin Lyngen on suomalaisten vapaalaskijoiden keskuudessa lähes legendaarisessa maineessa. Laskukausi alkaa jo marraskuussa, ja lunta riittää kesäkuuhun saakka. Mikä parasta: kunhan jaksaa kiivetä huipulle (Lyngenissä ei ole hiihtokeskuksia), saa tykittää koskematonta rinnettä pitkin Jäämeren rantaan saakka.

Kesäisin Lyngenissä vaelletaan, kalastetaan ja kiipeillään. Suosituin patikointikohde on huikaisevan kirkas ja suorastaan luonnottoman sininen vuoristojärvi, Blåisvatnet. Helppo mutta kivikkoinen polku on runsaat neljä kilometriä pitkä, ja evästaukoineen retkeen kannattaa varata ainakin puoli päivää. Pakkaa mukaan uikkarit ja retkipyyhe!

Lyhyempi patikkapolku kulkee upealle Rottenvikfossen-vesiputoukselle. Sen lähellä voi vierailla maailman pohjoisimmassa viskitislaamossa. Aurora Spirit valmistaa Bivrost-brändinsä alla viskiä, giniä, vodkaa ja akvaviittia. Tislaamon yhteydessä toimii huippuarvosanat saanut Aurora Fjord Cabins, jonka moderneista mökeistä on upea merinäköala. Kesäisin omasta ikkunasta voi bongailla pyöriäisiä, talvella revontulia.

Lyngenissä erittäin kehuttu majapaikka on vapaalaskijoiden ja kiipeilijöiden suosima Magic Mountain Lodge. Edullisempi vaihtoehto Svensby Turcenter -leirintäalue, jossa on myös vuokramökkejä.

Katso tarjoukset Lyngenin hotelleihin ja majataloihin.

Lue lisää: Lyngen – vuoristomaisemia, vesiputouksia ja jäätikköjärviä

Gorsabrua – huimaava vesiputous

Lyngenvuonosta eroavan Kaivuonon pohjukassa olevasta Birtavarren (Pirttivaara) kylästä alkaa kuoppainen tie kohti vuoristoylänköä. Siellä odottaa Pohjois-Euroopan syvin kanjoni Gorsa, jota pääsee ihailemaan huimaavan korkealta sillalta.

Birtavarren kylän jälkeen, hyväkuntoisen asfaltin muuttuessa hiekkatieksi, kyltti kehottaa autoilijoita maksamaan tienkäytöstä ja pysäköinnistä EasyPark-sovelluksella. Maksu on noin 15 euroa ja se on voimassa vuorokauden ajan koko 20 kilometrin mittaisella tiellä aina Haltitunturin juurella odottavalle Guolasjärvelle saakka.

Gorsan parkkipaikalta alkaa merkitty polku kohti Gorsabruaa eli kanjonin yli rakennettua terässiltaa. Sillalle on matkaa hiukan alle kaksi kilometriä. Jos Gorsan kanjonissa haluaa kävellä pidemmän lenkin, auton voi jättää jo alemmalle parkkipaikalle ja patikoida Gorsabrualle Ankerlian historiallisten kaivosten kautta. Rengasreitille tulee matkaa 8-9 kilometriä.

Perillä näkymä on huikea: aivan sillan vieressä alas 153 metrin syvyiseen kapeaan kanjoniin syöksyy kohiseva vesiputous. Kanjonin pohjaa ei näy, sillä sen peittää vesimassojen nostama sumupilvi.

Gorsabrua on täysin turvallinen nähtävyys, kunhan pitää huolta pikkulapsista ja lemmikeistä. Aikuinen ihminen ei voi sillalta pudota, paitsi tarkoituksella: kesäaikaan sillalla järjestetään benji-hyppyjä!

Gorsan kanjonin lähellä, rannikolla Manndalenissa, varsinaista deluxe-majoitusta tarjoaa Manndalen Sjøbuer.

Vaellus Haltille Norjan puolelta

Kun jatkaa Gorsabruan ohi 15 kilometriä, tie päättyy Guolasjärven parkkipaikalle. Täältä alkaa vaellusreitti Haltille.

Suomen puolelta Kilpisjärveltä vaellus Haltille kestää noin viikon, mutta Norjan puolelta tunturin voi huiputtaa yhdessä päivässä. Reitti ei silti ole helppo, vaan päinvastoin varsin vaativa. Polku on merkitty joten kuten punaisilla merkeillä. Kivikkoinen ja jyrkkä rinne on paikoin suorastaan vaarallinen sateisella säällä.

Merkitty reitti vie Haltin korkeimmalle huipulle (Haltitoppen, 1361 metriä). Suomen korkein kohta (1324 metriä) sijaitsee Haltin rinteellä parin kilometrin päässä. Huippujen välillä ei ole merkittyä reittiä, joten kartta ja suunnistustaito ovat pakollisia varusteita. Mereltä nousevan sumun nielaistessa maisemat on eksymisen vaara aivan todellinen.

Vaelluksen pituus on noin 14 kilometriä ja aikaa kannattaa varata 6 tuntia. Hiekkatie Guolasjärvelle on yleensä lumen peitossa kesäkuun lopulle saakka.

Alta – kanjoni, katedraali ja kalliopiirrokset

Alattionjoki eli Altajoki (Altaelva) on Pohjois-Norjan suurista lohijoista kuuluisimpia. Joki saa alkunsa Suomen rajan läheltä Kautokeinon tunturialueelta. Kautokeino tunnetaan saamelaisen kulttuurin keskuksena, jossa sijaitsevat muun muassa Saamelainen korkeakoulu ja saamelaisten kansallisteatteri.

Alta-joen kanjoni on huikea luonnonihme. Se on Pohjois-Euroopan suurin kanjoni, johon pääsee tutustumaan kätevästi opastetulla jokiveneristeilyllä. Ne ovat melko hintavia, mutta onneksi Altan kanjoniin voi myös patikoida helposti. Siitä lisää alla.

Altajoen komeimpiin kanjonimaisemiin pääsee kätevästi noin 10 kilometriä Altan eteläpuolelta alkavaa pikkutietä pitkin. Tunturiylängölle nouseva Gargiaveien tunnetaan myös nimellä Altan Vanha Postitie. Tie kulkee valtatie E45:n ja Altajoen välissä asumattomissa ja suurimmalta osin puuttomissa maisemissa runsaat 40 kilometriä.

Matkan varrella on yksi majapaikka, Gargia Lodge. Majatalon eteläpuolelta alkaa polku Sautsoon, joka on Altajoen jylhin ja kanjonimaisin osa. Tämä on upea päivävaellus, jota ei kannata jättää väliin!

Sautson kanjonin reunalla olevalle näköalapaikalle vie runsaan kuuden kilometrin pituinen helppokulkuinen polku. Matkalla ylitetään pari puroa kiviä ja pitkospuita pitkin. Perillä odottaa pieni kallionkieleke, jolta näkee kanjonin jylhimmän osan jyrkkine seinämineen ja kohisevine koskineen. Retkeen tulee varata evästaukoineen 5–6 tuntia.

Altan nähtävyyksiä ovat futuristisen näköinen Revontulikirkko (Nordlyskatedral) – jossa kannattaa käydä myös sisällä – sekä Alta Museum, jossa kannattaa ehdottomasti poiketa, vaikka olisi vain läpikulkumatkalla. Museon erinomainen perusnäyttely esittelee pohjoisen historiaa, nykypäivää ja luontoa. Aiheita ovat muun muassa lohenkalastus, saamelaiskulttuuri, poronhoidon ja kaivosteollisuuden yhteensovittaminen, sekä tietysti revontulet – mutta paikan vetonaula löytyy ulkoa muutaman sadan metrin mittaisen kävelypolun varrelta.

Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvat Hjemmeluftin kalliopiirrokset ovat 2000-7000 vuotta vanhoja. Aikoinaan kalliopiirrokset kaiverrettiin merenrannan silokallioon, mutta vuosituhansien aikana maa on noussut niin, että nykyään rantaan on matkaa parisataa metriä.

Kuvia on satoja, ja niiden hallitseva aihe on peurojen metsästys. Hirviä ja karhujakin näkyy – eräskin karhu näyttää olevan tuomassa mittakaavaa kuvaan, jossa selvästi kalastetaan ruijanpallasta. Liekö taiteilija yritti kertoa kalavaletta, että saatiin saaliiksi ainakin karhun kokoinen pallas?

Altasta löytyy tutun Scandic-ketjun hotelli. Aivan keskustassa on myös loistava Thon Hotel Alta.

Jos haluaa yöpyä edullisesti, löytyy muutaman kilometrin päästä Alta-joen rannalta Alta River Camping -leirintäalue, jonka huoneissa ja mökeissä on minikeittiö ja jääkaappi. Isompia yhteiskeittiöitä löytyy kaksin kappalein (moderni keittiö on päärakennuksen alakerrassa) ja kun loppusiivouskin kuuluu hintaan, on hinta-laatusuhde suorastaan erinomainen!

Katso tarjoukset Altan hotelleihin ja majataloihin.

Lue lisää: Alta – kanjoni ja kalliopiirroksia

Hammerfest – Norjan arktinen öljypääkaupunki

Valassaaren (norjaksi Kvaløya) länsirannalla sijaitseva Hammerfest on yksi maailman pohjoisimmista kaupungeista. Kalastusteollisuuden jouduttua vaikeuksiin 1990-luvun lopulla Hammerfestin tulevaisuus näytti synkältä – kunnes Barentsinmereltä löytynyt öljy ja kaasu tekivät kaupungista yhden Norjan rikkaimmista.

Suoraan sanottuna Hammerfestin nähtävyydet eivät lukeudu Pohjois-Norjan kiinnostavimpiin. Matkailija voi ihmetellä futuristista kirkkoa ja vierailla Polar Bear Society -näyttelyssä (Isbjørnklubben), jossa opitaan arktisesta kalastuksesta, metsästyksestä ja naparetkistä.

Unescon maailmanperintökohteiden listalla on 1800-luvun alkupuolella tehty kolmiomittausketju, jonka pohjoisin piste löytyy Hammerfestistä. Struven ketjulle on pystytetty muistomerkki. Struven ketju kulkee Suomen läpi (mm. Aavasaksa ja Oravivuori) ja päättyy Mustanmeren rannalle. Ketjun avulla laskettiin maapallon tarkkaa muotoa ja kokoa.

Toisen maailmansodan lopussa saksalaiset tuhosivat miltei koko Finnamarkin läänin perääntyessään. Jälleenrakennusmuseossa (Gjenreisningsmuseet) voi tutustua tähän surulliseen lähihistoriaan. Paikasta löytyy myös Struven ketjulle omistettu osasto.

Kesäisin Hammerfestista pääsee laivalla Nordkappiin ihailemaan keskiyön aurinkoa.

Hammerfestin majoitustarjontakaan ei ole kovin mielikuvituksellinen: suositeltavia yöpaikkoja ovat ketjuhotellit Scandic Hammerfest ja Thon Hotel Hammerfest.

Katso tarjoukset Hammerfestin hotelleihin ja majataloihin.

Seiland ja Sørøya – kalastajan unelmakohteet

Hammerfestin naapurissa olevalla Seilandin saarella on Norjan kenties vaikeimmin saavutettavissa oleva kansallispuisto. Puuton maisema hehkuu vihreän eri sävyissä ja puiston keskellä piilottelee koko Manner-Euroopan pohjoisin jäätikkö, Seilandsjøkelen. Helpoimmin kansallispuistoon pääsee Altasta käsin reittiveneellä.

Seilandin saaren pohjoisosaan – joka ei ole lähelläkään kansallispuistoa – sen sijaan pääsee helposti vartin mittaisella lauttamatkalla. Lauttarannasta on parikymmentä kilometriä tien päässä odottavaan Hønsebybotnin kylään, joka tunnetaan suomalaisten keskuudessa kalastuksesta. Täällä on hyvä mahdollisuus pistää ennätykset uusiksi – suurin Seilandin vesistä saatu ruijanpallas oli 207 cm! Seiland Explore ja Seiland Brygge ovat täyden palvelun kalastuskeskuksia, jotka tarjoavat majoitusta ja vuokraveneitä.

Toinen kalastajien mekka on Seilandin naapurisaari Sørøya. Norjan neljänneksi suurin saari tunnetaan kalastajien mekkana, josta on saatu 40-kiloisia turskia ja 200-kiloisia ruijanpallaksia vapavälinein! Saarelle matkustetaan lautalla Øksfjordista tai lentämällä.

Turskankalastuksen sesonki on maalis-huhtikuussa, mutta isomuksia tulee ympäri vuoden.

Nordkapp – Norjan pohjoisin kolkka

Nordkapp kuuluu Pohjois-Norjan suosituimpiin nähtävyyksiin. Syy on selvä: Nordkappin niemi on Euroopan pohjoisin kolkka, jonne pääsee maantietä pitkin. Yli 300 metriä korkealla kallionkielekkeellä seistessä tuntee todella saapuneensa Euroopan laidalle.

Nordkappin symboli on teräksestä tehty maapalloveistos The Globe, joka pystytettiin jyrkänteen pohjoisimmalle reunalle vuonna 1978. Sen ympärillä käy koko ajan kuhina. Tungoksesta pääsee eroon kävelemällä parkkipaikan ohi kalliojyrkänteelle, josta on esteetön näkymä kohti maapallopatsasta.

Nordkapp sijaitsee todella syrjässä – lähimpään kaupunkiin, Honningsvågiin, on matkaa kolmisenkymmentä kilometriä. Matkan varrella, lähes erämaisessa tunturimaisemassa, on Nordkappin suurin hotelli Scandic Nordkapp.

Honningsvågin keskustasta löytyy lisää Scandic-ketjun hotelleja: hiukan syrjäisempi ja edullisempi Scandic Honningsvåg sekä satamassa (eli aivan keskustassa) sijaitseva Scandic Bryggen. Kaupungin tyylikkäin hotelli on puolentoista kilometrin päässä keskustasta sijaitseva The View.

Katso tarjoukset Nordkappin hotelleihin ja majataloihin.

Lue lisää: Nordkapp – Norjan pohjoisin kolkka

Havøysundin maisematie

Vaikka tie Nordkappiin on maisemiltaan komea, samalla suunnalla on vieläkin näyttävämpi maisematie: yksi Norjan kahdeksastatoista kansallisesta maisemareitistä, Scenic Route Havøysund. Tämä on yksi Finnmarkin kohokohdista.

Tielle käännytään E69-valtatieltä Olderfjordin pohjoispuolelta, ja varsinainen maisemareitti alkaa parikymmentä kilometriä myöhemmin. Havøysundin maisematiellä on pituutta vain 67 kilometriä, mutta aikaa sen ajamiseen edestakaisin kannattaa varata koko päivä – tai mieluiten yöpyä reitin varrella levähdysalueella tai perillä Havøysundissa. Liikenteeltään tie on rauhallinen ja maisemista saa nauttia omaan tahtiin körötellen, mutta tiellä laiduntavia poroja on syytä varoa.

Mutkatie kiemurtelee merenrantaa pitkin maisemassa, jota hallitsevat teräviksi rapautuneet liuskekivikalliot. Ne muodostavat mielikuvituksellisia hahmoja, joista yksi on jopa saanut nimekseen Sfinksi. Välillä noustaan puuttomalle tunturiylängölle ja laskeudutaan serpentiinimutkien kautta takaisin meren äärelle. Pyöreiden kivien peittämiä pikkurantoja näkyy aivan tien vieressä tämän tästä. Yksi isommista, Mollvikan rullakiviranta, löytyy alkumatkasta, neljä kilometriä ennen Lillefjordin levähdysaluetta. 

Lillefjord on ensimmäinen maisematien kahdesta isommasta levähdysalueesta, joilla voi yöpyä auton tai teltan kanssa. Lyhyt polku vie kauniille vesiputoukselle. Toinen taukopaikka on Selvika, jonka tunnistaa jo kaukaa futuristisesta betonirakennelmasta – sellainen taitaa olla pakollinen nähtävyys kaikilla Norjan kansallisilla maisemareiteillä. Selvikassa on grillipaikka ja matala hiekkaranta, joka on kuin luotu hellepäivänä pulikoimiseen.

Havøysund on pienehkö kalastajakylä, jonka liepeiltä löytyy pari helppoa patikointikohdetta: Russehullet on venäläisten partisaanien toisen maailmansodan aikana piilopaikkanaan käyttämä luola, Sukkertoppen puolestaan tunturi, jonka laelta on ilmava panoraamanäkymä joka ilmansuuntaan. Autolla voi ajaa Havøygavlenin laelle, jossa pyörivät maailman pohjoisimman tuulipuiston myllyt. Ylhäältä näkee Hjelmsøyan saaren, jonka lintukallio Hjelmsøystauren on yksi koko Norjan tärkeimmistä kiislojen pesintäpaikoista.

Havøysundista löytyy muutama huoneistohotelli.

Nordkinnin niemimaa

Alle tuhannen asukkaan Mehamn on Hurtigruten-laivareitin pohjoisin satama. Kalastajakylän erikoisin nähtävyys löytyy lauttaterminaalin vierestä: pylväiden varassa seisovan valkean Nissehusetin tunnistaa ulkoseinällä roikkuvista Joulupukin kuvista.

Nissehuset on pubi joka tarjoaa bidosta, perinteistä saamelaisten poronlihapataa. Se on myös neljän huoneen majatalo, josta löytyy sauna ja poreamme. Kaiken lisäksi se on Joulumuseo, jossa on maailman suurin joulukoristeiden kokoelma.

Koristeita on yhteensä yli 40 000 kappaletta, joista esillä on 27 000. Niistä vanhin on vuodelta 1937 peräisin oleva kiukkuisen näköinen tonttu, joka lahjan sijasta näyttäisi tarjoavan vitsaa. Ällistyttävä kokoelma ulottuu lattiasta kattoon useamman huoneen verran – ja kasvaa jatkuvasti, kun museossa vierailleet lähettävät lahjaksi joulukoristeita jopa Etelä-Amerikasta saakka.

Kun jatketaan vieläkin pohjoisemmaksi, Gamvikin kylässä vastaan astelee turvepäisten hahmojen joukko. Ne muistuttavat Suomussalmen ympäristötaideteosta Hiljainen Kansa, eikä ihme: myös Standhaftige folk on taiteilija Reijo Kelan ideoima. Suomeksi teoksen nimen voisi kääntää muotoon “Vankkumaton väki”.

Tie päättyy maailman pohjoisimman mantereelle rakennetun majakan pihaan. Slettnes fyr rakennettiin 1900-luvun alussa valuraudasta, ja se selvisi saksalaisten toisen maailmansodan lopussa tekemästä Finnmarkin polttamisesta. 

Punavalkea, 44 metrin korkeuteen kurottava majakka on avoinna kesäisin, jolloin ylös valaisinhuoneeseen voi kiivetä maisemia katsomaan. Sivurakennukset remontoitiin vuonna 2024, ja niissä on yöpyjille tarjolla yhteensä yksitoista kahden hengen huonetta. Katso tarjoukset Slettnesin majakkaan.

Lähellä on muutaman kilometrin mittainen suojelualueella kulkeva luontopolku. Ympäröivä puuton maisema ja aava meri saavat tuntemaan siltä, että nyt ollaan saavuttu maailman laidalle.

Foldabruket on Nordkinnin niemimaan kolmannessa kylässä, Kjøllefjordissa, toimiva entisaikojen kalastajista ja kalastuksesta kertova museo. Paikassa on kahvila, ja yöpyä voi 1950-luvun tyyliin sisustetuissa retrohuoneissa.

Rullakiviranta Luovttat

Yksi Pohjois-Norjan suosituista luonnonnähtävyyksistä on Luovttatin rullakiviranta. Paikka sijaitsee Tanavuonon etelärannalla noin tunnin ajomatkan päässä Suomen rajalta Nuorgamista.

Maantieltä kävelymatkaa on parin kilometrin verran. Šearesgieddejávri-järven itäpuolelta alkava reitti on merkitty sinisin merkein. Polku on paikoin hieman haastava, eikä varsinkaan sadesäällä sovi ihan jokaiselle. Normaalikuntoinen ja -jalkainen siitä kuitenkin selviää.

Perillä odottaa upea näky; rullakiviranta on nimensä mukaisesti valtameren aaltojen sileäksi hiomien kivien peitossa. Jos paikalle sattuu silloin kun aallot iskevät voimalla rannalle, voi sananmukaisesti kuulla kuinka värikäät kivet rullaavat edestakaisin kuohuissa kuin marmorikuulat.

Finnmarkissa on muitakin rullakivirantoja, joista osan odottaa aivan maantien vieressä. Lue lisää: 5 x Finnmarkin rullakivirannat

Varangin niemimaa – kun Lofootit ja Lyngen on nähty

Varanki on Norjan koilliskolkassa sijaitseva syrjäinen ja laaja niemimaa, jossa ei (norjalaisen mittapuun mukaan) ole vuoria – mutta sitäkin enemmän nähtävää ja koettavaa!

Suurin osa niemimaasta – rannikkoseutuja lukuunottamatta – kuuluu Varangin kansallispuistoon, jossa voi vaeltaa päiväkaupalla täysin omissa oloissaan telttaillen ja kalastaen rautuja pienistä tunturijärvistä. Saalisvarma (ja aloittelijallekin helppo) merikalastuspaikka on Vadsøn kaupungin (Vesisaari) liepeillä sijaitseva jyrkkä Lintukallio.

Vesisaaresta löytyy suomenkielen murretta, kveeniä, puhuvien siirtolaisten historiaa esittelevä Vadsø Museum (Ruija kvenmuseum). Museon esittelyteksti kuuluu näin: ”Vesisaaren museumila oon eesvastaus kväänitten/norjansumalaisen histoorian ja kulttuurin ympäri, ja se oon kans paikalinen museumi Vesisaarele ja sen likikylile.”

Vesisaaren parhaat majoitukset ovat kodikkaita ja hyvin varusteltuja huoneistoja. Yksi parhaista on Oscarsgate 43. Katso tarjoukset Vadsøn (Vesisaari) hotelleihin ja majataloihin.

Vuoreijan noitamonumentti

Karmivaa historiaa löytyy aivan Varangin niemimaan itäkärjestä, Vardøn (Vuoreija) kaupungista. Steilnesetin rannalla roihusivat noitaroviot 1600-luvulla, ja nykyään paikalla palaa ikuinen tuli noitavainojen uhreille rakennetussa muistomerkissä.

Noitamonumentti eli Heksemonument on vaikuttava: sadan metrin pituisen rakennelman seinillä on jokaista noitana teloitettua esittävä taulu sekä (kiduttamalla saatuja) tunnustuksia heidän rikoksistaan. Vainojen uhreja oli yhteensä 91 naista ja miestä – harvaan väkilukuun suhteutettuna koko Euroopan ennätys.

Hornøyan lintusaari

Vardøn lähellä on pieni Hornøya, Norjan itäisin saari. Paikka tunnetaan lintubongareiden paratiisina. Saarella pesii kymmeniätuhansia merilintuja: lunneja, ruokkeja, merimetsoja, etelänkiisloja ja pikkukajavia.

Hornøyalle pääsee Vardøn satamasta kymmenessä minuutissa. Suurin osa vierailijoista viipyy saarella pari kolme tuntia, sillä siinäkin ajassa ehtii katsella hauskoja lunneja ja muita lintuja aivan lähietäisyydeltä, vain parin metrin päästä. Mutta jos haluaa kokea ikimuistoisen elämyksen, kannattaa harkita Hornøyan majakassa yöpymistä!

Lue lisää Hornøyasta ja Varanginvuonosta.

Vuoreijan kehutuin majapaikka on wanhan ajan tunnelmaa huokuva Meieriet. Katso tarjoukset Vardøn (Vuoreija) hotelleihin ja majataloihin.

Pykeija – kveenien kylä

Pykeija (norjaksi Bugøynes) on pieni kalastajakylä Varanginvuonon etelärannalla. Pykeija tunnetaan valtavista kuningasravuista sekä asukkaiden suomalaisista juurista, ja paikka onkin suomalaisten suosima vierailukohde. Sen lempinimi onkin Pikku-Suomi.

Pykeijassa turistikin pääsee kalareissulle narraamaan turskia, koljia – sekä valtavia kuningasrapuja! Tätä herkkua voi maistaa myös kylän kahvilassa.

Visiitti Pykeijaan huipentuu löylyttelyyn Jäämeren Saunassa ja pulahtamiseen hyiseen mereen kauniilla hiekkarannalla.

Pykeijassa on rajallinen määrä majapaikkoja, ja hinnat ovat Norjan mittapuulla varsin suolaiset. Vaihtoehtoja ovat hiekkarannan päässä oleva asuntoautoalue, Jäämeren saunan vieressä olevat kaksi pientä mökkiä (hinta yli sata euroa!), uudenkarhea Varanger Brygge sekä muutamia huoneita vuokraavat Explore Bygøynes ja Hedvig Guesthouse.

Lue lisää: Pykeija – suomalainen kylä Norjassa

Grense Jakobselv – Norjan viimeinen ranta

Kirkkoniemestä on 60 kilometrin matka Norjan itärajalle. Matkan edetessä töyssyinen asfalttitie muuttuu kuoppaiseksi hiekkatieksi, ja yhtäkkiä ollaankin Norjan ja Venäjän rajajoen törmällä – valtakunnanraja on lähimmillään alle 50 metrin päässä!

Tien päässä odottaa Norjan viimeinen ranta, jota on jopa kehuttu maan kauneimmaksi. Grense Jakobselvin sileät rantakalliot on kuin luotu loikoiluun, piknikkeihin ja keskiyön auringon fiilistelyyn – aurinko kun ei pääse laskemaan vuorten tai edes kukkuloiden taakse tässä paikassa.

Pohjois-Norjan hiekkarannat

Voiko Pohjois-Norjassa nauttia rantalomasta? No mikä ettei! Vuorten välissä ja vuonojen perukoilla odottaa valtava määrä häikäisevän hienoja hiekkarantoja. Joihinkin niistä pitää patikoida, osan viereen pääsee kätevästi autolla. Melkein jokaiselle saa pystyttää teltan. Ja vaikka vesi onkin virkistävän kylmää, ei se estä pulahtamista ainakaan hellepäivänä. Monella rannalla on suihku, jolla voi uimisen jälkeen huuhdella suolaveden pois.

Tässä artikkelissa esitellään 12 käymisen arvoista hiekkarantaa järjestyksessä etelästä pohjoiseen: Pohjois-Norjan häikäisevät hiekkarannat

Toinen maailmansota Pohjois-Norjassa

Saksa valloitti Norjan toisen maailmansodan alussa huhti-kesäkuussa 1940. Maa pysyi miehitettynä kokonaiset viisi vuotta, kunnes saksalaisjoukot antautuivat toukokuussa 1945 ilman vastarintaa. 

Pohjois-Norjan rannikoilta – etenkin Narvikin ja Lofoottien välissä olevasta Länsivuonosta sekä Varangin niemimaalta – löytyy kymmenittäin bunkkerien ja tykistöpatterien raunioita, ruostuneita tykkien jalustoja, piikkilankaa ja maassa kiemurtelevia yhdyshautoja. Moni museokin kertoo toisen maailmansodan tapahtumista Norjassa.

Lue lisää: 10 x Pohjois-Norjan sotakohteet

Pohjois-Norja syksyllä

Kesä – varsinkin heinäkuu – on suosituinta aikaa kierrellä Pohjois-Norjassa. Mutta myös syksy on erinomainen aika matkustaa Norjaan: tunturit hehkuvat ruskan väreissä, korkeimmat lumihuiput peittyvät valkeaan ensilumeen pakkasöiden jälkeen, ja pimenevissä illoissa on mahdollista nähdä revontulien tanssivan taivaalla.

Lisäksi sisämaan tuntureilla on mukava patikoida, kun itikat eivät kiusaa samalla tavalla kuin kesällä (rannikolla hyttysiä ei ole kesälläkään). Syksyllä turisteja ei ole niin paljon kuin kiivaimman kesälomasesongin aikaan, joten esimerkiksi syyskuu on erinomainen ajankohta vierailla kaikkein suosituimmilla alueilla kuten Lofooteilla, Senjalla ja Nordkappissa.

Lue lisää: Norja syksyllä – kokemuksia syyskuun ruskaretkiltä Pohjois-Norjaan

Talvirenkaita tarvitaan vasta lokakuussa. Lue lisää: Omalla autolla Norjaan

Pohjois-Norjan matkakohteet kartalla

Olen kerännyt Norjan parhaat matkakohteet kartalle. Kuten huomaat, suurin osa suosikeistani löytyy nimenomaan Pohjois-Norjasta! Katso Norjan kartta.

Lue lisää:

Norjan parhaat matkakohteet

Omalla autolla Norjaan

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!