5 x pyhiinvaellukset, jotka on kuljettava kerran elämässä

Santiago de Compostela
Pyhiinvaelluksilla syntyy vahvoja toverisuheita. Kuva: Erazo-Fischer, Flickr CC

Pyhiinvaellukset olivat ihmiskunnan historian ensimmäisiä elämysmatkoja, ja 2000-luvulla niiden suosio on vain kasvanut. Sadat miljoonat kristityt, muslimit, hindut ja buddhalaiset lähtevät vuosittain pyhiinvaellukselle.

Oli uskonnollinen tai ei, näillä kuuluisilla pyhiinvaellusreiteillä pääsee nauttimaan hitaan matkanteon riemusta. Satojen, jopa tuhansien, kilometrien kävely johtaa myös matkalle omaan sisimpään.

Alla on esitelty kristinuskoon liittyviä pyhiinvaellusreittejä Euroopassa. Myöhemmin Kerran elämässä kirjoittaa muiden uskontojen pyhiinvaellusreiteistä.

140 km, Pyhiinvaellus Suomessa: kun Lalli Henrikin surmasi

pyhiinvaellus suomi
Pyhiinvaellus alkaa keskiaikaiselta Nousiaisten kirkolta, joka on rakennettu Piispa Henrikin muistoksi. Kuva: Antti T. Nissinen, Flickr CC

Mikä: Pyhän Henrikin tie Nousiaisista Köyliöön.

Legenda: Talonpoika Lalli sai tarpeekseen ulkomaalaisen kirkonmiehen muonittamisesta ja surmasi tämän kirveellä Köyliönjärven jäällä tammikuussa 1156. Piispa Henrikistä tuli Suomen katolisen kirkon ainoa suojeluspyhimys, Lallista kansallissankari.

Vaellus: Pyhiinvaellus alkaa keskiaikaisesta Nousiaisten kirkosta, jossa lepää Pyhän Henrikin komea – mutta tyhjä – sarkofagi. Henrikin luut siirrettiin Turun tuomiokirkkoon vuonna 1300. Maalaismaisemissa kulkeva 140 kilometriä pitkä muinaistie seurailee käänteisesti Henrikin hautajaissaaton reittiä Henrikin hautapaikalta surmapaikalle Köyliönjärvelle.

Perillä: Reitti päättyy Köyliönjärven rantaan, yhteen Suomen kansallismaisemista. Polun päässä odottaa soutuvene. Sillä voi taittaa parinsadan metrin matkan Kirkkokarille, jonka lähellä surman kerrotaan tapahtuneen. Talvella voi kulkea jäätä pitkin. Kirkkokarilla muistokivi kertoo kristinuskon tulosta Suomeen. Lallin patsas uhittelee puolestaan Köyliön keskuksessa Kepolassa.

Matkaan: Muinaistie on merkattu puissa roikkuvilla muovinauhoilla. Muutaman vuoden välein järjestetään viikon kestävä Pyhän Henrikin ekumeeninen toivioretki, jolle osallistuu luterilaisia, katolilaisia ja ortodokseja ympäri Eurooppaa. Joka toinen vuosi on lyhyempiä viikonloppuvaelluksia reitin loppuosuudella Yläneeltä Köyliönjärvelle (noin 40 kilometriä). Juhannusta edeltävänä sunnuntaina Kirkkokarilla pidetään Pyhän Henrikin muistomessu.

Lue lisää Köyliönjärvestä.

640 km, Pyhän Olavin tie: pyhiinvaellus Norjan halki viikinkikuninkaan haudalle

Pyhän olavin tie
Pyhän Olavin tie vie läpi Dovrefjellin kansallispuiston karun kauniiden maisemien. Kuva: Roman Königshofer, Flickr CC

Mikä: Pyhän Olavin tie Oslosta Trondheimiin.

Legenda: Pyhä Olavi oli ankara ja säälimätön viikinkikuningas, joka vaihtoi norjalaiset muinaisjumalat kristinuskoon – vaikka väkisin. Kaikki eivät pitäneet pakkokäännytyksistä: Olavi sai surmansa taistelussa maanviljelijöitä vastaan Trondheimin lähellä vuonna 1030.

Vaelluksella: Pohjoismaiden tärkein pyhiinvaellusreitti kulkee Oslosta järvimaisemien, ikimetsien ja karujen ylänköjen halki Atlantin vuonolle. Vaikka 640 kilometriä pitkä reitti on ollut pyhiinvaeltajien käytössä vuodesta 1031, nykyisin sillä törmää todennäköisemmin villieläimiin kuin toisiin kulkijoihin.

Perillä: Reitin päässä odottaa idyllinen Trondheimin kaupunki, jonka mahtipontiseen Nidarosin tuomiokirkkoon Pyhä Olavi on haudattu. Vaelluksen päätteeksi pyhiinvaeltajalle tarjotaan kirkolla kahvit ja lihapataa. Seurakseen aterialle voi saada itsensä Trondheimin arkkipiispan.

Matkaan: Oslossa sijaitsee pyhiinvaeltajien toimisto, jonka jakamaan oppaaseen on merkattu pyhiinvaellusreitti ja sen varrella sijaitsevat erämajat ja aamiaismajoitukset. Matkaan kannattaa varata 25 päivää, ja mukaan on otettava ainakin kolmen päivän muonat. Trondheimissa vietetään 29. heinäkuuta Pyhän Olavin muistojuhlaa.

Pyhän Olavin reittiä jatkettiin vuonna 2019 Suomen puolelle, jossa se kulkee Turusta saariston kautta Ahvenanmaalle. Reitin suomalaista osuutta kutsutaan nimellä Pyhän Olavin merireitti.

Lue lisää Norjan parhaista matkakohteista.

750 km, Pyhiinvaellus Santiago de Compostelaan

camino-de-compostela
Kengät ovat pyhiinvaeltajan tärkein varuste. Kuva: Neil Cummings, Flickr CC

Mikä: Maailman kuuluisimman pyhiinvaelluksen eli Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitin päätepiste on Espanjan Santiago de Compostelassa.

Legenda: Mystisten vaiheiden jälkeen apostoli Jaakobin ruumis päätyi Finisterreen eli maailmanlopun maahan Euroopan luoteiskulmaan. Hautapaikalle rakennettiin Santiago de Compostelan katedraali, josta tuli keskiajan suosituin pyhiinvaelluskohde. Matkaa Roomaan kun pidettiin turhan helppona ja reittiä Jerusalemiin liian vaikeana.

Vaelluksella: Santiago de Compostelaan kulkee useita reittejä eri puolilta Eurooppaa. Suosituin on Ranskalainen tie, joka alkaa Pyreneiden vuoristosta. Matkaa kertyy 750 kilometriä. Matkantekoa siivittävät kivistävät jalat, perinteiset maalaismaisemat, historialliset kaupungit ja tuhansien pyhiinvaeltajien yhteishenki.

Perillä: Sanotaan, että Pyhän Jaakobin haudalla Santiago de Compostelan katedraalissa saa kaikki syntinsä anteeksi. Matkamuistoksi pyhiinvaeltajille on myyty jo tuhannen vuoden ajan kampasimpukan kuoria, joiden uurteet kuvastavat kaikkia niitä uskovaisten reittejä, jotka yhdistyvät Santiago de Compostelassa.

Matkaan: Euroopan suosituimmalla pyhiinvaellusreitillä kulkee vuosittain yli 100 000 vaeltajaa. Reitit ovat hyvin merkittyjä, ja niiden varrella on edullisia yhteismajoituksia. Ranskalaiselle tielle kannattaa varata aikaa reilun kuukauden päivät.

Santiago de Compostelan vaelluksesta on julkaistu useita matkakirjoja kuten suosittu 33 päivää Santiago de Compostelaan. Patikoida voi myös lasten kanssa, kuten selviää kirjassa Perheloma El Caminolla.

Lue lisää Espanjan parhaista matkakohteista.

1800 km, Via Francigena: pyhiinvaellus Englannista Roomaan

Via Francigena kohti Romaa alkaa Doverin valkoisilta kallioilta. Kuva: Harvey Barrison
Via Francigena kohti Romaa alkaa Doverin valkoisilta kallioilta. Kuva: Harvey Barrison, Flickr CC

Mikä: Via Francigena Englannin Canterburysta Roomaan.

Legenda: Apostoli Pietarin haudalle Vatikaanin Pietarinkirkkoon johti keskiajalla useita teitä. Nykyinen pyhiinvaellusreitti perustuu Canterburyn arkkipiispan Sigerius Totisen yksityiskohtaiseen matkakuvaukseen siitä, kun hän kävi Roomassa tapaamassa paavia vuonna 990. Myös Canterburyn tuomiokirkkoon on haudattu marttyyri.

Vaelluksella: 1800 kilometriä pitkä Via Francigena vie Canterburyn tuomiokirkolta Doverin kallioille ja sieltä lautalla Calaisiin. Matka jatkuu läpi Ranskan, Sveitsin alppisolien ja toscanalaisen maaseudun. Tutuiksi tulevat historialliset kaupungit, keskiaikaiset linnat, roomalaisrauniot ja italialaiset paikallisherkut.

Perillä: Perille tulo kannatta ajoittaa keskiviikkoaamuun, jolloin Pietarinkirkon aukiolle kokoontuu tuhansia ihmisiä ottamaan vastaan paavin siunauksen. On taatusti mahtava tunne olla väkijoukosta yksi harvoista, joka on kävellyt paikalle. Ainakin on ansainnut pizzan Trasteveren trattorioissa.

Matkaan: Pyhiinvaellusreittiä Roomaan on elvytetty Santiago de Compostelan suosion innoittamana, vaihtelevalla menestyksellä. Reitti on välillä merkattu kyltein, toisinaan ei. Yhteismajoitusten puutteessa monet yöpyvät kolme kuukautta kestävällä vaelluksellaan teltoissa ja avuliaissa luostareissa.

Tapani Tukiaisen kirjoittama Pedron tähti kertoo vaelluksesta pitkin Via Fancigenaa.

Lue lisää Englannin parhaista matkakohteista.

4200 km, Seikkailijan pyhiinvaellus Ranskasta Jerusalemiin

jerusalem pyhiinvaellus
Ja lopulta edessä siintää Jerusalem, maailman pyhin kaupunki. Kuva: Israel Photo Gallery, Flickr CC

Mikä: Temppeliherrain reitti Jerusalemiin. Temppeliherrojen tehtävänä oli keskiajalla suojata pyhiinvaellusreittiä Europasta Jerusalemiin.

Legenda: Jerusalem on juutalaisten, kristittyjen ja muslimien pyhä kaupunki. Jeesus nautti kaupungissa viimeistä ehtoollista, ristiinnaulittiin ja nousi taivaisiin.

Vaelluksella: Ensimmäisen ristiretkiarmeijan jälkiä seuraileva reitti vie Ranskan Dijonista 11 maan kautta Jerusalemiin. Matkalla kuljetaan läpi Schwarzwaldin metsien, seurataan Tonavaa, marssitaan poikki Balkanin vuoristomaisemien ja Turkin paahtavien arojen. Israeliin päädytään Kyproksen kautta. Taivallettavaa kertyy 4200 kilometriä.

Perillä: Itkumuuri, Kalliomoskeija, Öljymäki, Pyhän haudan kirkko. Kun astuu Jaffa-portista sisään Jerusalemin vanhaan kaupunkiin, saapuu paikkaan, jossa historia ja uskonnot ovat läsnä voimakkaammin kuin missään muualla maailmassa – hyvässä ja pahassa. Uskonnon varjolla ”Rauhan kaupungista” on taisteltu verisesti jo 3000 vuotta.

Matkaan: Älä odota perille johdattavia tienviittoja. Luvassa on 160 päivää kestävä seikkailu läpi eksoottisten maiden ja mantujen. Apua saa kirjasta Along the Templar Trail (2008), jonka kirjoittajan Brandon Wilsonin toiveena on ollut elvyttää ikivanha pyhiinvaellusreitti. Lue lisää Jerusalemista ja Israelista.

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi