Pyhän Olavin merireitti – pyhiinvaellus halki Suomen saariston

Pyhän Olavin merireitti
Pyhän Olavin merireitti vie karun kauniisiin saaristomaisemiin. Kuva: Stefan Bremer

Nykyihmisen hektinen 24/7 online- elämä vaatii monien mielestä vastapainokseen myös hiljentymistä, mistä näkyvä esimerkki on pyhiinvaellusreittien uusi tuleminen. Nykyisen pyhiinvaellustrendin aloitti Camino de Santiago de Compostela, jonka poluilla käy joidenkin arvioiden mukaan lähes 300 000 vaeltajaa vuodessa. Heistä 10–12 prosenttia vaeltaa uskonnollisista syistä.

Mitään erityistä hengellisyyttä ei kuuluisat pyhiinvaellusreitit eivät siis vaadi, vaan matkaan lähdetään mitä erilaisemmista syistä: Yksiä kiinnostaa luonto, toisia taide tai historia. Jotkut vaeltavat pudottaakseen painoaan, toiset ollakseen yksin ajatustensa kanssa tai tavatakseen kaltaisiaan ihmisiä – ehkä jopa sen oikean. Erityisen suosittua pyhiinvaellus on keski-ikäisten naisten keskuudessa.

Pyhän Olavin Merireitti on osa pohjoismaiden laajuista pyhiinvaellusta

Saariston tuulimyllyt tuovat sopiva symboliikkaa pyhiinvaellukselle. Kuva: Stefan Bremer

Hiljattain pyhiinvaellusreittien vetovoimaan on herätty myös Pohjolassa. Pohjoismaiden kuuluisin pyhiinvaellusreitti on Norjan Trondheimiin kulkeva Pyhän Olavin vaellus, jota on nyt laajennettu myös Suomen puolelle: Turusta Saaristomeren kansallispuiston ja Ahvenanmaan halki kulkevaa Pyhän Olavin Merireittiä markkinoidaan myös kansainvälisille vaeltajille.

Matkaa Turusta Norjan Trondheimiin kertyy kaiken kaikkiaan noin 1200 kilometriä. Vaellusta ei ole kuitenkaan tarkoitettu tehtäväksi yhdellä kertaa, vaikka se sitkeimmiltä ehkä niinkin onnistuisi.

Matka on jaettu osioihin, joissa kunkin osion erityispiirteet pääsevät näkyville: Suomen saaristo, Ruotsin metsät ja Norjan vuoret.

Kokonaisuudessaan Pyhän Olavin reitti päättyy Nidaroksen katedraaliin Trondheimissa. Atlantin valtameren vuonon rannalla sijaitseva Nidaros, eli Trondheim, oli 500 vuoden ajan Pohjois-Euroopan merkittävimpiä pyhiinvaelluskohteita. Lopulta vaellukset päättyivät uskonpuhdistukseen ja luterilaisen kirkon valtaantuloon Pohjois-Euroopassa.

Pohjoismainen pyhimys Pyhä Olavi

Vaan kuka oli Pyhä Olavi? Hän oli kristinuskoon viikinkiajalla kääntynyt Norjan kuningas Olavi Haraldinpoika, Olav II Haraldsson den hellige (995 ─ 1030). Ennen uskoontuloaan – ja varmasti sen jälkeenkin – Olavi sai toimeentulonsa ryöstelemällä Itämeren ja Suomenlahden rannikoita. Pisimmillä retkillään Olavi purjehti aina Britanniaan ja Normandiaan asti.

Koko pakanakansalle kristinusko ei kuitenkaan sopinut. Olavi joutui epäsuosioon, syöstiin vallasta ja karkotettiin Novgorodiin. Venäjältä hän palasi Norjaan nykyistä pyhiinvaellusreittiä pitkin, kaapatakseen taas vallan itselleen ─ kohtalokkain seurauksin.

Olavi kaatui Stiklestadin taistelussa, nykyisen Trondheimin lähellä. Pian kuolemansa jälkeen Olavi julistettiin kaikkien ritarien suojeluspyhimykseksi Pohjolassa. Myös Suomen puolella on useita Pyhän Olavin kirkkoja. Hänen mukaansa on nimetty myös Olavinlinna, jonka rakentaminen tosin aloitettiin yli neljä vuosisataa miehen kuoleman jälkeen.

Pyhän Olavin merireitti alkaa Turusta

St.Olav Waterway -projektin hankevastaava, Paraisten kaupungille työskentelevä James Simpson kertoi kerranelamassa.fi:lle, mistä Olavin merireitissä on kyse:

Kansainvälistä hanketta viedään eteenpäin EU-hankerahoilla, ja siksi Euroopan neuvosto haluaa näyttöä siitä, että Olavi on kulkenut seudulla. Aivan yksinkertaista se ei ole. Haasteita aiheuttaa etenkin se, että maanpinta kohoaa Saaristomerellä noin 45 senttiä sadassa vuodessa. Eli Olavin aikoihin, tuhat vuotta sitten, monia nykyisiä paikkoja ei ollut olemassa.

Myös saaristomeren kunnat ja seurakunnat tukevat hanketta, jonka kordinaattorina toimii Åbo Akademi.

Osuuden viralliset avajaiset pidetään 24.5.2019, Turun tuomiokirkossa, mikä on myös vaelluksen aloituspiste.

Vaeltaminen saaristossa

Ottakaa mukaan! Osa matkasta taitetaan saaristossa tietenkin laivoilla. Kävelijät pääsevät ilmaiseksi yhteyslaivojen kyytiin. Kuva: Stefan Bremer

Vaeltaminen saaristossa poikkeaa selvästi esimerkiksi tunturivaelluksista. Lenkkareissa pärjää hyvin, eikä mukana tarvitse kantaa telttaa tai ruokavarastoja. Yöpyminen onnistuu Bed & Breakfast -majataloissa, joita tullaan perustamaan sopivin välein pyhiinvaeltajia varten. Aamiaisen lisäksi vaeltajille pyritään järjestämään myös illallinen, ja heille yritetään tarjota mahdollisuuksien mukaan lähiruokaa. Hinta majoituksineen ja aterioineen on 40–100 euroa, yhden hengen huoneessa.

Pyhiinvaeltajille suunnatut majapaikat toimivat matalan sesongin aikana itsepalveluperiaatteella, joten ruokailu saattaa jäädä järjestämättä. Varminta on buukata majoitus joissa sekä korkean sesongin aikana että sesongin ulkopuolella. Pyhiinvaeltaja voi tietenkin myös asua ylellisemmin hotelleissa ja syödä ravintoloissa.

Karttojen lisäksi reitti on merkitty pienillä logoilla ja nuolilla, joten eksymisen pitäisi olla vaikeaa. Toukokuussa 2019 myös majatalojen pitäisi olla käytössä.

Turusta Maarianhaminaan kävelee mukavasti noin viikossa. Ensimmäiset neljästä viiteen päivää (90 kilometriä) vievät Korppoon Gatlbyhyn. Sitten päiväkävelymatkat lyhenevät selvästi ja matkaa taitetaan saaristolautoilla, jotka ovat kävelijöille ilmaisia. Pyöräilijöille koko matka Galtbystä Ahvenanmaan Långnäsiin maksaa 4–6 euroa sesongista riippuen, ja riippumatta siitä, monessako erässä matka tehdään. Kökaria ei kannata jättää väliin, sen korkeasta hintatasosta huolimatta.

Ahvenanmaan punaisen graniitin värjäämillä teillä kävelyyn – matkalle Långnäsistä Maarianhaminaan ja edelleen Eckeröön – kannattaa varata kuusi päivää.

Pyhiinvaeltajille osuuden kohokohta on Jomalan Pyhän Olavin kirkko, jossa pääsee leimauttamaan pyhiinvaeltajan passinsa. Jos Maarianhaminan lähellä oleva kirkko on suljettu, leimaaminen toimii itsepalvelumenetelmällä.

Koko matkan Turusta Eckeröön kävelee siis mukavasti kymmenessä tai yhdessätoista päivässä. Eckeröstä matkaa voi jatkaa lautalla Ruotsin puolelle Grislehamniin.

Pyhän Olavin mannerreitti

Vuonna 2020 Pyhän Olavin vaelluksen aloituspiste siirretään Savonlinnaan, ja tämän Turkuun päättyvän osuuden nimeksi tulee luonnollisesti Pyhän Olavin mannerreitti. Jonain päivänä vaelluksen suunnitellaan alkavan aina Novgorodista asti.

Pyörän vuokraus pyhiinvaelluksen varrella

Tulevaisuudessa myös pyörän voi vuokrata yhdeltä saarelta ja jättää sen toiselle. Kyseessä on siis eräänlainen Saaristomeren ”citybike”. Täytyy kuitenkin kertyä tarpeeksi vaeltajia, jotta tällainen yrittäjäisyys kannattaa.

Kävelyn ja pyöräilyn lisäksi merireittiä voi myös meloa tai purjehtia perinteisellä puualuksella. Tätä kirjoittaessa, syyskuussa 2018, vaelluksen yksityiskohdat Eckerön kautta Ruotsin puolelle Grislehamniin ovat vielä epäselviä.

Kartat: www.visitpargas.fi/outdoor/index-fi.html
www.stolavwaterway.co

Matkalle mukaan mobiilisovellus Coastal Past

Luonnon ja kirkkojen lisäksi matkalla voi tutustua myös Saaristomeren ja Ahvenanmaan sotahistoriaan. Ruotsin ja Venäjän välisiä taisteluja sekä Krimin sotaa on dokumentoitu hyvin Korpoströmin saaristokeskuksessa sekä Bomarsundin linnoituksella Ahvenanmaan pääsaarella.

Apuna saariston sotahistoriaan tutustumisessa toimii mobiilisovellus Coastal Past, joka on kehitetty Turun Ammattikorkeakoulun Defence Arch -projektissa.

Puhelimeen ladattava applikaatio toimii suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä, audiona sekä luettavana tekstinä. Se opastaa matkailijan kartalla halki saariston, ja sen historian, joka on ehkä useimmille meistä tuttu vain ala-asteella laulatetusta Oollannin sodasta, Krimin sodan pohjoisesta episodista.

Sovellutus toimii missä tahansa on verkkoa, mutta paikan päällä Bomarsundin linnoituksella on odotettavissa myös lisättyä todellisuutta (augmented reality).

Saman ilmaisen sovellutuksen saa oppaakseen myös Örön saarelle, Korpoströmiin sekä Gålön hyljeasemalle Tukholman saaristossa.

Mobiilisovelluksen voit ladata ilmaiseksi Google Play -mobiilikaupasta.

Varaa tarjousmatka yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös majoituksen. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi