Seinen rantakallioilla Normandiassa kohoava Château Gaillard on paikka, jossa pääsee lähimmäksi legendaarisen Rikhard I Leijonamielen (1157–99) elämää.
Rikhard Leijonamieli on kaikkein myyttisin keskiajan eurooppalaisista hallitsijoista. Kolmatta ristiretkeä johtanut Rikhard oli paitsi loistava sotapäällikkö, myös mahtava soturi, joka johti joukkojaan pelotta. 193 senttimetrin pituisena punatukkainen Rikhard oli aikalaistensa rinnalla todellinen jättiläinen.
Ja paljon muusta kuin sotimisesta hän ei välittänytkään. Ristiretkistä kirjoittanut Steven Runciman on summannut hyvin Rikhardin vahvuudet ja heikkoudet: ”Hän oli huono poika, huono aviomies ja huono kuningas, mutta peloton ja suurenmoinen sotilas.”
Rikhard oli Englannin kuningas, jota valtakunta ei kiinnostanut muuten kuin rahakirstuna, jolla varustaa armeija. Kun Rikhard keräsi varoja kolmannelle ristiretkelle, hänen kerrotaan sanoneen: ”Möisin Lontoon, jos vain voisin.”
Rikhard Leijonamieli kolmannella ristiretkellä
Kolmas ristiretki kesti kolmisen vuotta. Päätavoite eli Jerusalemin valtaaminen takaisin muslimeilta ei toteutunut, mutta Rikhardin ja hänen arkkivihollisensa Saladinin kamppailu saavutti legendaariset mittasuhteet. Kumpainenkin oli voitolla vuoronperään.
Lopulta Rikhard joutui palaamaan Pyhältä maalta: hänen joukkonsa olivat väsyneet, ja kotosalla Rikhardin veli Juhana juonitteli häntä vastaan. Paluumatkalla Leijonamieli jäi vielä pariksi vuodeksi saksalaisten vangiksi – heidän kuninkaansa oli riitautunut Rikhardin kanssa ristiretken aikana.
Aikansa lusittuaan Rikhard vapautui jättimäisiä lunnaita vastaan, jotka hänen äitinsä sai kerättyä. Samaan aikaan hänen veljensä, kruunua tavoitteleva Juhana oli yrittänyt tarjota saksalaisille rahaa sitä vastaan, ettei Rikhardia vapautettaisi.
Vapauduttuaan Rikhard antoi veljelleen anteeksi ja nimesi tämän peräti kruununperijäkseen, sillä perimystaistelun sijaan hän halusi kohdistaa tarmonsa Ranskan kuningas Filipiä vastaan.
Se oli myös hyvä tekosyy viettää aikaa Ranskassa.
Vaikka Rikhard oli Englannin kuningas, oli hän sielultaan ranskalainen. Rikhard vietti suurimman osan lapsuudestaan äitinsä suvun luona Ranskan lounaisosien Akvitaniassa, ja koko kymmenen vuoden valtakautensa aikana hän vietti Englannissa yhteensä vain puolisen vuotta. Hän ei edes puhunut englantia, vaan ranskaa ja oksitaania.
Ei siis lienekään ihme, että Rikhard Leijonamieli, vai pitäisikö sanoa Richard Cœur de Lion, rakennutti linnansa Ranskaan.
Château Gaillard oli aikansa mahtavin linna
Rikhard Leijonamieli rakennutti Château Gaillardin palattuaan kolmannelta ristiretkeltä. Hänen myös uskotaan pitkälti vastanneen linnan suunnittelusta.
Soturin maineensa ohella Rikhard voitaisiinkin hyvin muistaa myös sotilasarkkitehtuurin mestarina, sillä Château Gaillard oli aikansa edistyksellisimpiä linnoja: siinä yhdistyivät Rikhardin Pyhällä maalla oppimat linnoitustaidot sekä uudet innovaatiot.
Linnaa suojasivat joki ja vallihauta, jyrkkä kukkula ja kolme kierrosta muureja. Linnan rakentaminen maksoi maltaita, mutta se valmistui hämmästyttävän nopeasti, vain kahdessa vuodessa. Rikhard piti linnaa tukikohtanaan Ranskassa ja asui siellä pitkiä aikoja.
Linna oli niin mahtava, että sitä pidettiin voittamattomana. Vaan toisin kävi.
Kuinka kävi Rikhard Leijonamielen?
Rikhard ei nähnyt linnansa kukistumista. Aikansa mahtavin soturi ja loputtomien taisteluiden veteraani kuoli 42-vuotiaana kuin vahingossa.
Hän oli piirittämässä huonosti varustautunutta Chalusin linnaa ja käveli tutkimassa vallituksia ilman rautapaitaansa. Valleilla oli muutama vartiosotilas. Yksi ampui nuolen Rikhardia kohti. Hän väisti ja taputti ampujalle. Ja samalla toisen jousimiehen nuoli iskeytyi hänen olkapäähänsä.
Haava itsessään ei ollut kuolettava, mutta se tulehtui ja Rikhard kuoli viikon parin perästä.
Ainakin tarinan mukaan kuolettavan ampuja oli nuori poika, jolle Rikhard lähetti rahalahjan palkkioksi tämän saavutuksesta.
Rikhard ei jättänyt laillista perillistä – hänen seksuaalisuudestaan onkin myöhemmin väistetty hanakasti peistä – ja Englannin kruunun peri hänen veljensä, juonikas Juhana.
Rikhardin sydän haudattiin Rouenin katedraaliin ja ruumis Fontevraudin apottiluostariin, suvun hautapaikkaan, jossa Rikhardin vieressä on hänen äitinsä ja isänsä Henrik II:n hauta.
Jos äiti olikin jumaloinut poikaansa, oli Rikhardin suhde isäänsä ollut vähintään ongelmallinen: hän oli noussut muiden veljiensä kanssa Henrikiä vastaan aseelliseen kapinaan.
Kuinka Gaillardin linna vallattiin
Viisi vuotta Rikhardin kuoleman jälkeen, vuonna 1204, Gaillardin linnan herruudesta käytiin keskiajan kuuluisin piiritystaistelu.
Puolustajat olivat varanneet kellareihin muonaa vuodeksi, ja sata metriä syvät kaivot takasivat juomaveden saannin.
Puolen vuoden ajan ranskalaishyökkääjät kokeilivat kaikkia keinoja normannien hallitseman linnan valtaamiseksi: piiritystorneja, katapultteja, tulipanoksia, tunnelien kaivamista ja tikapuita.
Turhaan. Kunnes hyökkääjät lopulta löysivät linnan heikon kohdan. He tunkeutuivat linnaan pitkin kapeaa viemäriä, joka johti vartioimatta jääneeseen vessaan.
Kun linna oli kukistettu, ranskalaisten oli helppo valloittaa koko Normandia.
Château Gaillard tänä päivänä
Château Gaillard on raunioina, mutta vaikuttava kohde yhtä kaikki. Samalla kannattaa tutustua Normandian muihin keskiaikaisiin nähtävyyksiin: Mont-St-Michelin linnoitettuun luostarisaareen ja Rouenin kaupunkiin, jonka torilla Jeanne d’Arc poltettiin roviolla.
Pariisiin on puolentoista tunnin ajomatka.
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
