Louvre ja maailman kuuluisin maalaus

Milon Venus Louvre
Mona Lisan ohella Louvren toinen kuuluisa neito on Milon Venus. Kuva: Tanya Prodan / Unsplash

Louvre on valtava museo, jonka tähtenä on Mona Lisa, maailman kuuluisin maalaus. Louvren kokoelmiin kuuluu toki monta muutakin kuuluisaa teosta antiikin ajalta 1800-luvun puoliväliin, mutta maineessa mikään niistä ei vedä vertoja Mona Lisalle.

Louvre toimi Ranskan kuninkaallisena palatsina siihen asti, kun Aurinkokuningas, Louis XIV, päätti rakennuttaa vieläkin mahtavamman palatsin, Versailles’n.

Mona Lisa – Louvren arvoituksellinen megatähti

Mona Lisa Louvre
Mona Lisa nauttii samanlaista suosiota kuin maailman superjulkkikset. Kuva: Rumman Amin / Unsplash

Leonardo da Vinci toi itse Mona Lisan mukanaan, kun hän muutti vanhoilla päivillään Ranskaan kuningas Frans I:n kutsumana. Frans oli renessanssikuningas, joka tunnettiin aikakauden henkeen oppineena ja hienostuneena taiteiden suosijana. Tietysti hän halusi aikakautensa kuuluisimman taiteilijan ja tiedemiehen hoviinsa.

Mona Lisan maalaamisen Leonardo da Vinci oli aloittanut jo toistakymmentä vuotta aiemmin, vuonna 1503, mutta teos oli ilmeisesti vielä kesken. Da Vinci tunnettiin uskomattoman lahjakkaana miehenä, joka tosin sai harvoin mitään valmiiksi, koska tavoitteli täydellisyyttä niin kiihkeästi.

Leonardo da Vinci vietti elämänsä kolme viimeistä vuotta Ranskassa ja haudattiin Loiren laaksoon Amboisen linnaan.

Mona Lisaa käy ihailemassa vuosittain kuutisen miljoonaa museokävijää. Vai pitäisiköhän sanoa pällistelemässä? Maalauksen edusta on aina täynnä katselijoita, joista monelle tuntuu olevan tärkeintä selfien ottaminen Mona Lisan kanssa.

Mutta älä anna tungoksen häiritä, vaan koeta löytää tilaa katsella maalausta kaikessa rauhassa. Mona Lisa kun ei avaudu aivan helposti, ja juuri siksi se onkin niin kuuluisa. Päällisin puolin, nopeasti vilkaistuna, Mona Lisa voi vaikuttaa tylsältäkin. Mitä niin ihmeellistä tässä maalauksessa oikein on? Eikö maailma ole täynnä samantapaisia muotokuvia?

Erityiseksi maalauksen tekee neidon liki mystinen ilme, jonka voi tulkita monella tavalla. Onko Mona Lisa tylsistynyt vai epäluuloinen, tyytyväinen vai surumielinen? Vai peräti ilkikurinen? Tulkinta riippuu katsojasta – hänen omasta mielentilastaan ja vähän siitäkin, mistä kulmasta maalausta katselee.

Mona Lisa sijaitsee Denon-siivessä huoneessa numero 711.

Louvren lasipyramidi

Louvre lasipyramidi
Moderni lasipyramidi kytkee Louvren historian nykypäivään – ja vähän tulevaisuuteenkin. Kuva: Marc Babin / Unsplash

Louvren sisäänkäyntinä on sankariarkkitehti I. M. Pein suunnittelema lasipyramidi, joka herätti valmistuessaan suurta paheksuntaa historiallisen miljöön pilaajana.

Nykyisin Louvrea on jo melkein vaikea edes ajatella ilman lasipyramidiaan – on kuin se kytkisi historian nykypäivään ja tulevaisuuteen, tekisi museosta täyden.

Kun pyramidi valmistui, ranskalaisissa lehdissä kerrottiin koostuvan 666 lasilevystä, mistä Dan Brownkin on ammentanut juonenkäänteitä teokseensa Da Vinci -koodi.

Louvre ja antiikin patsaat

Louvre patsaat
Siivekäs voitonjumalatar. Kuva: Kayla Koss / Unsplash

Mona Lisan ohella Louvren kuuluisimpia teoksia on kaksi antiikin kuuluisimpiin kuuluvaa patsasta.

Heti Louvren aulan portaikosssa vierailijat toivottaa tervetulleeksi Samothraken Nike, lähes kahden ja puolen metrin korkuinen siivekäs voitonjumalatar.

Nimensä patsas on saanut pieneltä kreikkalaiselta nimikkosaareltaan, josta se löydettiin yli sataan osaan hajonneena. Arkeologit kokosivat patsaan yhteen kuin palapelin ja miten hieno se onkaan!

Päätään ja käsiäänkin vailla – tai ehkä juuri niiden puutteen vuoksi – siipensä levittänyt jumalatar on samaan aikaan sekä dynaamisen eläväinen että abstrakti. Tuuli riepottelee tunikkaa.

Vieläkin kuuluisampi patsas on Milon Venus, joka kuvaa kreikkalaista rakkauden jumalatarta Afroditea, roomalaisittain Venusta. Tämäkin patsas on saanut nimensä kreikkalaiselta saarelta, jolta se löydettiin. Kätensä menettänyt patsas seisoo puolialastonna samaan aikaan viettelevänä että eleganttina. Yllään Venuksella on vain tooga, joka on putoamaisillaan vyötäröltä.

Régent – kirottu timantti

Louvren jalokivikokoelman kuuluvat Ranskan kruununjalokivet eli se, mitä niistä onnistuttiin pelastamaan Ranskan vallankumouksen melskeissä. Kokoelman kuuluisin esine on maailman kauneimpanakin pidetty timatti Régent, joka on niittänyt mainetta myös kirouksellaan.

Timantin kerrotaan löytyneen intialaisilta kaivoksilta, jossa kaivosorja piilotti sen jalassaan olleeseen haavaan. Timantin turvin orja yritti paeta, mutta joutui englantilaisen merikapteenin murhaamaksi.

Siitä pitäen kuolema ja epäonni seurasi ahkerasti timantin kannoilla.

Vierailu Louvressa

Vapaus johtaa kansaa Louvre
Louvren kuuluisia maalauksia on myös Eugène Delacroix’n Vapaus johtaa kansaa, joka kuvaa vuoden 1830 vallankumousta. Kuva: Jean Carlo-Emer / Unsplash

Louvressa kannattaa vierailla viikolla ja mieluiten heti aamusta, kun museo aukeaa kello 9. Tällöin jono ja väkeä on vähiten. Sisälle päästäkseen pitää ensin kulkea turvatarkastuksen läpi, minkä jälkeen liput voi ostaa tiskiltä tai automaatista. Välillä jonot molempiin ovat pitkät, välillä lyhyemmät.

Louvreen voi myös ostaa liput etukäteen, jolloin välttää lippujonolta muttei turvatarkastukselta. Jos aikaa on rajoitetusti ja haluaa välttää turhaa haahuilemista museon kilometrien mittaisilla käytävillä ei ole hullumpi idea osallistua opastetulle kierroksella. Sekä liput että kierrokset voi varata etukäteen netistä.

Lue lisää: Pariisin nähtävyydet

Varaa tarjousmatka yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös majoituksen. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!