Yunnanin Lugu Hu -järvi on naisten valtakunta

Tashilamu Cheta on suvun vanhin nainen, ja siksi itseoikeutettu perheenpää. Kuva: Ville Palonen

Kiinan Yunnanissa, Lugu Hu -järven vuoristomaisemissa, asuu mosuo-kansa. Mosuoiden perheissä ei tunneta aviomiestä eikä isää – kaapin paikan määräävät naiset.

Pilvet heijastuvat syvänsinisestä järvestä, jonka laineilla keikkuu kapeita puuveneitä. Järven rannalla, Ligen kylän pääkadulla, käy vilske. Pitkiin hameisiin, tunikoihin ja värikkäsiin vöihin pukeutuneet naiset purkavat tavaroitaan juuri saapuneesta minibussista. Länsimaisiin vaatteisiin pukeutuneet miehet odottelevat heitä mopojensa vieressä.

Kymmenen vuotta sitten kukaan ei ollut kuullutkaan Lugu Husta, paratiisimaisesta vuoristojärvestä, vaikka se sijaitsee vain muutaman tunnin ajomatkan päässä Lijiangin turistikaupungista. Tuntematon oli myös pieni matriarkaalinen mosuo-kansa, yksi Kiinan yli viidestäkymmenestä vähemmistöstä.

Ajat ovat muuttuneet. Uusia majataloja on noussut Ligen keskustaan, ja turistiryntäys koettelee vuosisatoja vanhojen perinteiden kestävyyttä.

Vapaata rakkautta

Lugu-Hu -järvi sijaitsee Yunnanin vuoristossa. Kuva: Ville Palonen

Lugu Hu -järven suosion takana on Yang Erche Namu, mosuo-naisten superjulkkis. Namu muutti 13-vuotiaana Shanghaihin, missä hänestä tuli suosittu poptähti. Hän kunnostautui myös kirjailijana. Vuonna 1997 julkaistusta Leaving the Kingdom of Daughtersista tuli bestseller, joka herätti ulkopuolisten mielenkiinnon mosuoita kohtaan.

Eniten mainetta on niittänyt mosuoiden vapaamielinen seksuaalisuus. Mosuoilla ei ole aviomiehiä, vaan nainen saa valita rakastajansa vapaasti. Jotkut kiinalaiset turistitkin saapuvat järvelle tarinoiden houkuttelemina, vaikka vapaata rakkautta ei ole tarjolla yhteisön ulkopuolisille.

Mosuoiden naisvaltaa on selitetty monenlaisilla teorioilla. Yksi liittyy ikivanhoihin Silkkitien kauppareitteihin. Monet mosuo-miehet olivat kauppiaita, jotka viipyivät karavaanien mukana Tiibetissä ja Intiassa jopa vuosia kerrallaan. Sillä aikaa naiset pitivät huolta kodeista. Miehet pistäytyivät kotona niin harvoin, etteivät pitkäaikaiset parisuhteet olleet käytännöllisiä; tavalliset avioliitot eivät olisi pitäneet yllä tarpeeksi korkeaa syntyvyyttä.

Aikojen saatossa valta perheessä kasautui naiselle. Tavallisen avioliiton sijaan syntyi käsite ”walking marriage”, vapaasti suomennettuna patikkaliitto. Se saa nimensä puolisalaisista suhteista: mies ilmestyy rakkaansa ovelle pimeän jälkeen, ja patikoi aamuhämärissä takaisin oman sukunsa kotiin. Lapset kasvavat äitinsä luona eivätkä yleensä edes tiedä, kuka heidän isänsä on. Se ei kuitenkaan haittaa: mosuoiden kielessä moista sanaa ei edes tunneta.

Mosuoiden yhteisö eroaa klassisesta matriarkaalisuudesta siinä, että poliittinen valta on miesten käsissä. Tapa on käytännön sanelema, sillä miesvaltaisessa Kiinassa naispoliitikkoja ei otettaisi tosissaan.

Kunnolla kypsytettyä sianihraa

Naha Tuoma Cheta on kahden lapsen äiti. Kuva: Ville Palonen

Xiao Loushui on unelias pikkukylä, jonka ainoa elonmerkki on valtavan kokoinen musta sika. Se kieriskelee nautiskellen puutalojen välissä kiemurtelevan kujan keskellä olevassa mutakuopassa.

Pujahdamme raollaan olevasta portista avaralle sisäpihalle. Aittaa muistuttavien rakennusten seinustalla on ovia vieri vieressä. Täällä jokaisella asukkaalla on oma huone, sillä yksityiselämä pidetään visusti piilossa muiden katseilta.

Olen kuvitellut miehiään komentavat mosuot kovapintaisiksi amatsoneiksi, mutta talon emäntä, Naha Tuoma Cheta, vaikuttaa heiveröiseltä. Farkkuihin ja lippikseen pukeutunut nainen viittoo meidät sisään.

Huoneessa on hämärää, sillä ikkunoita ei ole. Keittiön ainoat valonlähteet ovat raolleen jäänyt ovi ja kivinen tulisija. Sen vasemmalla puolella on kunniapaikka, jonka valtaistuimena komeilee perheen vanhimman naisen – Nahan äidin – sänky.

Emäntämme toivottaa meidät tervetulleiksi tarjoamalla lasilliset sulimaa, viljasta tehtyä kotipolttoista viinaa. Sitten nainen kaivaa esiin paikallisen herkun, josta meitä on jo varoitettu: sianihran.

Nurkasta, Buddhaa ja Maoa esittävien julisteiden alta, paljastuu kokonainen siannahka. Se on sullottu täyteen rasvaa ja ommeltu sitten umpeen. Naha selittää sianihran olevan kuin konjakkia: mitä useamman vuoden se saa muhia, sitä maukkaampaa siitä tulee. Kymmenvuotias sianrasva ei ole harvinaisuus, mutta tällä kertaa me joudumme tyytymään nelivuotiaaseen.

Naha heittää pienen rasvapalasen liekkeihin, uhrina tulenjumala Zabalalle, ja asettaa toisen palan uunin reunalle esi-isiä varten.  Mosuoilla on uskontoja kaksin kappalein. Tiibetinbuddhalaisia rituaaleja käytetään vakavimmissa tilaisuuksissa, kuten syntymän ja kuoleman yhteydessä. Animistinen dabalaisuus taas on osa arkea – henkiä kun voi rukoilla aina tarpeen vaatiessa.

Naisten valtakunnan arkea

Lugu Hu -järven pikkukylissä eletään maanviljelystä ja turismista. Kuva: Ville Palonen

Tervetuliaisrituaalien jälkeen Naha alkaa kertoa elämästä Lugu Hu -järvellä. Mosuo-naiset saavat valita petikumppaninsa vapaasti, ja usein heidän luullaan harrastavan vain yhden yön juttuja. 35-vuotiaan Nahan molemmilla lapsilla on kuitenkin sama isä. Naha on viettänyt yönsä jo viidentoista vuoden ajan hänen kanssaan.

”Kaikki tapahtui omaa tahtiaan. Pidin Erchestä heti, sillä hän on kiltti, ja kova tekemään töitä. Nykynuoret valitsevat miehensä ulkonäön ja rahojen perusteella. En vaihtaisi Ercheä keneenkään muuhun, mutta silti en haluaisi asua hänen kanssaan. Miksi pitäisikään? Minulla on äiti ja veli, jotka auttavat lasten hoitamisessa.”

Lasten kasvattamiseen osallistuu koko suurperhe: enot, tädit ja mummot. 13-vuotiaana koittaa aikuisuus, eikä kenelläkään ole lupaa puuttua nuoren yksityiselämään sen jälkeen.

Minulle on kerrottu, etteivät mosuot ole mustasukkaisia. Ehkä syy on se, ettei yksityisasioita vatvota perheen tai edes ystävien kesken?

Nahaa naurattaa: ”Totta kai mustasukkaisuutta on täälläkin, sehän on ihan luonnollista. Mutta se ei ole kovin yleistä. Näin telkkarista länsimaisen saippuaoopperan, joka oli täynnä mustasukkaisuutta ja kamalia riitoja. Erchen kanssa meidän ei tarvitse jakaa mitään, joten eipä ole mitään syytä riidelläkään!”

Lugu_Hu_6
Tashilamu Cheta on suvun vanhin nainen, ja siksi itseoikeutettu perheenpää. Ville Palonen

Oviaukosta kuuluu kolinaa. Nahan äiti, Tashilamu Cheta, porhaltaa sisään. Energinen vanha rouva tupruttaa savua kuin höyryveturi. ”Rakastan tupakointia! Aloitin polttamisen nelikymppisenä, kun yritin saada tukkeutuneen nenäni auki. No, nenä aukesi, mutta tupakointi jatkui. Kun tyttärentyttäreni kasvaa vanhemmaksi, aion opettaa hänetkin tupakoimaan!”

Tashilamu ei ole yllättynyt vierailustamme. Hän kertoo, että uusia asioita tulee vastaan melkein joka päivä, sillä kiinalaiset bisnesmiehet pyörivät järven ympärillä yrittäen hyötyä mosuoiden maineesta. Tashilamu julistaa, että tämäkin perhe aikoo mennä mukaan turistibisnekseen.

Suunnitelma on järjestää kotimajoitusta, ja lisätienestit käytetään lasten opiskeluun. Jotkut lähialueen perheet tienaavat turismilla yli kaksisataa euroa kuussa. Se on valtava summa köyhällä maaseudulla.

Tashilamu hymyilee toiveikkaasti, mutta rouva on myös huolissaan. ”Pidän siitä miten kylämme muuttuu, mutta vain niin kauan kuin perinteemme säilyvät. Nykyään täälläkin on jo ihmisiä, jotka hylkäävät sukunsa ja muuttavat isoihin kaupunkeihin. He ovat itsekkäitä. Kun ihmiset unohtavat juurensa, koko kulttuuri on vaarassa kadota.”

Kiinan viranomaiset ovat yrittäneet tehdä mosuoiden perheistä ”normaaleja”, mutta toistaiseksi he ovat vetäneet vesiperän. Suurin osa virallisesti solmituista avioliitoista on epäonnistunut, ja mosuot ovat palanneet vanhaan hyväksi havaittuun malliinsa. ”Länsimaisessa kulttuurissa ei ole mitään vikaa, mutta meillä on omat tapamme rakastaa”, Tashilamu toteaa.

Mies tossun alla

Illalla tapaan Nahan patikka-aviomiehen, 37-vuotiaan Erche Duzhi Yangin. Hän on ammatiltaan putkimies, mutta näyttää enemmän rokkarilta. ”Tapasin Nahan ensimmäistä kertaa juhlissa. Ennen häntä minulla oli ollut suhteita kauniimpienkin tyttöjen kanssa, mutta Naha paljastui hyväksi ihmiseksi, eikä ollut yhtään ärsyttävä. Jos asuisimme yhdessä, toinen 15 vuotta hänen kanssaan ei olisi ongelma eikä mikään!”

Kun Erche oli nuori, suhteet olivat romanttisempia kuin nykyään. ”Öisiä salaisia tapaamisia odotettiin, ja usein valvottiin koko yö vain jutellen kaikesta taivaan ja maan välillä. Nykynuoret viestittelevät tietokoneillaan ja kännyköillään koko ajan. Tavatessaan kasvokkain heillä ei ole enää mitään sanottavaa.”

”Omat lapseni tietävät, että olen heidän isänsä, mutta rakastavat silti enemmän enoaan”, Erche selittää. ”Minäkin olen kiintyneempi siskoni lapsiin, sillä olen vastuussa heidän kasvattamisestaan.”

Erchellä on veli, joten välillä hän voi ottaa lomaa isänä olemisesta. Silloin Erche marssii kavereidensa kanssa paikalliseen kuppilaan pelaamaan biljardia.

Samalla puhutaan naisista, kuinkas muuten. ”Kyllähän naisetkin puhuvat meistä, vaikka eivät sitä tunnustaisikaan. Mutta muut naiset eivät kiinnosta. Minulla on jo oma rakkaani.”

Erche vetää takin niskaansa. On jo pimeää, ja Lugu Hu -järvellä rakkaudelle on varattu vain lyhyt yö. Mies ei kuitenkaan valita.

”Nainen on täällä pomo, siitä ei ole epäilystäkään. Ensin tulee äiti, sitten siskot, ja vasta sitten oma rakas. Mutta anoppeja ei ole, joten en minä ole tossun alla.”

”Tai no, ehkä vähäsen kotona”, hän lisää virnistäen.

Katso tarjoukset Lugu Hu -järven hotelleihin.

 

Varaa tarjousmatka yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös äkkilähdön. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi