Autolla Norjaan – vinkit ja kokemukset

Tällä sivulla kerrotaan kokemuksia autoilusta Norjassa. Miten Norjan tietullit ja lauttamatkat maksetaan? Millaiset tullirajoitukset Norjassa on? Riittääkö Norjan autoreissulle pelkkä ajokortti, vai tarvitaanko myös auton rekisteriote?

Asiaa on valtavasti. Yksityiskohtaisesti kerrotaan muun muassa näistä aiheista:

• Autojuna Lappiin
• Norjaan Ruotsin kautta
• Tullirajoitukset ja koiran kanssa matkustaminen
• Autoilijan dokumentit
• Sakot ja pysäköintimaksut
• Tietullit ja lauttamaksut
• Polttoaineen hinta ja sähköauton lataaminen
• Taukopaikat ja puskaparkit
• Sää ja nastarenkaat

Tämän artikkelin on kirjoittanut valokuvaaja Ville Palonen, joka on useiden autoreissujen aikana ajellut Pohjois-Norjan rannikon kauneimmat maisemareitit Helgelandin rannikolta Varanginvuonoon saakka. Tutuksi ovat tulleet myös Finnmarkin tuntureilla kiemurtelevat syrjäiset tieurat – kuten Altan vanha postitie – jotka vievät parhaille kalapaikoille.

Viimeisimmät autoreissut ovat suuntautuneet vuonna 2023 Varanginvuonolle sekä Altan ja Lyngenin maisemiin, ja vuonna 2024 Helgelandiin, Nordkappiin ja Vesteråleniin.

Lukuisten Norjan-matkojen vinkit ja kokemukset on koottu matkaopaskirjaan Kerran elämässä Pohjois-Norja – opas vuorille ja vuonoille.

Pohjois-Norja – opas vuorille ja vuonoille

Norjaan omalla autolla?

Norjan maisemista nauttii parhaiten omalla autolla ajellessa. Suurta osaa Norjan parhaista nähtävyyksistä ja maisemista on hankalaa – tai suorastaan mahdotonta – tavoittaa julkisella liikenteellä. Ja pakkohan se on myöntää: serpentiinitien ajaminen vuorenharjanteelta kohti alhaalla odottavaa vuonon rantaa on seikkailu itsessään!

Autolomalla Norjassa ovat tylsät hetket harvassa – ellei sellaiseksi lasketa matkaa Suomen halki. Mutta onneksi valtateiltä poikkeamalla Suomestakin löytyy paljon muutakin kuin pelkkiä aakkosasemia ja peltipoliiseja. Lue lisää Nelostien nähtävyyksistä.

Autojuna Lappiin – helppoa ja yllättävän halpaa

Sopiva kesto autoreissulle Norjaan on 1-2 viikkoa, josta Norjan puolelle kannattaa varata vähintään useampi päivä – mieluiten viikko – ja Suomen puolen ajomatkoihin loput ajasta.

Suositeltava temppu on matkustaa Suomen halki autojunalla, sillä varsinkin nykyisillä polttoaineen hinnoilla autojuna hytteineen voi tulla halvemmaksi kuin Suomen läpi ajaminen yöpymisineen. Jos junalipun ostaa todella hyvissä ajoin, useita kuukausia etukäteen, voi matka autolle ja kahdelle matkustajalle omassa hytissä maksaa alle sata euroa. Edullisin hinta auto + hytti + kaksi matkustajaa on 88 euroa – kyllä, minäkin olen onnistunut hankkimaan näin halvat liput muutaman kerran! Huippusesonkina kuten syyskuun ruska-aikaan hinnat ovat tietysti korkeammat kovan kysynnän johdosta.

Lippua ostaessa valitaan auton korkeus, jota ei voi muuttaa jälkikäteen – edes lisämaksusta. Minun autoni vaihtui korkeampaan malliin matkaa odotellessa, ja koska en ollut raaskinut ostaa lippuihin muutosturvaa, ei auttanut kuin myydä erityisen edulliset junaliput eteenpäin. Onneksi auton ja matkustajien vaihtaminen onnistui – kunhan uudenkin ajoneuvon korkeus pysyi samana kuin lippuja varatessa. Omituisen episodista teki se, ettei matalamman ja korkeamman ajoneuvon hinnalla edes ollut eroa!

Auton ajaminen junavaunuun on yhtä helppoa kuin laivaan tai vaikka parkkihalliin ajaminen, mutta jos toimenpide jännittää, voi lippua varatessa valita vaihtoehdoksi maksuttoman autonlastauspalvelun. Huomaa, että valintaa auton lastaajasta ei voi muuttaa jälkikäteen. Junalippuihin ei myöskään sisälly automaattisesti peruutus-/muutosturvaa, vaan se on maksullinen lisäpalvelu.

Osassa junahyttejä on oma vessa ja suihku, toisissa vain lavuaari hampaanpesua varten. Junamatka alkaa Pasilasta illalla ja saapuu pohjoisimmalle asemalle, Ylläksen lähellä olevaan Kolariin, noin klo 11 aamupäivällä (tai vaihtoehtoisesti Rovaniemelle aamulla noin klo 7.30). Tuhannen kilometrin matka siis kestää junasta riippuen noin 12-14 tuntia. Lyhyempi ja edullisempi matka Pasilasta Ouluun kestää vajaat yhdeksän tuntia.

Määränpäässä kannattaa varata tunti aikaa siihen, että kaikki autot on ajettu ulos junasta. Kavereillani aikaa meni vähän enemmänkin, koska yksi vaunun ensimmäisistä autoista oli hyytynyt ja piti käynnistää kaapeleilla.

Itselläni taas juna Kolariin oli ratatöistä johtuen myöhässä hieman yli kaksi tuntia. Onneksi myöhästymisiin pätee samantyyppinen vakiokorvaus kuin lentolipuissa, ja VR:n nettisivulla tehdyn yksinkertaisen hakemuksen jälkeen sain lippujen hinnasta 50% takaisin.

Norjaan Ruotsin kautta

Eteläisempään Norjaan ajetaan tietysti Ruotsin halki: autolautalla Tukholmaan ja siitä yhdessä päivässä Norjan puolelle. Itse ajoin suoraan Heddalin sauvakirkkoa katsomaan (matka Tukholman satamasta kesti noin 8 tuntia). Yöpaikaksi löytyi lähistöllä, valtatien varressa, sijannut varsin mukava Løvheim Gjestehus. Paluumatkalla Tukholmaan valitsin hieman pohjoisemman reitin Taalainmaan halki, jossa yöpaikka oli Hotel Rättvik. Paikassa on 50-luvun tunnelmaa henkivä American Diner, jonka aamiaisella tarjotaan pannukakkuja ja vaahterasiirappia.

Osaan Pohjois-Norjaakin kannattaa oikaista Ruotsin halki. Esimerkiksi Lofooteille mennessä olen yöpynyt Kemissä siistissä ja simppelissä (ja ennen kaikkea edullisessa) Hotelli Toivolassa ja ajanut seuraavana päivänä Kiirunan kautta Lofooteille. Matkalla kannattaa pysähtyä Abiskossa ihailemaan komeasti kuohuvia koskia. Haaparannan ja Kiirunan välinen etappi on tylsä ja huoltoasemia erittäin harvassa – tankkaa siis Haaparannassa.

Viime vuosina polttoaine on ollut Ruotsissa halvempaa kuin Norjassa tai Suomessa. Ruotsin hintataso on muutenkin yllättävän edullinen.

Jos mukana on koira, pitää Ruotsin läpi matkustaessa olla ekinokokkilääkitys kunnossa. Koiran kanssa matkustamisesta kerrotaan myöhemmin tässä artikkelissa.

Lue lisää: Ruotsin Lappi – Pohjois-Ruotsin parhaat matkakohteet

Pohjois-Norjan parhaat kohteet omalla autolla

Norjan teillä ei matka taitu yhtä ripeästi kuin Suomen tasaisilla ja suorilla valtateillä. Keskinopeudeksi kannattaa arvioida 60km/h, eli Norjassa 500 kilometriä on täyden päivän ajomatka. Monessa paikassa, kuten vaikkapa Senjan saarella tai Lofooteilla, ajellaan vieläkin hitaammin. Hyvällä säällä kuvaustaukojakin on pidettävä tämän tästä.

Varsinkaan ensikertalaisen ei siis kannata ahnehtia, sillä koko Pohjois-Norjaa on aivan mahdotonta nähdä yhden kesäreissun (tai edes kokonaisen kesän) aikana. Ympäriinsä ajelun sijaan on parasta keskittyä yhteen selkeään alueeseen. Jos esimerkiksi Lofootit kiinnostavat, nauti lomasta siellä äläkä kiirehdi samalla reissulla myös Nordkappiin!

Oman kokemukseni perusteella parhaat kohteet autoiluun Norjassa ovat Lofoottien saaristo, Helgelandin rannikko ja muut Pohjois-Norjan upeat alueet kuten Senja, Tromssan saaret ja Lyngen.

Varanginvuono ja Varangin niemimaa sopivat erityisen hyvin sellaiselle autoilijalle, joka jännittää pitkiä tunneleita ja jyrkkiä serpentiiniteitä. Kumpiakaan ei nimittäin Varangista löydy.

Norjan parhaiden matkakohteiden sijainnit näet kätevästi täältä: Norjan kartta.

Rajanylityspaikat Norjaan

Onko suuntana Pohjois-Norja? Rajanylityspaikat Suomesta suoraan Norjaan ovat Kilpisjärvi, Kivilompolo (40km Enontekiöstä pohjoiseen), Karigasniemi, Utsjoki, Nuorgam ja Näätämö.

Lofooteille matkatessa suorin reitti kulkee Tornion kautta Ruotsin Haaparantaan, Kiirunaan ja sieltä Norjan rannikolle Narvikiin. Myös Helgelandiin ajetaan Haaparannan kautta. Matkalla kannattaa pysähtyä päiväksi tai pariksi ihailemaan Pohjois-Ruotsin luonnonihmeitä.

Rajanylityspaikat ovat auki ympäri vuorokauden, eikä autoilijan yleensä tarvitse pysähtyä rajalla, ellei mukana ole lemmikkiä. Muista kuitenkin ajaa nopeusrajoituksen 30km/h mukaan! Matkatavaroiden tarkastukset tullissa ovat hyvin harvinaisia, mutta voi sellainenkin osua kohdalle.

Norjan tullirajoitukset

Norja ei kuulu Euroopan unioniin, joten voimassa on tullirajoituksia. Erikoisin lienee se, ettei Norjaan saa viedä perunoita. Syy kieltoon on kasvitautien torjuminen, perunoita kun on mahdollista kylvää ja siten levittää perunaruttoa. Aiemmin kananmunatkin olivat kiellettyjen listalla salmonellariskin vuoksi, mutta eivät enää.

Myös alkoholin ja tupakkatuotteiden suhteen on rajoituksia. Maksimimäärät voi tarkistaa Norjan tullin sivuilta tai kätevästä Kvoteappen-kännykkäsovelluksesta. Jos mukana on vaikkapa pari ylimääräistä viinipulloa, tullimaksu on vain kymmenisen euroa. Sen voi maksaa suoraan sovelluksessa. Tullissa ei tarvitse pysähtyä näyttämään kuittia, vaan raja ylitetään vihreää linjaa pitkin.

Lääkkeiden reseptit tulee ottaa mukaan ulkomaille matkustaessa. Ne voi tulostaa Omakannasta tai pyytää allekirjoitetun englanninkielisen todistuksen apteekista. Huumaavien ja keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden kanssa matkustamiseen vaaditaan Schengen-todistus, jonka saa apteekista. 

Paluumatkalla Norjasta Suomeen saa verotta ja tullitta tuoda enintään 300 euron arvosta ostoksia. Tuoreita hedelmiä, marjoja tai vihanneksia ei saa tuoda Suomeen käytännössä laisinkaan, mutta liha- ja maitotuotteet ovat sallittuja tuliaisia.

Paluumatkalla kalamiesten kannattaa muistaa, että merikaloja (turska, seiti, pallas jne) saa viedä ulos Norjasta ainoastaan, mikäli on kalastanut rekisteröidyn kalastusoperaattorin kanssa (eli esimerkiksi vuokrannut veneen rekisteröidystä majapaikasta). Tullia varten tarvitaan rekisteröidyn kalastusoperaattorin leimaama kirjallinen todistus, jonka kanssa merikalojen fileitä on saanut viedä ulos Norjasta korkeintaan 18 kiloa kahdesti vuodessa. Määrä laskee 15 kiloon vuonna 2026, ja 10 kiloon vuonna 2027.

Sakko kalasaaliin salakuljettamisesta on 800 euroa + 20 euroa per kilo. Eli kymmenen kiloa rannalta omin päin virvelöityä seitiä voi maksaa jopa tuhat euroa, siis satasen kilo – on siinä kalapihvillä hintaa! Parasta siis nauttia kala-ateriat Norjan puolella.

Tullirajoitusten suhteen kyttyrälohi lasketaan makeanveden kalaksi, joten sitä eivät koske samanlaiset rajoitukset kuin muita Norjan merikaloja. Koska Suomen tullin mukaan kyttyrälohen arvo on 5e/kg, saa kyttyrää tuoda Suomeen kokonaiset 60 kiloa, jos muita tuliaisia ei ole.

Koiran kanssa Norjaan

Koiran tai kissan kanssa matkustaminen Norjaan on helppoa. Eläimen tulee olla tunnistusmerkitty mikrosirulla tai tatuoinnilla, ja sillä on oltava EU:n hyväksymä lemmikkieläinpassi. 

Myös rokotus raivotautia vastaan vaaditaan. Koska alle kolmen kuukauden ikäiselle pennulle ei saa antaa raivotautirokotusta, on koiran tai kissan oltava yli kolmen kuukauden ikäinen. Rokotus on annettava vähintään 21 vuorokautta ennen matkaa.

Kaikille Norjaan tuotaville koirille on annettava lääkitys ekinokokkoosia aiheuttavaa heisimatoa vastaan. Vaatimus ei koske kissoja eikä suoraan Suomesta tuotavia koiria. Toisin sanoen: jos matkustaa vain Suomen ja Norjan välillä, ei lääkitystä vaadita, mutta jos meno- tai paluumatka kulkee Ruotsin kautta, pitää koiralla olla lääkitys. Ekinokokkilääkityksen on oltava eläinlääkärin antama vähintään 24 tuntia ja enintään 120 tuntia ennen Norjaan saapumista. 

Lemmikin muistakin lääkkeistä tulee ottaa mukaan reseptit ja mahdollinen eläinlääkärin lausunto, josta käy ilmi että että lääkitys on välttämätön myös matkalla.

Suomesta Norjaan saapuessa eläin ja vaaditut asiakirjat on oma-aloitteisesti esitettävä Norjan tullin tarkastettavaksi, eli tullissa valitaan punainen kaista. Papereiden tarkastus kestää vain muutaman minuutin. Kotiin palatessa lemmikkiä ei tarvitse ilmoittaa Suomen tullille.

Tietyt koirarodut kuten pitbullterrieri, amerikanstaffordshirenterrieri ja dogo argentino on kielletty Norjassa, eikä niitä saa tuoda maahan.

Tarvitaanko Norjan-matkalle passi?

Pohjoismaiden välillä on passivapaussopimus, joten Norjaan voi matkustaa pelkän ajokortin kanssa. Mukaan kannattaa ottaa myös kansainvälinen Kela-kortti eli eurooppalainen sairaanhoitokortti, jonka voi tilata ilmaiseksi Kelan verkkopalvelusta.

Suomalainen ajokortti Norjassa

Suomalainen ajokortti kelpaa Norjassa ja kaikissa muissakin Pohjoismaissa.

Tarvitaanko Norjassa käteistä?

Norjassa pärjää pankki- tai luottokortilla siinä missä Suomessakin. Lähimaksu toimii joka paikassa.

Käteistä rahaa saattaa tarvita esimerkiksi pienten leirintäalueiden maksuihin, ja joidenkin suihkuista lämmintä vettä saa vain kymmenen kruunun kolikoilla. Myös maalaismarkkinoilla käteinen voi olla ainoa maksuvaihtoehto. Itselleni käteisestä on ollut hyötyä muutaman kerran myös silloin, kun maksukorttipäätteen nettiyhteys ei ole syystä tai toisesta toiminut. 

Norjan kruunuja voi vaihtaa jo kotimaassa ennen matkalle lähtöä, mutta helpointa on nostaa käteistä norjalaisen kaupan kassalta; pankkiautomaatteja kun ei ole läheskään yhtä runsaasti kuin Suomessa.

MobilePayn ja norjalaisen Vipps-sovelluksen välillä voi tehdä rahasiirtoja – molemmat kuuluvat samaan firmaan. Toistaiseksi siirtoja voi tehdä vain yksityishenkilöiden välillä, eli MobilePaylla ei voi maksaa yrityksille samalla tavalla kuin Suomessa.

Autoilijan vakuutukset Norjassa

Norjassa autoillessa riittää sama (pakollinen) liikennevakuutus kuin Suomessa. Norjaan ei tarvita vakuutusyhtiöstä saatavaa ”green cardia” (kuten muihin EU:n ulkopuolisiin maihin).

Jos kuitenkin haluat ottaa mukaan Green Cardin, sen voi tulostaa ilmaiseksi vakuutusyhtiön nettipalvelusta.

Paperinen rekisteröintitodistus mukaan

Suomessa ei ole käytetty paperista auton rekisteriotetta eli viralliselta nimeltään rekisteröintitodistusta vuosiin, mutta periaatteessa sellainen pitäisi olla mukana Norjassa, jotta voi tarvittaessa todistaa ajoneuvon omistajuuden. Rekisteröintitodistuksen teknisen osan (1-osa) voi tilata Trafin nettipalvelusta ilmaiseksi. Kirje tulee postissa muutamassa päivässä. Jos on hoppu, todistuksen saa maksua vastaan lähimmältä katsastusasemalta.

Minulta ei ole ikinä kysytty rekisteröintitodistusta, mutta siitä saattaa olla hyötyä vaikkapa kolarin tai muun onnettomuuden selvittelyssä.

Saako rahoitusyhtiön autolla mennä Norjaan?

Jos ajoneuvo on rahoitusyhtiön omistama (eli ostettu lainalla), sen vieminen ulkomaille saattaa vaatia maastavientivaltakirjan. Kaikki rahoitusyhtiöt eivät kuitenkaan vaadi valtakirjaa, jos matka suuntautuu toiseen Pohjoismaahan.

Auton hajoaminen Norjassa

Jos auto hajoaa Norjassa ja tarvit hinauspalvelua, älä huolestu: Norjan tiepalvelu NAF (puh. 08 505 / 24h) auttaa samalla tavoin kuin Autoliiton tiepalvelu Suomessa. Apu tosin maksaa vähintään tuplasti kotimaahan verrattuna, mutta korvausta kannattaa kysellä vakuutusyhtiöstä: ainakin oma vakuutukseni korvasi renkaan hajoamisesta Norjassa aiheutuneet hinaus- ja korjauskulut.

Heijastinliivi on auton pakollinen varuste Norjassa.

Turvaistuimen käyttöä vaaditaan lapsilta, jotka ovat alle 135 cm pituisia tai alle 12-vuotiaita tai alle 36-kiloisia.

Kolarin ajaminen Norjassa

Jos kyseessä on pienempi kolhu ja syyllinen on selvillä, kuljettajat voivat laatia paperit keskenään kuten Suomessakin: vaihda nimi- ja osoitetiedot, sekä tiedot vakuutusyhtiöstä.

Jos vaurioita on enemmän (tai henkilövahinkoja), soita aina poliisit paikalle. Myös kolarista villieläimen (tai poron taikka lampaan) kanssa on ilmoitettava poliisille.

Norjassa poliisin hätänumero on sama kuin Suomessa: 112. Ambulanssin hätänumero on 113 ja palokunnan 110.

Norjan promilleraja

Norjan promilleraja on 0,2 (Suomessa 0,5).

Jos ajat kolarin, älä nauti alkoholia ainakaan kuuteen tuntiin – poliisi voi määrätä onnettomuuden osapuolet verikokeeseen.

Ylinopeussakko Norjassa voi olla tuhat euroa

Norjassa kannattaa ajella nopeusrajoitusten mukaan, sillä pienistäkin ylinopeuksista saatetaan sakottaa. Ylinopeuden sakotusraja on Suomea tiukempi, vain 3km/h.

Suomalaisittain sakot ovat korkeita. Vuoden 2023 alussa summia korotettiin roimasti, ja nykyään ylinopeussakko voi olla satoja euroja. Sakkojen suuruus riippuu nopeusrajoituksesta, ylinopeuden määrästä ja siitä, kiistääkö vai myöntääkö kuljettaja ylinopeuden.

Pikkuruisesta ylinopeudesta minimisakko on noin 100 euroa, 5-10km/h ylityksestä jo kolmisensataa euroa. Yli 10km/h ylinopeudesta sakko kasvaa 500 euron suuruiseksi. Ja jos esimerkiksi 80km/h alueella kaahaa satasta, on sakko hulppeat 700-900 euroa.

Matkapuhelimen käytöstä ajoneuvoa ajaessa – myös liikennevaloissa seisoessa – rangaistaan lähes 900 euron sakolla!

Norjan nopeusrajoitukset ovat matalia hyvästä syystä: Norjan tiet ovat mutkaisia (ja välillä kapeita), tunneleita ja siltoja riittää, ja sääolosuhteet asettavat omat rajoituksensa. Varaa siis tarpeeksi aikaa ja nauti rauhassa maisemista!

Pohjois-Norjassakin on nopeuskameroita, vaikka ei läheskään yhtä tiheässä kuin etelässä.

Reissulla eteläisempään Norjaan pari kameraa vilkutteli minulle punaista valoa, vaikka ajoin varmasti rajoitusten mukaan. Asiaa tutkittuani selvisi, että punainen valo on merkkinä poliiseille siitä, että kameran muisti olisi täynnä tai siinä olisi jotain muuta vikaa – jos kyseessä on ylinopeus, kameran salama räpsähtää kuten Suomessakin, eli sen kyllä huomaa.

Norjassa on käytössä myös ajoneuvon keskinopeutta mittaavia kameroita, joista varoitetaan erillisellä liikennemerkillä. Näiden kameroiden väli on vähintään kaksi kilometriä. Ensimmäinen ottaa kuvan, ja toisen kameran jälkeen vilkkuva keltainen valo kertoo jos auto on ajanut ylinopeutta. Keskinopeusvalvontaa on myös joissain tunneleissa.

Kuulostaako sekavalta? Aja nopeusrajoitusten mukaan, niin ei ole syytä stressata!

Pysäköintimaksut Norjassa

Useat Norjan kaupungit ja kunnat ovat ulkoistaneet parkkipaikkojensa valvonnan. Pysäköinti maksetaan yleensä kännykkäsovelluksella. Niistä yleisin on Suomestakin tuttu EasyPark, jolla hoituvat myös muiden firmojen kuten Youpark ja Autopay maksut.

Pysäköinti alkaa ja päättyy automaattisesti, kun kamera kuvaa auton rekisterinumeron. Jos ei maksa sovelluksella – tai joissain tapauksissa pankkikortin kanssa automaatilla – saapuu lasku postissa kotiin.

Monilla sellaisilla pysäköintialueilla, joilla on mahdollista yöpyä matkailuautolla, on erikseen tuntihinta ja kattohinta kokonaisen vuorokauden kestävään pysäköintiin. Esimerkiksi Lyngenin supersuositun Blåisvatnet-järven parkkipaikalla pysäköinti maksaa korkeintaan noin 25 euroa.

Suuremmissa kaupungeissa yöpyessä kannattaa hotellia valitessa tarkistaa, tarjoaako majapaikka myös pysäköintiä. Bergenissä maksoin hotellin vieressä olevan parkkihallin pysäköinnistä 20 euroa vuorokaudesta. Kaupunkien keskustapysäköintien tuntihinnat ovat muutaman euron luokkaa.

Ainakaan Pohjois-Norjan kauppakeskuksissa ei ole samanlaisia asiakkaille maksuttomia parkkihalleja kuin Suomessa.

Norjan tietullit

Norjassa on tietulleja, jotka koskevat tietysti myös ulkomaalaisia. Näistä saaduilla tuloilla katetaan yleensä tunnelin tai sillan rakentaminen – ja kun kulut on lopulta laskutettu tienkäyttäjiltä, tiemaksu poistetaan.

Tietulleja varten ei ole pakollista rekisteröityä mitenkään etukäteen, vaan lasku tulee rekisterinumeron perusteella. Automaattikamera nappaa ohi ajavasta autosta kuvan, ja lasku saapuu postissa monen kuukauden viiveellä.

Minulle saapui lasku Saltenin tietulleista kolme ja puoli kuukautta matkan jälkeen. Samalla laskulla oli noin kymmenen erillistä tietullimaksua, ja yhteishintaa koko komeudelle kertyi kolmisenkymmentä euroa.

Jos haluaa laskun nopeammin ja suoraan omaan sähköpostiin (tai automaattisen veloituksen luottokortilta), voi rekisteröityä ennen matkaa (tai heti matkan jälkeen) Epass24-järjestelmään, joka vastaa Norjan ja Ruotsin tiemaksujen maksuilmoituksista. Viimeisimmällä reissullani eteläiseen Norjaan (missä on paljon enemmän tietulleja kuin pohjoisessa) kaikki tietullit, lauttamaksut ja Tukholman ruuhkamaksukin veloitettiin luottokortilta runsas kuukausi matkan jälkeen.

Jos alla on vuokra-auto, rekisteröinnin voi tehdä vain oman matkan ajaksi. Tällä tavoin välttyy maksamasta seuraavan vuokraajan tietulleja.

Mikäli Norjassa ramppaa oman auton kanssa jatkuvasti, voi olla fiksua liittyä AutoPASS-järjestelmään. Rekisteröitymisen jälkeen postissa tulee pieni muovinen tunnistevempain, ”tagi”, joka kiinnitetään auton tuulilasiin. Tagin kanssa tietulleista saa 20% alennuksen (ja mahdollisesti muitakin alennuksia). Mutta satunnaiselle Norjan-matkailijalle tuskin on mitään hyötyä Autopass-tagista – rekisteröityminen Epass24-järjestelmään riittää.

Tavallinen tietullimaksu on 2-8 euroa. Eteläisemmässä Norjassa on tietulleja erityisesti suurten kaupunkien ympärillä. Tähän mennessä suurin yksittäinen tietullimaksu, johon itse olen törmännyt, oli 14 euroa. No, olihan Stavangerin ja Preikestolenin välisellä tunnelilla pituuttakin huimat 14,4 kilometriä!

Pohjoisessa – esimerkiksi Lofooteilla ja Finnmarkissa – tietulleihin ei juuri törmää. Tosin Narvikin pohjoispuolella on kaksi tietullia, joista jomman kumman kautta pitää ajaa matkalla Ruotsin Kiirunasta Lofooteille. Myös Tromssan eteläpuolella on yksi tietulli, ja kaupungissa useita maksullisia tunneleita tai tietulleja.

Tietullien sijainnit kartalla sekä hinnat löytyvät osoitteesta bomstasjon.no

Lautat ja lossit Norjassa

Norja on tunnelien ja siltojen maa, mutta leveämmät vuonot ylitetään lauttojen kyydissä – rantaa pitkin ajaminen on usein paljon hitaampaa, ja jopa kalliimpaa. Norjasta löytyy yli sata yleisen tien lauttayhteyttä, joista osa on jopa ilmaisia.

Yleensä etukäteisvarauksia ei tarvitse tehdä: parhaimmillaan laivavuoroja voi olla puolen tunnin välein. Monissa lautoissa etukäteen varaaminen ei ole edes mahdollista, vaan suosituimmilla yhteyksillä kannattaa saapua jonon jatkoksi jo hyvissä ajoin. Minulle kävi Senjan ja Lofoottien naapurisaariston Vesterålenin välisellä lautalla niin, että kun saavuin satamaan puoli tuntia ennen lautan lähtöä, en mahtunutkaan kyytiin. Ei auttanut kuin odottaa seuraavaa lauttaa kokonaiset neljä tuntia.

Lippu maksetaan lauttaan jonottaessa (kortilla, lähimaksu) jonoja kiertävälle rahastajalle, tai vasta lauttaan ajamisen jälkeen (kortti/käteinen). Nykyään monissa lautoissa automaattikamerat kuvaavat autojen rekisterinumerot, ja lasku saapuu myöhemmin postissa – aivan kuten tietulleissakin. Kätevää!

Lauttamaksuja varten voi myös rekisteröityä etukäteen Ferrypay-järjestelmään.

Autolautan hinta riippuu reitin pituudesta ja auton matkustajien määrästä. Lyhyt lauttamatka vuonon yli maksaa tyypillisesti kruunuissa 10-20 euroa, ja vajaan kahden tunnin matka Senjalta Vesteråleniin maksaa kahdelta hengeltä yhteensä 60-70 euroa. Asuntoautolle hinta on korkeampi kuin normaalin kokoiselle henkilöautolle.

Vuosina 2022 ja 2023 kymmenet pienet lauttayhteydet muuttuivat kokonaan maksuttomiksi. Lista ilmaisista lauttayhteyksistä löytyy täältä.

Norjan tietyömaat ja kelikamerat kartalla

Norjan tielaitoksen (vegvesen.no/trafikk) kartalta löytyvät ajankohtaiset tietyöt, suljetut tieosuudet, kelikamerat, lauttayhteydet, taukopaikat ja paljon muuta. Sovelluskaupasta mobiilisovellus löytyy nimellä Vegvesen trafikk.

Ikävä kyllä Vegvesen on vain norjaksi, mutta kartalla olevat symbolit ymmärtää varsin hyvin ilman kielitaitoakin.

Autoilijan kännykkäsovellukset Norjaan

Vegvesen trafikk: Norjan tielaitoksen Vegvesenin kartta näyttää ajankohtaiset tietyöt, suljetut tieosuudet, kelikamerat, lauttayhteydet, taukopaikat ja paljon muuta.

EasyPark: Toimii pysäköinnin maksamisessa sekä kaupungeissa että joillain syrjäisillä mutta suosituilla parkkipaikoilla.

DrivstoffAppen: Näyttää polttoaineen hinnat joko käyttäjän sijainnin perusteella tai valitulta alueelta.

Park4Night: Matkailuautoilijoiden puskaparkit kartalla. Osa kohteista näkyy vain rekisteröityneille käyttäjille, jotka voivat lisätä arvosteluja ja valokuvia.

Bensan ja dieselin hinta Norjassa

Polttoaine on Norjassa ollut vuosien ajan suunnilleen saman hintaista kuin Suomessa – alkukesästä 2025 litra bensaa maksoi hieman alle kaksi euroa. Norjan puolella polttoaineen hinnat heiluvat päivästä toiseen aivan samalla tavalla kuin Suomessakin, ja suuria eroja voi olla jopa saman kaupungin eri asemilla – tai samalla asemalla eri hinnat aamulla ja illalla. Kannattaa siis pitää silmät auki ja kurvata tankille heti, kun hinta miellyttää.

Ruotsissa hinta on tavannut olla Suomea ja Norjaa edullisempi, joten tankki kannattaa täyttää Ruotsissa, jos sen läpi matkustaa.

Dieselin hintaero Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä on samanlainen.

Pohjoisessa huoltoasemien väliset matkat voivat olla pitkiä. Jos polttoaineen hinnoissa ei ole suuria eroja, kannattaa tankki täyttää varmuuden vuoksi Suomen puolella ennen rajan ylittämistä, esimerkiksi Nuorgamissa tai Kilpisjärvellä.

Sähköauton lataaminen Norjassa

Norja on sähköautoilun edelläkävijä: maassa on yli 700 000 sähköautoa, ja uutena rekisteröidyistä autoista jo 90% on täyssähköisiä. Etelästä latauspisteitä löytyy kaikkialta, ja Pohjois-Norjassakin niitä on jo pilvin pimein etenkin Lofoottien ja Tromssan suunnalla. Hyvä sovellus kaikkien operaattorien latauspaikkojen etsimiseen on ChargeFinder, josta löytyvät tuhansien latausasemien hinnat ja varaustilanne.

Sähköauton lataaminen on edullisempaa kuin Suomessa, ja kaiken kukkuraksi useilta lauttamatkoilta saa alennusta sähköautolla.

Monella leirintäalueella lataaminen onnistuu sinisellä ”karavaanipistokkeella” (16A). Mukaan kannattaa pakata jatkojohto.

Sähköautoilijalle löytyy tietoa Norjan sähköautoyhdistyksen (Norsk elbilforening) sivuilta.

Norjan maanteiden taukopaikat

Pohjois-Norjan huoltoasemat kalpenevat Suomen aakkosketjun rinnalla, mutta maanteiden taukopaikat (rasteplass) ovat suomalaisiin verrattuna todella tasokkaita – jotkut varsinaisia arkkitehtuurin taidonnäytteitä. Hienoimmat levähdysalueet löytyvät Norjan kansallisten maisemareittien varrelta, joista tässä kirjassa esitellään viisi: Helgeland, Lofootit, Senja, Havøysund ja Varanki.

Levähdysalueiden varusteluun kuuluu yleensä piknik-pöytiä ja vessarakennus, joka siivotaan päivittäin. Onpa vastaan tullut myös suihkuja ja sähköpistokkeita kännykän tai muiden sähkölaitteiden lataamista varten. Joillakin taukopaikoilla voi täyttää vesikanisterin tai -säiliön ja tyhjentää matkailuauton kemiallisen vessan ilmaiseksi. 

Levähdysalueet on tarkoitettu lyhytaikaiseen lepäämiseen, ei leiriytymiseen. Käytännössä autossa – ja monessa paikassa teltassakin – voi viettää yhden yön, ellei leiriytymistä ole erikseen kielletty. Näin on tehty esimerkiksi Lyngenvuonon alueella, jossa levähdysalueiden kyltit kehottavat lepotauon jälkeen siirtymään yöksi leirintäalueelle. Puskaparkkeilun lieveilmiöiden vuoksi tällaisia leiriytymiskieltoja saatetaan nähdä tulevaisuudessa laajemminkin.

Maastossa ajaminen

Puskaparkkeilun suosiosta ja yleisyydestä huolimatta autolla ajaminen maastossa – edes lyhyen matkaa valmiita renkaanuria pitkin – ei Norjassakaan ole sallittua, vaan siihen vaaditaan maanomistajan lupa. 

Pysäköidä saa ainoastaan yleisen tien levikkeille, ei tien ulkopuolelle. Säännöt koskevat niin avotunturia kuin merenrannan kallioita ja hiekkarantojakin.

Hurtigruten-laivaan oman auton kanssa

Hurtigruten on legendaarinen laivareitti, jolla voi risteillä viikon verran tai nousta alukseen ainoastaan muutaman pysäkinvälin ajaksi. Autoilijalla hyvä uutinen on, että Hurtigruten-aluksiin pääsee myös auton kanssa – kunhan kyseessä on normaalikokoinen henkilöauto. Asuntoautot tai peräkärryt eivät Hurtigruten-aluksiin mahdu.

Itse olen matkustanut Hurtigrutenilla auton kanssa Lofooteilta Senjalle (Finnsnes). Matka kesti juuri sopivasti yöttömän yön yli, eli parin viikon autoreissun keskelle osui keskiyön auringon ihailu Trollfjorden-vuonossa ja sen jälkeen puhtaissa valkeissa lakanoissa nukkuminen. Luksusta!

Lue lisää: Hurtigruten – maailman kaunein risteily

Norjan sää ja luonnonolot

Norjan arvaamaton sää saattaa hidastaa matkantekoa sekä kesällä että talvella. Lumimyrsky tai tulviva joki voi katkaista maantien, kivivyöry sulkea tunnelin, ja kova tuuli estää sillan ylittämisen. Autoilijan kannattaa siis varata mukaan evästä ja lämmintä vaatetta.

Kesällä taas matkaa voivat viivästyttää tietyöt ja tunneleiden huoltaminen. Minulla sadan kilometrin matka Bergenistä Sognevuonolle venyi kolmen tunnin mittaiseksi, kun lyhemmältä vuoristoreitiltä oli silta poikki ja rantoja pitkin kulkevalle kiertoreitille osui kokonaiset neljä huollettavana ollutta tunnelia, joiden läpi köröteltiin letkassa kolmeakymppiä vasta pitkän liikennevaloissa odottelun jälkeen.

Norjaan syksyllä

Kesä – varsinkin heinäkuu – on suosituinta aikaa autoilla Pohjois-Norjassa. Mutta myös syksy on erinomainen aika matkustaa Norjaan! Syitä on monta.

Parhaimmillaan maisemat ovat jopa kauniimmat kuin kesällä. Syys-lokakuussa tunturit hehkuvat ruskan väreissä, korkeimmat lumihuiput peittyvät valkeaan ensilumeen pakkasöiden jälkeen, ja pimenevissä illoissa voi nähdä revontulien tanssivan taivaalla.

Lisäksi sisämaan tuntureilla on mukava patikoida, kun itikat eivät kiusaa samalla tavalla kuin kesällä. Syksyllä turistejakaan ei ole niin paljon kuin kiivaimman kesälomasesongin aikaan, joten syksy onkin erinomainen ajankohta vierailla kaikkein suosituimmilla alueilla kuten Lofooteilla, Senjalla ja Nordkappissa.

Lue lisää: Norja syksyllä – kokemuksia syyskuun ruskaretkiltä Pohjois-Norjaan

Syksyn miinuspuolia ovat leirintäalueiden (ainakin osan) sulkeutuminen elokuussa sekä loppusyksyn arvaamattomat ajokelit; lokakuun alussa matkaillessa kannattaa jo vakavasti harkita talvirenkaita.

Nastarenkaat Norjaan?

Syyskuun puolella ei talvirenkaita vielä tarvita, kunhan muistaa seurata sääennusteita eikä lähde liikkeelle liian aikaisin pakkasaamuna. Aikatauluissa pitää olla joustovaraa syysmyräkän varalle.

Nordlandin, Tromssan ja Finnmarkin lääneissä nastarenkaita saa käyttää 16.10.–30.4. Aivan kuten Suomessakin, nastarenkaita saa käyttää myös edellä mainittujen päivämäärien ulkopuolella, jos keli sitä vaatii.

Nastattomiin talvirenkaisiin eli kitkoihin ei sovelleta ajallisia rajoituksia, joten ne ovatkin huolettomin vaihtoehto syysreissulle.

Talvella korkeimmilla tunturiteillä liikutaan saattueessa: tunturin juurella on puomi ja sen vieressä parkkipaikka, josta tunturin ylitykseen lähdetään lumiauran johtamassa jonossa.

Norjan kalastusluvat

Merellä kalastamiseen – rannalta tai veneestä – ei vaadita minkäänlaista lupaa.

Pohjois-Norjan sisävesillä tarvitaan kalastuslupa, joka on helppo hankkia netistä. Lohijoilla on omat lupasysteeminsä.

Lue lisää: Merikalastus Norjassa ja Kalastaminen Finnmarkin sisävesillä.

Majoitus Norjassa

Norjan suuremmissa kaupungeissa toimii ketjuhotelleja, mm. tasokas Clarion ja hieman edullisempi Scandic. Molemmissa yö kahden hengen huoneessa maksaa normaalisti runsaat sata euroa. Usein tällainen suurempi perushotelli löytyy keskeiseltä paikalta, esimerkiksi Hurtigruten-laivareitin satamaterminaalien läheltä. Näin on muun muassa Bodøn kaupungissa (Scandic Bodø) josta laivareitti kulkee Lofooteille, sekä Nordkappin lähellä sijaitsevassa Honningsvågissa (Scandic Bryggen).

Norjasta löytyy myös tasokkaita ja trendikkäitä hotelleja. Esimerkeiksi käyvät vaikkapa Nordkappin tyylikkäin hotelli The View ja Lofoottien Thon Hotel Lofoten.

Pienillä paikkakunnilla – etenkin rannikon kalastajakylissä – kannattaa yöpyä perinteisessä kalastajan mökissä eli rørbuerissa. Edullisimmillaan mökin voi saada alle satasella, mutta sesonkiaikana suositussa kohteessa hinta voi olla yli 150 euroa – siis saman verran kuin kahden hengen huone hotellissa.

Norjan ikimuistoisimmat rørbuerit löytyvät Lofoottien kauniista eteläkärjestä: Å Rorbuer ja Reine Rorbuer ovat (hyvästä syystä) äärimmäisen suosittuja, joten varaus kannattaa tehdä etukäteen.

Senjan parhaana pidetty lomakeskus on upella paikalla sijaitseva moderni Hamn i Senja, josta löytyy sekä hotellihuoneita että omalla keittiöllä varustettuja huoneistoja. Hotelli sopii erinomaisesti kalastus- ja patikointiretkien tukikohdaksi. Toinen erinomaisella paikalla sijaitseva majoitus on Mefjord Brygge, jossa voi osallistua kalaretkelle tai vuonosafarille. Paikasta löytyy myös sauna. Aamiainen on erinomainen; miltä kuulostaa graavattu ruijanpallas?

Katso tarjoukset Norjan hotelleihin ja majoitukseen.

Leirintäalueilta löytyy yksinkertaisia mökkejä, jotka yleensä ovat spartalaisen karuja (sähköt ja jääkaappi sentään löytyvät) ja suhteellisen edullisia (50-60 euroa). Telttailu leirintäalueella maksaa noin 25-30 euroa (sis. auto ja 2 henkeä).

Lue lisää: Telttailu ja leirintäalueet Norjassa tai vertaa Norjan leirintäalueiden hintoja.

Lue lisää: Pohjois-Norjan parhaat matkakohteet

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!