Tänne loppuu Eurooppa. Kuusisataa vuotta sitten tänne päättyi koko maailma – ainakin eurooppalaisten silmissä.
Cabo de São Vicente eli Pyhän Vicenten niemi sijaitsee Algarvessa Euroopan lounaisimmalla reunalla. Tunnelma on huumaava.
Jo kreikkalaiset ja roomalaiset pitivät paikkaa pyhänä, ja se on helppo ymmärtää. On kuin Jumala olisi iskenyt kirveellä maailman tästä poikki; viisikymmentä metriä korkeat rantakalliot syöksyvät pystysuorina mereen. Tuuli puhaltaa kaukaa Atlantilta.
Ennen löytöretkien aikaa uskottiin, että maailma päättyi tänne. Edessä Atlantilla oli vain arvaamattomia pyörteitä, merihirviöitä ja jossain kaukana maailman reuna.
Lokit kaartelevat vaahtoavan valtameren yllä ääneti. Ne eivät lähde kirkumalla haastamaan sen pauhua. Sillä Atlanttia ei pitäisi katsoa; sen äärellä tulee sulkea silmänsä ja kuunnella.
Atlantin ääni on taukoamatonta kuminaa, sihinää ja jyrinää, joka katkeaa vain ukkosmaisiin paukahduksiin, kun aalloista suurimmat iskevät rantakallioihin.
Siihen myräkkään ei uskoisi hulluimmankaan lähtevän purjehtivaan.
Mutta portugalilaiset kalastajat lähtivät. Keskiajalta lähtien he purjehtivat yhä kauemmas rannikolta yhä suurempien kalansaaliiden toivossa. Samalla he oppivat tuntemaan merivirtoja ja suunnistamaan tähdistä.
Henrik Purjehtija ja Sagresin purjehduskoulu
1400-luvulla nuo kalareissut kasvoivat löytöretkiksi, kun Portugalin prinssi Henrik Purjehtija perusti niemen vieressä sijaitsevaan Sagresin kaupunkiin purjehduskoulun ja lähetti löytöretkeilijöitä tutkimusmatkoille etsimään tarunhohtoisia maita.
Löytöretkeilijät uhmasivat tuntemattomia meriä taistellakseen muslimeja vastaan, satumaisten rikkauksien toivossa ja silkasta uteliaisuudesta.
Sagresin nimi tulee sanasta sagrado, pyhä. Se kuvastaakin hyvin sitä, miten suuri vaikutus pikkukaupungilla on ollut Portugalin historiaan. Henrik Purjehtijan ajoista Sagresissa on jäljellä hänen perustamansa linnoitus, jota on tosin muokattu pitkin historiaa.
Kuolemaa halveksivat kalastajat
Vaan ei tämän päivänkään kalastajia voi syyttää pelkureiksi. Kymmenkunta miestä ja naista tasapainoilee pitkien vapojen kanssa Pyhän Vicenten niemen kivisillä kielekkeillä. Varpaiden ja pudotuksen väliin jää vain muutama sentti.
Yksi kalastajista on farkkuihin ja kalastusliiviin pukeutunut Antonio. Hän on viikot töissä huoltoasemalla ja käy täällä joka viikonloppu kalastamassa huvikseen. Pudotus ei huimaa Antoniota, vaikka hän tietää muutaman kalastajan, joka on suistunut kuolemaansa.
”Tuosta ne putosivat”, Antonio sanoo ja osoittaa läheistä kielekettä. Sitten mies naputtaa etusormella lippalakin peittämää päätään.
”Olen kalastanut täällä 15 vuotta. Kun pään pitää kylmänä eikä hölmöile, tämä ei ole sen vaarallisempaa kuin autolla ajaminen.”
Hän ei muista mainita, että Portugalissa sattuu eniten kuolonkolareita Euroopassa.
Antonio nappaa sangosta taskuravun ja taittaa siitä palan koukun nokkaan. ”Tammikuussa täältä saa paljon sardiineja. Silloin kielekkeet täyttyvät kalastajista.”
Turvatakseen hyvät apajat kalastajat jäävät makuupusseissa nukkumaan Pyhän Vicenten niemen reunalle, vajaan metrin levyisille kielekkeille.
”Minä myös”, Antonio virnistää ja pistää tupakaksi.
Cabo de São Vicenten mahtava majakka
Vuonna 1846 Cabo de São Vicenten niemelle rakennettiin majakka, joka on edelleen toiminnassa. Se on Euroopan toiseksi tehokkain: majakan valo loistaa merelle 60 kilometrin päähän.
Tehokkaampi majakka löytyy vain Ranskasta, Ushantin saarelta.
Vierailu Pyhän Vicenten niemellä
Cabo de São Vicentessä vierailee kätevimmin vuokra-autolla Algarven rantakohteista. Lähimpänä on Lagos, josta on ajomatkaa kolme varttia. Viehättävässä Lagosissa viettää mielellään myös yön tai useamman.
Opastettuja retkiä niemelle järjestetään ainakin Lagosista ja Algarven pääkaupungista Farosta.
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
